Ikävä kyllä suuteleminen on koukuttavaa

12.6.2016 en Kuriositeetit 7 Jaetut

Mistä suudelmat kumpuavat? Kuka oli se ensimmäinen mies tai nainen, joka osoitti kiintymystään tällä tavalla?

Jonkin aikaa sitten minulta kyseltiin suudelmista: Mitä varten ne ovat? Miten ne liittyvät evoluutioomme? Mikä selviytymisvaisto on niiden takana?

Suudelmat ovat kommunikaation välineitä, tapa luoda ymmärrystä kahden ihmisen välille. Emme puhu pelkästään suudelmista puolisosi huulille, vaan myös suukoista isovanhemmilta lapsenlapsille, vanhemmilta lapsille, ystäviltä, sisaruksilta…

“….ikävä kyllä suuteleminen on koukuttavaa.”
-Joaquín Sabina-

Suudelmat voivat vangita jotakin, jota emme kykene sanoin ilmaisemaan. Ne voivat olla viimeinen silaus tunteiden osoittamiselle, alku korvaamattomalle hetkelle tai loppu päättymättömälle tarinalle.

Jokaiseen hetkeen sopii omanlaisensa suudelma, ja jotkut tutkimukset ovat perehtyneet asiaan. Miten tätä voidaan tutkia tieteellisesti? Miten tulemme päätelmään, että suudelmat ovat koukuttavia?

Pariskunta suutelee

Philematologia, suudelmien tiede

Suudelmia tutkivaa tieteenalaa kutsutaan philematologiaksi. Siinä yhdistellään tietoa eri aloilta (psykologia, evoluutio, fysiologia), jotta voitaisiin tutkia tätä ainutlaatuista tapaa.

Philematologia sanana tulee kreikankielisestä, suudelmaa tarkoittavasta sanasta philema. Jo tämä osoittaa sen, että suudelma on ikuisuuksia vanha asia, joka oli olemassa jo antiikin aikana, ja tarkoitti kunnioitusta ja ihailua.

Vaikuttaa siltä, että ensimmäiset viittaukset suudelmaan löytyvät hindulaisista, noin 1000 vuotta ennen ajanlaskua kirjoitetuista teksteistä, mutta yhteys suudelman ja seksuaalisuuden välillä on vahvistunut vasta ajan mittaan.

Vastaus siihen, mistä suudelmat kumpuavat, saattaa viedä meidät niinkin paljon ajassa taaksepäin kuin cro-magnonin ihmisten aikaan, jolloin äidit pureskelivat ruoan valmiiksi vastasyntyneille vauvoilleen ja tulivat näin läheiseen kontaktiin vauvojensa kanssa, johon liittyi myös huolenpitoa, hyvinvointia ja rakkautta.

Antropologit ja biologit jatkavat edelleen suudelman tarkoituksen tutkimista ja sitä, miten se liittyy puolison valintaan. Philematologia on tieteenala, jolla on vielä paljon tehtävää…

Koukussa suutelemiseen?

Minkä takia puhumme addiktiosta? Useiden eri tutkimusten ansiosta tiedämme, että suudelman tuottamat vaikutukset ylettyvät yksinkertaisen kommunikaation ja kiintymyksen osoittamisen yläpuolelle.

Yksi esimerkki tästä on se, että suudelmat lievittävät kipua, sillä ne luovuttavat hormoneita ja kemiallisia ainesosia, jotka viestittävät aivoille hyvinvoinnista, rentoutumisesta, rauhasta ja helpotuksesta.

Suudelmat aktivoivat hermostoamme, josta kulkeutuu suuria määriä tietoa sydämeemme, lihaksiimme, sylkeemme ja hengitykseemme. Lisäksi yli kolmekymmentä lihasta työskentelevät, kun suutelemme, ja tämä aktivoi ja vahvistaa ihoamme.

Tieteellisesti puhuen suutelemista voidaan pitää addiktoivana asiana, sillä se vapauttaa suuren määrän välittäjäaineita ja hormoneja, kuten adrenaliinia (nautinto, kiihko, riittävyyden tunne), oksytosiinia (hyvänolontunne, nautinto ja mukavuus), endorfiineja, testosteronia sekä estrogeenia (liittyy seksiaaliseen haluun).

