Henko: muutos, josta ei ole paluuta

· 5.12.2018

Henko on japanilainen sana, joka viittaa transformatiiviseen muutokseen, jossa mahdollisuutta palata entiseen ei ole. Monissa tapauksissa se edustaa edistystä henkilökohtaisessa kasvussamme. Se on todiste siitä, että meidän pitäisi pystyä lyömään vetoa itsestämme ja omista kyvyistämme. Henko on tuo taitekohta, joka nostaa meidät ylös ja pois peloistamme sekä huolistamme sisäistä asennettamme muuttaen.

Kyky muuttua, kehittyä, edistyä ja laajentaa tietoisuutta ovat tapoja päästä yli esteistä. Meidän täytyy pystyä tekemään niin, jotta pääsisimme eroon itsemme epäilemisestä ja tulisimme vahvemmiksi. Henko on kestävyytemme hedelmä.

”Meidän täytyy elämässä luopua osasta siitä keitä olemme, voidaksemme tulla sellaiseksi joka voimme oikeasti olla. Muutos ei ole aiheeton ja se ruokkii meitä vain silloin, jos se johtaa meidät muutokseen.”

-Alex Rovira-

Muutos edistystä kohti

Voimme ratkaista monia vaikeuksia, jos päästämme henkon, transformatiivisen muutoksen, elämäämme. Ongelmana on se, että emme ole yleensä halukkaita tekemään niin. Ehkä emme ole varmoja kuinka voimme tehdä muutoksen tai se saattaa vaikuttaa pelottavalta, koska se on jotain uutta.

Tiedämme esimerkiksi, että ihmiset pysyvät mieluummin mukavuusalueellaan käyttäen samoja selviytymiskeinoja kauheasta tunteesta huolimatta. Itse asiassa heidän täytyy toisinaan nähdä todella vaivaa sen eteen, koska muutos ei muuten tapahtuisi luonnollisesti.

Totuus on, että tuntematon tekee meidän kaikkien olon epämukavaksi. Asiat joita emme voi ennustaa ja joita emme voi paeta, ovat täysin hallintamme ulottumattomissa. Kun siis hallinnoimme tätä epämukavuutta väärin, meistä tulee henkisesti uupuneita. Valitsemme tutun maaperän sen sijaan että omaksuisimme välttämättömän muutoksen. Tässä mielessä muutokselle voisi olla monia syitä. Näiden kolmen elementin tulee kuitenkin olla olemassa, jotta muutos voidaan tehdä: vakaumus, halu ja motivaatio.

mies katsoo tyrskyjä

Riskin ottaminen

Muutoksen riski on painettuna siihen keitä olemme. Se on osa meitä. Meidän täytyy hyödyntää tuota sisäistä tunnetta ja käyttää sitä itsemme eteenpäin puskemisessa. Meidän täytyy olla pelottomia ja valmiina sillä hetkellä kun jalkamme eivät enää koske maata.

Selvitetään tätä hieman tarkemmin. Kaikki muutokset tai kokemukset eivät tule muuttamaan meitä. Joskus teemme vain ensimmäisen ”tilausmuutoksen”. Kun näin tapahtuu, ”teemme muutoksen”, mutta löydämme itsemme lopulta vain jumittuneena samassa rutiinissa tai käyttäytymisessä.

Kasvaaksemme ja aloittaaksemme uudella polulla, meidän täytyy sisällyttää siihen suurempi muutoksen taso. Paul Watzalick sanoisi, että meidän täytyy tehdä toinen ”tilausmuutos”. Mitä se sitten tarkoittaa?

Muutostyypit Paul Watzlawickin mukaan

Asiantuntijoiden teorian mukaan on olemassa kaksi vastakkaista suuntausta kun on kyse muutoksesta. Ensimmäisessä suuntauksessa meitä yritetään pitää vakaassa, paikallaan olevassa tilassa. Toisessa suuntauksessa on kyse uusien muotojen tuottamisesta, jotka molemmat johdetaan matemaattisten teorioiden loogisista tyypeistä.

Itävaltalainen psykologi Paul Watzlawick kutsui näitä trendejä nimellä ”muutos 1, ensimmäinen tilaus”, ja ”muutos 2, toinen tilaus”. Hän käytti niiden molempien selittämiseksi seuraavaa esimerkkiä. Painajaista näkevä henkilö voi tehdä monia asioita painajaisessa: juosta, piiloutua, huutaa ja niin edelleen. Mikään muutos näissä käytöksissä ei voi kuitenkaan päättää painajaista.

Tällaista muutosta kutsutaan nimellä muutostyyppi 1. Se johtuu siitä, että painajaiseen kuuluu muokkausta ja strategioita, jotka liittyvät samaan dynamiikkaan, josta henkilö löytää itsensä. Ne perustuvat negatiiviselle palautteelle.

