Hypnoosityypit ja niiden toiminta

Hypnoosi on tehokas työkalu, joka voi parantaa terveyttämme ja muuttaa ajatuksiamme, tunteitamme ja tapojamme. Tunnetko olemassa olevat erilaiset hypnoosityypit?
Hypnoosityypit ja niiden toiminta
Elena Sanz

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz.

Viimeisin päivitys: 20 kesäkuuta, 2023

Hypnoosi on yksi mielenkiintoisimmista, mutta samalla kiistanalaisimmista tekniikoista. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että aiheesta ei ole paljoakaan tietoa.

Kun ajattelemme hypnoosia, kuvittelemme usein yksilön menettävän itsensä hallinnan ja olevan toisen osapuolen armoilla. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Itse asiassa hypnoosi on turvallinen ja tehokas menetelmä, jolla on pitkä historia ja erilaisia sovelluksia. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat erilaiset hypnoosityypit.

Hypnoosi ei ole yksittäinen ja homogeeninen toimenpide. Eri alat ja koulukunnat ovat tehneet siitä omat ehdotuksensa. Ja huolimatta siitä, että tarvitaan lisää tutkimusta, hypnoosi on tähän mennessä osoittautunut hyödylliseksi paitsi psykologisen, myös fyysisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Mitä hypnoosivaihtoehtoja sitten on olemassa ja mitä eroa niillä on? Katsotaanpa.

Hypnoosityypit: vetäjän kanssa tai ilman.
Hypnoosi ei ainoastaan pysty tuottamaan muutoksia käyttäytymisessä tai ajatusmalleissa, vaan se voi myös muuttaa esimerkiksi käsitystämme kivusta.

Hypnoosin määritelmä

Hypnoosi on ehdotuksen tila, jonka avulla sen harjoittaja voi vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ja henkiseen sisältöön. Tässä tilassa hänen aivokuorensa (tietoisen osan) toiminta estyy ja pääsy tunneaivoihin tai limbiseen järjestelmään liittyvälle tiedostamattomalle alueelle helpottuu.

Tämä prosessi tapahtuu luonnollisesti erilaisissa arjen tilanteissa. Esimerkiksi kun ajat autoa melko automaattisesti, sitä edes ajattelematta, tai kun olet täysin uppoutunut elokuvaan. Myös silloin, kun siirryt flow-tilaan harjoittaessasi taiteellista suosikkitoimintaasi.

Hypnoosi on joukko tekniikoita, jotka tarkoituksella edistävät tätä tilaa ja käyttävät sitä hyödyllisten muutosten aikaansaamiseen. Hypnoosia on käytetty vuosisatojen ajan eri kulttuureissa, mutta sitä alettiin tutkia ja soveltaa lännessä tiukasti vasta 1700-luvulla. Siitä lähtien eri psykologit ja lääkärit ovat käyttäneet sitä terapeuttisiin tarkoituksiin.

Erilaiset hypnoosityypit

Hypnoosityyppejä on useita. Niillä on eriasteinen tieteellinen validiteetti. Olet ehkä kuullut lapsuuden regressioista ja muista vastaavista kiistanalaisista menettelyistä, mutta haluamme nyt puhua niistä, jotka ovat enimmäkseen osoittautuneet turvallisiksi ja tehokkaiksi sekä kehityskulkujensa että tulostensa vuoksi.

Perinteinen hypnoosi

Tämä on yleisin ja suosituin menetelmä. Sitä käyttävät monien eri alojen ammattilaiset. Se koostuu ehdotukseen perustuvasta ohjaavasta hypnoosista. Se pyrkii viemään yksilön syvään transsitilaan ja vaikuttamaan hänen ajatuksiinsa, asenteisiinsa tai käyttäytymiseensä ehdotusten avulla. Tämä tehdään organisoidulla tavalla ja se seuraa useita protokollia, mutta sillä on tiettyjä rajoituksia.

Tällaisessa hypnoosissa on tärkeää arvioida yksilön ehdottavuuden aste, koska vain jotkut ihmiset reagoivat tähän tilaan. Lisäksi, koska ohjeet annetaan melko suoraan, potilaat, jotka eivät pidä tällaisesta voimakkuudesta, eivät välttämättä ota prosessia hyvin vastaan.

Ericksonilainen hypnoosi

Psykologi Milton H. Ericksonin kehittämä lähestymistapa on luonnollisempi, henkilökohtaisempi ja nykyhetkeen keskittynyt. Se ei etsi transsitilaa, eikä se ole täysin osoitettu yksilölle.