Kaikki nämä aineet ovat luonnostaan tarpeeksi vahvoja houkuttaakseen meitä suutelemaan.

Huulemme ovat täynnä hermopäätteitä, jotka välittävät nautinnon ja hyvänolontunteita – joidenkin tutkimusten mukaan suutelemisella on lähes sama vaikutus kuin grammalla kokaiinia.

Kahvikupit suutelevat

Viimeaikaiset neurologiset tutkimukset ovat kertoneet meille myös peilisolujen aktivoitumisesta suutelemisen aikana, mikä saattaa liittyä suoraan empatian osoittamiseen.

Onko olemassa ihmisiä, jotka eivät pidä suutelemisesta? Kyllä, maailmasta löytyy myös ihmisiä, jotka eivät halua suudella. Tähän voi olla monia syitä, kuten esimerkiksi koulutus, temperamentti, ujous tai huonot kokemukset.

Ja tällaisissa tapauksissa, kun puhutaan pariskunnista, heidän on tärkeää löytää toisenlaisia keinoja välittääkseen halunsa ja huolenpitonsa toista kohtaan.

Suudelma, kiss, kuss, baiser, beijo, calus…

Joissakin kulttuureissa suu nähdään tienä sieluun, ja suudelma on jotakin, joka saatetaan kokea uhkaavana, sillä se voi varastaa sielusi. Toisissa maissa suuteleminen julkisilla paikoilla on kiellettyä tai paheksuttua, ja jossakin suutelemiseen on jopa asetettu alaikäraja.

Mikä on varmaa on se, että suuteleminen tuntuu hyvältä. Suuteleminen on jakamista, se on välittämistä, se on tunteiden selittämistä ja se on yksi voimakkaimmista tavoista osoittaa rakkautta. Kun se tapahtuu kahden ihmisen välillä, nämä ihmiset muodostavat keskenään täydellisen elementin.

“Suuteleminen on yksi luonnon kehittämä ihana tapa lopettaa puhuminen, kun sanat muuttuvat tarpeettomiksi.

-Ingrid Bergman-
Jaa

Eskimosuudelmat, poskisuudelmat (yksi, kaksi tai kolme, maasta riippuen), suudelmat kädelle… Eri maissa, kulttuureissa ja perinteissä on erilaisia tapoja.

Pöpöistä, kadotetuista sieluista ja ”pusutaudeista” huolimatta suuteleminen on onneksi jotakin, joka ei näytä olevan loppumaan päin.

Suuteleminen vedessä

Täydellinen suudelma

Puolison kanssa huulten yhteen tuominen ja silmien sulkeminen (tai sulkematta jättäminen), lapsen hukuttaminen rakastaviin suudelmiin, pusun saaminen poskelle välittävältä ystävältä tai sukulaiselta, sisaruksen hyvästeleminen muiskauttamalla iso suukko suoraan otsalle… Mikä tahansa tapa suudella on täydellinen, riippuen hetkestä ja henkilöstä.

Kun ajattelemme pariskuntia, erilaisia suudelmia voi olla loputon määrä. Suoria suudelmia, voimakkaita sellaisia, helliä sellaisia, kielellä tai ilman, molemmilla huulilla, nojaten… Se, millä loppujen lopuksi on väliä, on yhteyden ja niiden tunteiden luominen, joista puhuimme jo aikaisemmin.

Tunne siitä, että jaat hetken ja tunteen, siitä syntyy täydellinen suudelma. Tämän voimme saada joka päivä.

Vahvistamme siteitä elämämme tärkeimpiin ihmisiin, osoitamme kiintymystä poskipusuin, jotka luovat hyvänolontunnetta ja läheisyyttä ja aiheuttavat riippuvuuden…

Suuteleminen on ihana addiktio, johon kannattaa jäädä koukkuun.

“Suudelma on rehellisyyden poistoventtiili.”
-Paul Géraldy-
UUTISIA VERKOSSA