Ero haaveiden ja halujen välillä

22, kesäkuu 2016 en Psykologia 70 Jaetut

Mielessämme käy päivittäin miljoonia ajatuksia, mutta valitsemme niistä vain ne, jotka koemme tärkeimmiksi.

Valitsemme ne ajatukset, jotka edustavat kaikkein parhaiten juuri sitä kyseistä hetkeä. Valitsemme ajatukset, jotka voivat auttaa meitä parhaiten selvittämään sillä hetkellä käsillä olevan ongelman tai ajatukset, jotka sopivat parhaiten tapaamme nähdä maailman, muut ihmiset ja tulevaisuuden.

Tämä inhimillinen kapasiteetti auttaa meitä muuttamaan ympärillämme olevaa maailmaa ja muokkaamaan tapaa, jolla sen näemme. Tämä liittyy kuitenkin myös erittäin inhimilliseen heikkouteen, nimittäin tapaamme antautua negatiivisille ajatuksille, jotka vahingoittavat meitä ja lamaannuttavat meidät.

Nainen ja haaveilu

Mielemme kykenee kuvittelemaan parhaimman, mutta luomaan myös kamalimpia painajaisia. Esimerkiksi patologinen ahdistuneisuus pohjautuu tulkintaamme tilanteesta, jonka koemme uhkaavana, vaikka uhka useimmiten on olemassa vain päämme sisällä.

Toisin sanoen olettamuksemme siitä, mitä tulee tapahtumaan, vaikuttavat meihin synnynnäisesti. Tällaiset ajatukset voivat lamaannuttaa meidät silloin, kun kohtaamme näitä uhkaavia tilanteita, vaikka niitä ei oikeasti olisi edes olemassa. Nämä ajatuksemme ovat muovaantuneet menneisyyden kokemuksista sekä fyysisistä reaktioista, kuten pelosta ja tuhon odottamisesta.

Mielikuvitus: sielun paras ystävä ja pahin vihollinen

Mielikuvituksen ansiosta kykenemme rakentamaan rinnakkaisia maailmoja, mielikuvitusolentoja ja elokuviakin parempia tarinoita. Kaikki rajat ylittävä mielikuvitus hyödyttää taiteellista luovuutta, mutta sen ansiosta tiedekin on onnistunut tekemään suuria harppauksia.

On kuitenkin hyvin tärkeää tiedostaa, missä mielikuvituksen ja todellisuuden välinen raja kulkee. Tältä hiuksenhienolta alueelta löydämme vastauksen siihen, mitä todella haluamme ja mistä vain haaveilemme.

Meidän tulee tiedostaa se, että kykenemme kuvittelemaan kaikkein parhaimman, mutta myös kaikkein huonoimman. Meidän tulee myös ymmärtää, että kaikki se, mistä haaveilemme, ei välttämättä ole sitä, mitä todella haluamme. Meidän tulee ymmärtää, että nämä ovat pelkkiä ajatuksia.

“Kun tarkkailen tapaani ajatella, tulen siihen tulokseen, että mielikuvituksen lahjalla on ollut enemmän merkitystä kuin lahjallani sisäistää positiivista tietoa.” 
-Albert Einstein-

Otetaanpa esimerkiksi seuraavanlainen tilanne: Olet ajamassa autoa, ja kuvittelet, että kääntäisit yhtäkkiä rattia nopeasti. Tämä vapaaehtoinen liike saisi aikaan tapahtumien sarjan, joka johtaisi katastrofiin.

Kykenet kuvittelemaan perheesi sairaalassa sanomat sanat ja sen kivun, jota tästä heille koituisi. Kykenet kuvittelemaan ruttaantuneen auton ja voit mennä kuvitelmissasi niinkin pitkälle, että näet omat hautajaisesi. Voimme kuvitella kaikki nämä asiat mielessämme, mutta se ei tarkoita sitä, että haluaisimme niin tapahtuvan.

Voimme kuvitella kadulla näkemämme ihmisen koko elämäntarinan. Voimme ajatella, minkälaista tämän ihmisen elämä on ollut menneisyydessä, missä hän työskentelee, mitkä ovat hänen harrastuksensa ja heikkoutensa, ja minkälaista olisi tutustua häneen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluaisimme välttämättä tutustua tähän ihmiseen.

Kun haaveista tulee haluja

Halu on enemmän kuin pelkkä haave. Haaveet pysyvät mielessämme. Ne ajelehtivat mielikuvituksessamme ja lisäävät luovaa ajatteluamme. Haluun liittyy toimintaa, kun taas haave on pelkkä hypoteettinen ajatus.

Haaveilu ja unelmointi

Kun halu johdattelee meitä, jokin koskettaa meitä syvältä sisimmästämme. Halumme nivoutuvat yhteen moraalimme ja maailmankatsomuksemme kanssa.

Halu saattaa saada aikaan haaveita. Haaveilemme jostakin kysyen itseltämme, haluammeko todella tehdä siitä totta. Mikäli vastaus on ”kyllä, ehdottomasti”, voimme alkaa tästä hetkestä lähtien tekemään asioita, jotka johdattelevat meitä kohti halun kohdettamme.

Jotta voisimme selkeästi ymmärtää haaveiden ja halun eroavaisuuden, voimme ajatella esimerkiksi uskottomuutta yhtenä esimerkkinä. Voimme haaveilla siitä, että olisimme muiden ihmisten kuin puolisomme kanssa, mutta todellisuudessa emme kuitenkaan tekisi asialle mitään.

Todellisuudessa haaveilu on vain tapa harjoittaa mielikuvitustamme. Voimme pelkästään nauttia näistä mielikuvista, tai voimme toteuttaa ne luovalla tavalla. Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme uskottomia. Kyse on pelkästä mielikuvituksesta, eikä meidän tulisi potea sen takia huonoa omaatuntoa.

Mikäli haaveista tulee todellisia haluja, voi olla, että asia muuttuu muuksi kuin pelkästään leikiksi oman päämme sisällä. Voi olla, että tämä haave saa jotakin meissä liikkeelle ja muuttaa haaveemme haluksi.

Tämä ei tarkoita sitä, että halustamme tulisi todella totta, mutta tämä voi tarkoittaa sitä, että todella haluamme kyseistä asiaa, koska se on muuttunut muuksi kuin pelkiksi ajatuksiksi. Haaveilu ei ole haluamista. Voimme haaveilla asioista, joiden emme itse asiassa ikinä oikeasti halua toteutuvan.

UUTISIA VERKOSSA