Päinvastoin, se sisältää kevyempiä tiloja. Elementtejä, kuten anekdootteja, metaforia ja huumoria, käytetään myös edistämään reflektiota yksilössä ja antamaan hänelle mahdollisuus saavuttaa omia tulkintojaan. Tämäntyyppinen hypnoosi soveltuu paremmin työskentelyyn esimerkiksi skeptisten ihmisten kanssa.

Kognitiivis-behavioraalinen hypnoosi

Huolimatta siitä, että hypnoosi on perinteisesti liitetty tiettyihin henkilöihin, kuten Freud tai Charcot, tätä tekniikkaa ei käytetä vain psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Itse asiassa monet kognitiivis-behavioraalisen suunnan psykologit käyttävät sitä osana kattavampia interventio-ohjelmia.

Näissä tapauksissa hoidetaan yleensä erityisiä ongelmia, kuten riippuvuuksia, ahdistusta tai kipua. Siinä etsitään fyysisen rentoutumisen tiloja. Yhdessä mielikuvituksen kanssa se mahdollistaa muutoksen synnyttämisen ydinuskomuksissa.

Itsehypnoosi

Tämä on itsesoveltavaa hypnoosia. Sen tarkoituksena on auttaa potilasta hallitsemaan terveyttään itse. Tässä tapauksessa hänet on koulutettu esittämään ehdotus itselleen, yleensä äänitallenteiden avulla.

Itsehypnoosia voidaan käyttää osana suurempaa ohjelmaa, joka sisältää yhteydenpidon ammattilaisen kanssa, tai yksinään.

Hypnoosityypit: itsehypnoosi.
Itsehypnoosia käytetään usein ongelmien, kuten tupakoinnin, ahdistuksen tai kroonisen kivun, ratkaisemiseen.

Neurolingvistinen ohjelmointi

Lopuksi on syytä mainita lähestymistapa, joka, vaikka se ei olekaan puhdasta hypnoosia, liittyy teemaan läheisesti. Neurolingvistisen ohjelmoinnin (NLP) kehittivät Bandler ja Grinder, ja se perustuu Ericksonin ehdotukseen. Mutta tässä tapauksessa kieltä käytetään muutoksen välittäjänä.

Tämä näkökulma ymmärtää kielen ajatuksemme, tunteidemme ja käyttäytymisemme perustana. Siksi sen nähdään vaikuttavan siihen, miten tunnemme ja suhtaudumme muihin. Siten puuttumalla kieleen voidaan saada aikaan muutoksia ajatuksissamme, tunteissamme ja tottumuksissamme.

Huolimatta siitä, että NLP:n ansiosta tietyillä alueilla on tehty parannuksia, sillä ei ole riittävää tieteellistä tukea.

Erityyppisten hypnoosien edut

Lyhyesti sanottuna erilaiset hypnoosityypit ovat päteviä ja hyödyllisiä työkaluja fyysisen ja emotionaalisen terveyden parantamiseen ja erilaisten muutosten saavuttamiseen, joita yksilö saattaa tarvita. Hypnoosi on erityisen hyödyllinen työskennellessämme sellaisten näkökohtien parissa, joissa on tietoista vastustusta tai joiden alkuperä ei ole selvä.

Hypnoosia on kuitenkin käytettävä terapeuttisessa yhteydessä koulutettujen ja akkreditoitujen ammattilaisten toimesta. Lisäksi sen pitäisi ihanteellisesti olla osa täydellisempää interventiota.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Díez, E. (2021). Eficacia de un Curso de Programación Neurolingüística en la Autoestima: Implicaciones de la Programación Neurolingüística en el Aprendizaje. Revista de Estilos de Aprendizaje14(27), 97-111.
  • Mendoza, M. E. (2000). La hipnosis como adjunto en el tratamiento del hábito de fumar. Estudio de caso. Psicothema12(3), 330-338.
  • Moioli Montenegro, B. (2017). Eficacia incremental del entrenamiento de autohipnosis en un programa de afrontamiento psicológico de la fibromialgia.
  • Patterson, D. R., & Jensen, M. P. (2003). Hypnosis and clinical pain. Psychological bulletin129(4), 495.
  • Stewart, J. H. (2005, April). Hypnosis in contemporary medicine. In Mayo Clinic Proceedings (Vol. 80, No. 4, pp. 511-524). Elsevier. https://www.mayoclinicproceedings.org/article/S0025-6196(11)63203-5/fulltext

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.