Mielenkiintoista tietoa ihmisistä, joilla on vain puolet aivoista
Niin yllättävältä kuin se saattaakin tuntua, on olemassa ihmisiä, joilla on vain puolet aivoista, ja he pystyvät elämään normaalia elämää. Tämä osoittaa periaatteessa sen, että emme ole vielä täysin ymmärtäneet tätä monimutkaista elintä, joka yllättää meidät yhä uudelleen ja uudelleen. Erään tutkimuksen tähän teemaan liittyen suoritti yhdysvaltalaisen California Institute of Technologyn (Caltech) tiimi.
On monia syitä siihen, miksi ihmisellä on vain puolet aivoista. Joskus se johtuu onnettomuudesta tai synnynnäisestä epämuodostuksesta. Toisilla se voi johtua kirurgisista toimenpiteistä. On myös tiettyjä sairauksia, kuten epilepsia, jotka vaativat toisinaan aivojen jonkin osan poistamista.
Kalifornian teknologiainstituutin (Caltech) tutkimusryhmä otti tehtäväkseen tutkia kuutta ihmistä, joilla on vain puolet aivoista.
Tutkijoiden tavoitteena oli varmistaa, missä määrin tämä tila rajoittaa heidän kykyjään ja kapasiteettiaan. Tämän vahvistamiseksi he vertasivat henkilöitä kuuteen muuhun, joilla oli kokonaiset aivot. Tulokset julkaistiin Cell Reports -lehdessä.
“Se ajatus, että ihmisen tietoisuus ymmärrettäisiin näkemällä mitkä aivoalueet aktivoituvat, on sama kuin että ministeriön työ ymmärrettäisiin näkemällä missä ikkunoissa syttyy valo.”
-José Ramón Ayllón-
Ihmiset, joilla on vain puolet aivoista
Ihmisiä, joilla on vain puolet aivoista, on enemmän kuin uskoisitkaan. Aiemmin mainitsemassamme tutkimuksessa osallistujat olivat henkilöitä, jotka olivat menettäneet yhden aivopuoliskon lapsuudessaan.
Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat lapsuudessa kärsineet päivittäisistä, väkivaltaisista, vaikeista epilepsiakohtauksista.
Tällaisissa tapauksissa on yleistä valita leikkaus, koska ongelma johtuu paikallisesta aivovauriosta. Yleensä kohtaukset loppuvat kun toinen aivopuolisko poistetaan.
Tietenkin tämäntyyppinen leikkaus aiheuttaa myös ei-toivottuja vaikutuksia. Heti leikkauksen jälkeen henkilö menettää poistetun aivopuoliskon vastakkaisen käden liikkuvuuden. Toisin sanoen, jos oikea aivopuolisko poistetaan, vasemman käden liikkuvuus menetetään. Myös näkö tuosta silmästä menetetään, ja joskus esiintyy puherajoituksia.
Kalifornian tutkimuksen tulokset
Tutkijat siis rekrytoivat kuusi ihmistä, joilla oli vain puolet aivoista, arvioidakseen heidän suorituskykyjään vuosia leikkauksen jälkeen. Ihan ensimmäiseksi tutkijat huomasivat, että kaikilla oli kielitaito ennallaan.
Tutkijat vahvistivat myös, että heidän näkemyksensä, liikkeensä, päättelykykynsä ja tunteidensa hallinta toimi täydellisesti. Tulokset eivät olleet odotetun kaltaisia, koska tutkijat olettivat etukäteen, että yhden aivopuoliskon puuttuminen ilmenisi jonkinlaisena rajoituksena tai puutteena.
Heidän yllätyksekseen näin ei kuitenkaan ollut. Yksi silmiinpistävimmistä seikoista oli, että saman puoliskon aivoalueet olivat enemmän ja paremmin yhteydessä toisiinsa näillä kuudella ihmisellä, joilla oli vain puolikkaat aivot, kuin ihmisillä, joilla oli kokonaiset aivot.
Tämä osoitti, että heillä oli myös parempi kognitiivinen kapasiteetti, paremmat sosiaaliset taidot ja heillä oli yleensä parempi suorituskyky. On kuitenkin muistettava, että koska tutkimuksessa oli vain kuusi henkilöä, tuloksia ei voi yleistää.
Edistystä aivotutkimuksissa
Tämä tutkimus osoittaa, että aivot ovat paljon enemmän kuin osien summa tai elin, joka toimii kuin kone.
Itse asiassa tämä tutkimus kumoaa laajalle levinneen ajatuksen, että on olemassa erilaisia aivoalueita, joista jokainen käsittelee vain tiettyjä toimintoja. Päinvastoin, se osoittaa, että aivot toimivat joustavasti ja kattavasti.
Tämä tarkoittaa, että aivojen eri alueilla on kyky suorittaa useita toimintoja. Lisäksi, kun yksi osa epäonnistuu tai ei ole enää olemassa, kuten tässä tapauksessa, muut alueet muuttuvat ja löytävät tavan korjata tämän puutteen.
On syytä muistaa, että tutkitut henkilöt olivat eläneet yhdellä aivopuoliskolla lapsesta asti ja he osallistuivat tutkimukseen aikuisina. Heidän aivonsa olivat siis noina vuosina sopeutuneet täydellisesti yhteen aivopuoliskoon.
Vaikka tämä on yksi ensimmäisistä tämäntyyppisistä tutkimuksista, monia vastaavia tapauksia on raportoitu. Äskettäin saimme kuulla 24-vuotiaasta naisesta, jolla ei ollut pikkuaivoja, mutta joka oli elänyt täysin normaalia elämää. Tämä muistuttaa meitä siitä, että aivot ovat poikkeuksellinen elin, jota olemme vasta alkamassa ymmärtää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Rebolledo, F. A., Avanzada, A. C., & Núm, D. A. (2005). Razones biológicas de la plasticidad cerebral y la restauración neurológica. Plasticidad y restauración neurológica. 4(1-2), 5-6.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.