Toisaalta hän sanoi, että muutosyyppi 2 perustuu positiiviseen palautteeseen ja sitä esiintyy laadullisesti. Se siis lisää poikkeamia ja antaa tietä uusille rakennemuutoksille. Jos otamme huomioon aikaisemman esimerkin, muutostyyppi 2 on herääminen. Ainoa tapa päästä pois painajaisesta on unen, todellisuuden tai näkökohdan muutos.

Muutostyyppi 2:n tekeminen

Voimme löytää myös toisen esimerkin psykologiasta ja hoitokeinoista. Jotkut vanhemmat pyytävät psykologista apua kun heidän lapsensa koulumenestys laskee. Vanhemmat ovat oletettavasti käyttäneet apuna jonkinlaista rangaistusta, opetussuunnitelman ulkopuolisten aktiviteettien vähentämistä tai ystävien kanssa ulkona käymisen kieltämistä.

Nämä ovat muutostyyppi 1:n mukaisia. Ongelma on siinä, että tilannetta ei voida ratkaista. Terapeutti analysoi ja haastattelee eri perheenjäseniä. Hän saa selville, että lapsen isoäiti ja vanhempi sisar ovat muuttaneet asumaan perheen yhteiseen kotiin. Tämä on muuttanut kaikkien perheenjäsenten välistä dynamiikkaa. Mikä muutostyyppi 2 olisi tässä tapauksessa? Muutoksen täytyisi muokata tapaa, jolla perheenjäsenet samaistuvat toisiinsa ja omaksuvat uuden tilanteen.

Ehkä voimme ymmärtää konseptin paremmin, jos ajattelemme henkilöä joka alkaa tuntea olonsa surulliseksi, apeaksi ja epämotivoituneeksi. Yrittäessään parantaa mielialaansa, hän päättää ottaa salijäsenyyden, käydä ulkona enemmän ja alkaa kokea uusia seikkailuja. Nämä ovat kaikki muutostyyppi 1:n mukaisia. Ongelmana on, että kaikesta tästä huolimatta hänestä ei edelleenkään tunnu hyvältä ja hän häiriintyy helposti. Mitä hän voi tehdä? Otetaan käyttöön muutostyyppi 2: hän voi muuttaa näkökulmaa, todellisuuden näkemystä ja hallita tunteitaan. Tämä tulee todella saamaan aikaan transformatiivisen muutoksen.

”Muutos on väistämätöntä. Muutos parempaan on kokopäivätyötä.”

-Adlai E. Stevenson-

Henko: muutos, uusi kohtalo

Kuten huomaamme, muutos on ilmiö, johon sisältyy useita ulottuvuuksia, varsinkin jos haluamme ylittää itsemme ja aiheuttaa henkon. Ei riitä, että vain haluamme muuttua ja aloittaa jotakin uutta. Jos todella haluamme alkaa nähdä maailman uudella tavalla, meidän täytyy analysoida näkökantaamme ja sitä kuinka se vaikuttaa päivittäiseen elämäämme.

Voimme ajatella, että todellisuuden näkemyksemme on täydellinen ja että maailman täytyy käyttäytyä ideoidemme mukaan. Kuinka voimme kuitenkaan olla niin varmoja siitä? Eikö olekin totta, että kaksi ihmistä voi havaita saman tapahtuman täysin eri tavoin? Totuus on se, että jokainen meistä rakentaa ja toimii oman yksilöllisen ja tuskin lainkaan vaihdettavissa olevan todellisuuden mukaan. Miksi emme siis tutkisi muita näkemyksiä ja havaintoja ratkaistaksemme oman ongelmamme?

Todellisuutemme kyseenalaistaminen

On totta, että tämä ei ole helppoa. Oman maailmamme kyseenalaistaminen ei ole jotakin sellaista jonka voimme tehdä tuosta vain. Itse asiassa emme ole tyytyväisiä ennen kuin olemme harmoniassa todellisen, huolettoman luontomme kanssa. Pystymme saavuttamaan hyvinvoinnin vain, jos jätämme egon taaksemme.

henko: nainen yrittää muuttua

Transformatiivinen muutos, henko, on rohkeusharjoitus, jossa kohtaamme itsemme ja oman mukavuusalueemme. Meidän täytyy purkaa vuosien ajan rakentamamme seinät ja ajatukset, jotka tekivät ennen elämästämme helpompaa.

Tässä mielessä olemme kaikista monimutkaisin vastustajamme, mutta myös kaikista tietäväisin. Voimme tarjota itsellemme vaikutusmahdollisuuden, jos emme anna itsemme joutua henkisen pelin viemäksi. Vaikka muutos onkin jatkuvaa meidän universumissamme, auttaa tuosta muutoksesta tietoisena oleminen meitä kehittymään. On tärkeää valaista polut, jotka auttavat meitä kasvamaan. Meidän täytyy käyttää matkan aikana oppimiamme asioita meidän valaisemiseemme.

Henko on tilaisuus syntyä uudelleen rauhan ja henkilökohtaisen voiman avulla.