Identiteetin rakentaminen

3 minuuttia

Viimeisin päivitys: 22 kesäkuuta, 2016

Oman identiteetin rakentaminen on muuttumassa vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Elämme maailmassa, joka on täynnä ylitsepursuavaa informaatiota, stimulaatiota ja ristiriitaisia viestejä.

Jotta selviäisimme kaikesta tästä liiasta tiedosta, alamme hyödyntää luonnollista psykologista vastustusmekanismiamme, introjektiota, eli sisällyttämistä. Introjektioon kuuluu se, että sisäistämme kaiken ympäristöstämme tulevan, kuten esimerkiksi puhetavat ja maneerit. Otamme nämä asiat vastaan alitajuntaisesti ilman, että ne kulkisivat henkilökohtaisen arvostelukykymme läpi.

Introjektio: identiteettimme virittämistä

Introjektio on jotakin, jota tulee tapahtumaan jollakin tasolla, jossakin vaiheessa meissä jokaisessa. Itse asiassa tietyllä tavalla introjektio on välttämätöntä. Siitä tulee ongelma ainoastaan silloin, jos se ottaa meistä vallan.

Joka päivä altistumme normeille, laeille, käyttäytymismalleille, ajatuksille ja uskomuksille, joita meidän tulisi noudattaa, jotta meidät hyväksyttäisiin yhteiskunnassamme. Tämä alkaa jo silloin kun olemme lapsia.

Elämämme alusta alkaen olemme vastaanottaneet monenlaisia viestejä välittömästä, tutusta ympäristöstämme. Kun kasvamme aikuisiksi, nämä viestit kaikuvat mielessämme, ja mikäli emme hyväksy niitä tai toimi niiden mukaan, tunnemme tietynlaista syyllisyyttä. Olemme sisäistäneet viestejä, jotka ovat muuttuneet käskyiksi, ilman että olemme sen kummemmin eritelleet niitä, hyväksyneet niitä tai suodattaneet niitä läpi omien standardiemme ja arvostelukykymme.

Viestejä, kuten: “Sinulla täytyy olla tärkeä työ, jotta voit tulla joksikin”, “Odota pahinta, niin et tule pettymään“ tai “Tosimiehet eivät itke.”

Tällaiset ajatukset ovat kuin osa meitä ja ne kertovat meille, millä tavalla meidän tulisi tai ei tulisi käyttäytyä, ja täten ne ovat suuressa osassa identiteettimme muodostumisessa.

Millä tavalla introjektio auttaa meitä?

Introjektio on myös tapa miellyttää ympärillämme olevia ihmisiä. Se auttaa meitä sopeutumaan ja tulemaan hyväksytyiksi.

Mutta kun introjektio ohjailee elämäämme, se saattaa muodostua vaaraksi omalle identiteetillemme. Saatamme alkaa kadottamaan oman olemuksemme ja oman tapamme olla.

Kun menetämme itsemme miellyttääksemme muita, kun omaksumme “hyvän ihmisen” roolin ja kun teemme asioita, joita muut haluavat meidän tekevän, emme enää kykene näkemään eroa oman maailmamme (sen maailman, jonka me haluamme) ja sen maailman, jonka muut ovat meille tuputtaneet, välillä.

Kun introjektio ohjailee tekojamme, elämme muiden ihmisten toiveiden ja vaatimusten mukaan. Viestit, joita vastaanotamme, muodostuvat toisten ihmisten tarpeista, eivätkä ne ota huomioon meidän omia tarpeitamme.

Näin tapahtuu myös silloin, kun muodostamme omia mielipiteitämme toisista ihmisistä. Emme kyseenalaista vastaanottamiamme signaaleita, vaan hyväksymme ne ilman, että prosessoimme niitä täysin. Mutta meidän tulisi prosessoida ne; nämä signaalit johdattelevat elämäämme ja muodostavat kohtalomme.

Täten oma olemuksemme ja tapamme olla ei kykene kehittymään vapaasti. Menetämme itsemme introjektiolle, jonka takia elämme miellyttääksemme muita ja täyttääksemme muiden meille asettamat odotukset.

Introjektioon liittyy kuitenkin myös luovempi puoli. Se voi stimuloida meitä ottamaan irti kaiken hyödyllisen informaation kaikista niistä asioista, jotka olemme oppineet, sekä sisäistämään tämän informaation, jotta voimme poimia siitä positiivisia arvoja rikastamaan omaa identiteettiämme.

Millä tavalla introjektio voi olla hyödyllinen lähde?

Introjektion avulla voimme sopeutua ja olla tietoisia ympärillämme olevista ihmisistä. Kykenemme sisäistämään uusia ajatuksia ja uskomuksia ja voimme oppia perinteistä ja vaihtoehtoisista viisauksista.

Meidän tulee varmistua siitä, että kyseinen mekanismi ei hallitse elämäämme, jottei identiteetiksemme muodostu se, mitä muut ajattelevat ja haluavat. Tästä syystä meidän tulee olla tietoisia introjektiosta.

Tärkeä askel kohti introjektion tiedostamista on selvittää, missä tilanteissa, missä hetkissä ja minkälaisten ihmisten kanssa meillä on tapana toimia automaattisesti. Kenen kanssa ja milloin toimimme sillä tavalla, ettemme ota huomioon omia arvojamme tai identiteettiämme?

Tulemalla tietoisiksi niistä viesteistä, joita emme kyseenalaista tai analysoi, voimme olla paremmin varuillamme ja pystymme muuttamaan kyseiset viestit hyödyllisiksi voimavaroiksi. Kykenemme punnitsemaan näitä viestejä ja ottamaan opiksemme parhaista sellaisista.

Kyseenalaistamalla ja analysoimalla kaiken, joka tulee ulkoisista lähteistä, annamme itsellemme mahdollisuuden tehdä syvällisempiä ja johdonmukaisempia valintoja liittyen siihen, mitä ajattelemme, tunnemme ja ymmärrämme elämästä.

Mikäli otamme vastuun oman elämämme ja kaikkien vastaanottamiemme viestien tulkitsemisesta, tulemme tietoisemmiksi siitä, minkälaisen identiteetin haluamme luoda.

Tulemme olemaan omien elämiemme todellisia arkkitehteja. Rakennamme kohtalomme pohjautuen omiin päätöksiimme ja niihin opetuksiin, jotka päätämme oppia.

Jotta voimme onnistua tässä, meidän tulee aina suodattaa henkilökohtaisesti kaikki, mitä vastaanotamme. Tällä tavalla kykenemme kehittämään ja ilmaisemaan omaa tapaamme olla.