Fanit ja peilisolut
Faneja on ollut aikojen alusta asti. Aina on ollut johtajia ja sellaisia hahmoja, jotka valloittavat muiden ihmisten sydämet, ja joilla on paljon seuraajia. Nämä fanit seuraavat heitä, ihailevat heitä, ja joskus he kykenevät jopa suorittamaan isojakin uhrauksia heidän hyväkseen. Neurotieteet ovat saaneet selville, mitä tekemistä tällä ilmiöllä on peilisolujen kanssa.
Suuri ero nykypäivän faneilla ja entisaikojen faneilla on yleisöjen määrä ja idolien ominaisuudet. Ennen edes suurimmilla johtajilla ei ollut seuraajia ympäri maailman. Se ei vain ollut mahdollista. Nykyään on kuitenkin suhteellisen tavallista, että julkisuuden hahmolla on maailmanlaajuista menestystä.
Tämän lisäksi menneisyyden johtajalla tai idolilla oli oltava poikkeuksellisia ominaisuuksia. Nykyään tämä ei ole välttämätöntä. Nykyään sosiaalisen median ja sen tuoman julkisuuden avulla kenestä tahansa tavallisesta henkilöstä voi tulla äärettömän kuuluisa. Miksi näin sitten tapahtuu? Osa tästä vastauksesta piilee peilisoluissa.
Fanit: julkkisten syy olemassaololle
Fani on henkilö, joka ihailee toista henkilöä, ja hiljalleen alkaa samaistua ”idoliinsa”. Tämä samaistumisprosessi johtaa siihen pisteeseen, jossa fanista tuntuu, että kaikki mitä hänen idolilleen tapahtuu, koskettaa myös häntä henkilökohtaisesti.
Tällainen fanien uskollisuus perustuu siihen faktaan, että idolilla on epätavallisia ominaisuuksia tai hän suorittaa epätavallisia urotöitä. Menneisyydessä poliittiset, uskonnolliset tai taiteelliset johtajat nauttivat tällaisesta omistautumisesta. Nykyään melkein kuka tahansa, joka saavuttaa tietyn kuuluisuuden tai maineen tason, voi saada fanijoukon.
Nykyään useimmat fanit eivät tunne idolejaan henkilökohtaisesti. Yksi fanien suurimmista tavoitteista näyttäisi olevan heidän idolinsa lähelle pääsemistä. He voivat tehdä tämän sen välityksellä, mitä media tästä idolista julkaisee, tai pitäen kirjaa idolinsa saavutuksista ja työstä.
Fanit ovat osoittaneet, että he kykenevät jopa viettämään kokonaisen yön lipunmyyntitiskin takana vain päästäkseen idolinsa konserttiin tai nähdäkseen idolinsa laskeutuvan lentokoneesta. Mutta mitä he tällä oikein tavoittelevat? Peilisolut tarjoavat selityksen tähän.
Peilisolut ja samaistuminen
Ennen kaikkea, aivot tuottavat samaistumisefektin. Tämä johtaa empatiaan. Tämän jälkeen peilisolut tekevät kaiken muun. Samaistuminen tapahtuu, sillä joku henkilö on eri yhteiskunnan arvostamien ominaisuuksien tai hyveiden ruumiillistuma. Toisin sanoen idoli kuvastaa jotain sellaista, mitä fani haluaa tai mitä hän haluaa olla. Fani haluaa olla kuin idolinsa. Siksi fani-ilmiö on yleisempää teineissä, sillä he pyrkivät rakentamaan identiteettiään ja he etsivät hyvää roolimallia, jota he voisivat imitoida.
Samaistuminen johtaa empatiaan. Fanista alkaa tuntua, että kaikki mitä hänen idolilleen tapahtuu, on myös hänelle henkilökohtaista. Hän haluaa tietää ja ymmärtää kaikkea, mitä hänen esikuvansa tekee, kuinka hän sen tekee ja miksi hän sen tekee. Idolin menestys vaikuttaa faneihin psyykkisesti, ja tämä johtaa dopamiinin vapautukseen. Kuten niiden nimi “peilisolu” kertoo, he heijastavat toisen henkilön suorittamia tekoja omissa mielissään. Neurologisesta näkökulmasta peilisolut mahdollistavat muihin samaistumisen, muiden imitoimisen ja empatian tuntemisen muita kohtaan.
Peilisolujen kyseenalaiset puolet
Peilisolujen samaistuminen ja aktivoituminen ei ole aina spontaania. Markkinoinnin asiantuntijat ovat itse asiassa oppineet todella laajalti kuinka hallita näitä mekanismeja. Ottakaamme esimerkiksi vaikkapa konsertit. Julkisuuden hahmon taidot eivät ole aina konsertin kaikkein tärkeimpiä puolia. Ei ole tarpeeksi, että artisti soittaa tai laulaa tarpeeksi hyvin. Nykyään konsertit ovat kokemuksia.
Tämä sama pätee vaikkapa jalkapalloon ja muihin urheilulajeihin, joihin liittyy valtavia yleisöjä. Tätä kokemusta maustetaan kaikenlaisella ekstraviihteellä. On olemassa visuaaliset lippujuhlat, hymnit, univormut ja intohimo, joka tekee urheilutapahtumasta enemmän kuin vain pelkän kilpailutapahtuman. Koska fanit imitoivat ihailemiaan ihmisiä, jalkapalloilijat ja muut urheilijat ovat täydellisiä tiettyjen tuotteiden mainostamisessa.
Lopuksi, peilisolut tekevät yhteiskunnasta mahdollisen. Ne saavat meidät avautumaan muille ihmisille, samaistumaan heihin ja tuntemaan heitä kohtaan empatiaa. Tämä terve prosessi saattaa myös saada meidät imitoimaan ja kehittämään empatiaa sellaisia kohtaan, joilla on kyseenalaisia arvoja. Siksi on todella tärkeää oppia suodattamaan ihmisiä, joita ihailemme.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García, E. (2008). Neuropsicología y educación. De las neuronas espejo a la teoría de la mente. Revista de psicología y educación, 1(3), 69-90.
- García, E. (2014). Neuropsicología del comportamiento moral: neuronas espejo, funciones ejecutivas y ética universal. In Neurociencia, neuroética y bioética (pp. 43-75). Universidad Pontificia Comillas.
- Rizzolatti, G., Fogassi, L., & Gallese, V. (2007). Neuronas espejo-Un tipo especial de células cerebrales reflejan el mundo exterior. Vehiculan nuestra capacidad de imitar, aprender y comprender las acciones e intenciones ajeinas. Investigación y Ciencia: Edición Española de Scientific American, (364), 14-21.
- Rizzolatti, G., & Sinigaglia, C. (2013). Las neuronas espejo: los mecanismos de la empatía emocional. Paidós.