Erilaiset välttelevät käyttäytymistyylit
Lapsena vietit suuren osan ajasta välttäen lukemattomia tilanteita, ärsykkeitä ja kokemuksia. Onhan maailma uhkaava paikka, ja kun olit pieni, monet asiat saivat sinut pelkäämään, ahdistumaan tai jopa häpeämään. Aikuistuessasi sitten kehitit tiettyjä strategioita kohdataksesi sellaiset tilanteet, jotka synnyttävät epävarmuutta.
Aikuisena oleminen on juurikin sitä: pelkojen hallintaa, velvoitteiden täyttämistä ja pätevyyden ja itsevarmuuden tuntemista. Tämä sääntö ei kuitenkaan aina täyty. Joskus me kaikki pakenemme sekä vaikeita tilanteita että monimutkaisia tunteita.
Saatat esimerkiksi päättää lopettaa jonkin asian ajattelemisen kokonaan, jotta et joutuisi kärsimään, tai kieltäytyä käsittelemästä ongelmaa välttääksesi epämukavuuden tunteen. Vaikka tällainen välttäminen vähentää ahdistustasi joksikin aikaa, se ei ole pätevä tai suositeltava resurssi pitkällä aikavälillä. Lisäksi saatat alitajuisesti vältellä eri asioita. Erilaiset välttelevät käyttäytymistyylit on hyvä tietää, jotta voit tunnistaa ne ja työskennellä niiden parissa.
Kun olet tietoinen niistä asioista joita tietoisesti tai tiedostamatta yrität vältellä, voit käsitellä taustalla olevia ongelmia, jotka muodostavat perustan monille psyykkisille häiriöille.
Välttelevät käyttäytymistyylit
Välttäminen on yleisin puolustusmekanismi. Lykkäämällä tehtäviä ja tilanteita, jotka saavat sinut tuntemaan olosi epämukavaksi, säästät itsesi kärsimykseltä.
Tietyissä olosuhteissa välttäminen onkin järkevää ja se edistää selviytymistä sekä mukautuvaa käyttäytymistä. Yksi esimerkki on välttää kävelyä kadulla yöllä ilman valaistusta.
Alankomaiden Amsterdamin yliopiston tekemä tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että liiallinen välttäminen rajoittaa elämänlaatuamme. Tämä tutkimus väittää, että henkilö, joka toistuvasti välttää yhtä tai useampaa olosuhdetta, ärsykettä tai kokemusta, on vaarassa saada useamman kuin yhden mielenterveyden häiriön.
Sellaiset sairaudet kuin yleistynyt ahdistuneisuus, traumanjälkeinen stressihäiriö, riippuvuudet ja syömishäiriöt voivat johtua välttelevästä käytöksestä. Siksi sinun tulee tehdä itsetutkiskelua ja arvioida käyttäytymistäsi nähdäksesi, käytätkö mitään välttelymuotoja.
Yleisin välttelevä käyttäytyminen on sellainen, jossa ei halua mennä tiettyihin paikkoihin, koska ne aiheuttavat pelkoa ja epämukavuutta tai herättävät epämiellyttäviä muistoja.
1. Kognitiivinen välttäminen
“Ei, en aio ajatella sitä nyt. Aion jättää nuo huolet syrjään ja keskittyä johonkin muuhun. Aion keskittyä vain positiivisiin asioihin ja unohtaa loput.” Kukapa meistä ei olisi sanonut jotain tämänlaista jossain vaiheessa?
Tämä on kognitiivista välttämistä. Se on päivittäistä pyrkimystä välttää, piilottaa tai olla kohdatmatta sitä, mikä huolestuttaa sinua. Jotkut ihmiset turvautuvat itsepetokseen ja sanovat itselleen, että sitä tai tätä ongelmaa ei ole olemassakaan. Dissosiaatio, henkinen irtautuminen nykyhetkestä, joka niin yleinen traumassa, on peräisin itsepetoksesta.
Toisaalta, jos olet ahdistunut, ruokit liiallista tai katastrofaalista ajattelua. Pahimman odottaminen ja irrationaalisuuden ansaan joutuminen on esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, jos et ota kantaa siihen mikä sinua huolestuttaa.
2. Tilanteiden välttäminen
Tilanteiden välttäminen on yksi yleisimmistä käyttäytymistavoista. Siitä kärsivät lapset, joita kiusataan ja jotka eivät halua mennä kouluun. Sitä kokevat myös ne, jotka pelkäävät sairaalaan joutumista, koska sairaala muistuttaa heitä epämiellyttävästä muistosta tai henkilökohtaisesta menetyksestä. Tai henkilö, joka vihaa tai pelkää hissejä ja käyttää rappusia aina, vaikka kannettavaa tavaraa olisi minkä verran.
Tilanteita välttävä käyttäytyminen pyrkii pitämään sinut poissa tietyistä skenaarioista, ihmisistä tai olosuhteista, jotka aiheuttavat sinulle ahdistusta tai muistuttavat sinua traumaattisesta tapahtumasta.
3. Käyttäytymisen välttäminen
Lapsena saatoit väistää tiettyjä asioita sanomalla, että et yksinkertaisesti halua tehdä niitä. Joskus onnistuit vakuuttamaan vanhempasi siitä, eikä sinun sitten tarvinnutkaan tehdä niitä. Mutta kun elämä muuttui hieman monimutkaisemmaksi, päädyit vastahakoisesti suorittamaan lukemattomia ei-toivottuja tehtäviä.
Viivyttely on yleinen välttämistyyli. Se tarkoittaa, että lykkäät tiettyjä toimintoja mahdollisimman pitkään. Jotkut pitävät tällaista käytöstä vastuuttomana. Usein viivyttelyn takana piilee ahdistus ja pelko.
Toinen esimerkki käyttäytymisen välttämisestä on pakeneminen. Esimerkiksi pakeneminen työhaastattelusta, kokeesta tai suullisesta esityksestä, koska se aiheuttaa suurta tuskaa.
“Jos pakenemme pelkoa, emme voi tottua siihen, emmekä anna sille mahdollisuutta kuolla sukupuuttoon.”
-Foa ja Kozak-
4. Aggressiivinen välttäminen
Palataksemme takaisin lapsuuteen, kun olit 4-5 vuotta vanha ja tunsit olosi turhautuneeksi, varmasti raivostuit silloin tällöin. Sen sijaan, että olisit kohdannut tunteesi, kanavoit ne sopeutumattomien ja jopa väkivaltaisten reaktioiden kautta. Saatat yllättyä kuullessasi, että monet ihmiset jatkavat näitä käyttäytymismalleja vielä aikuisenakin.
Tämä on aggressiivista välttämistä. Se tapahtuu, kun yksilö heijastaa epämiellyttävät tunteensa muihin sen sijaan, että hän käsittelisi ongelmiensa lähdettä. Yksi esimerkki on tiuskia kumppanillesi, jos sinulla on vaikeuksia työpaikalla.
5. Emotionaalinen välttäminen
Emotionaalinen välttäminen tapahtuu, kun harjoitat haitallista tai pakkokäyttäytymistä välttääksesi tai vaimentaaksesi emotionaalista ahdistustasi. Sillä voi olla monenlaisia ilmentymiä: saatat esimerkiksi viettää tuntikausia matkapuhelimessa, ajautua aineriippuvuuteen tai syödä pakonomaisesti vaikka sinulla ei ole nälkäkään.
Nämä ovat tilanteita, joissa välttelevä käyttäytyminen toimii katarttisena mekanismina vaikeiden tunteiden suuntaamiseksi muualle. Valitettavasti se on monien mielenterveysongelmien takana.
Jatkuva välttäminen vaatii terapiaa
Välttäminen toimii harvoin. Jos huomaat, että elämääsi rajoittaa jatkuva tarve välttää epämukavuutta, pelkoa tai ahdistusta, sinun on haettava apua. Epämukavuuden syitä pakeneminen vain lisää kärsimystäsi ja johtaa lopulta erilaisiin psyykkisiin häiriöihin.
Psykologisen terapian yhteydessä voit oppia erilaisia selviytymistaitoja saadaksesi elämäsi ja hyvinvointisi takaisin hallintaan. Muutos on aina mahdollista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hirsch CR, Mathews A. A cognitive model of pathological worry. Behav Res Ther. 2012 Oct;50(10):636-46. doi: 10.1016/j.brat.2012.06.007. Epub 2012 Jul 7. PMID: 22863541; PMCID: PMC3444754.
- Newman MG, Llera SJ. A novel theory of experiential avoidance in generalized anxiety disorder: a review and synthesis of research supporting a contrast avoidance model of worry. Clin Psychol Rev. 2011 Apr;31(3):371-82. doi: 10.1016/j.cpr.2011.01.008. Epub 2011 Jan 26. PMID: 21334285; PMCID: PMC3073849.
- Krypotos AM, Effting M, Kindt M, Beckers T. Avoidance learning: a review of theoretical models and recent developments. Front Behav Neurosci. 2015 Jul 21;9:189. doi: 10.3389/fnbeh.2015.00189. PMID: 26257618; PMCID: PMC4508580.