Erilaiset psykopaatit Kurt Schneiderin mukaan
Kurt Schneider oli saksalainen lääkäri, psykiatri, filosofi ja alansa edelläkävijä. Häntä pidetään merkittävimpänä Heidelbergin psykiatrisen koulukunnan edustajana yhdessä Karl Jaspersin kanssa. Hänen työnsä kymmenen psykopaattityypin kuvaamisesta oli tärkeä virstanpylväs tämän psykologian haaran historiassa. Tässä artikkelissa esittelemme erilaiset psykopaatit Kurt Schneiderin mukaan.
Heidelbergin koulukunnalla oli ainutlaatuinen lähestymistapa psyykkisiin sairauksiin, sillä se korosti potilaisiin vaikuttavia biologisia tekijöitä. Emil Kraepelin vaikutti merkittävällä tavalla tähän koulukuntaan työllään, jota hän teki häiriöiden luokittelemiseksi niiden ilmenemistapojen eikä aiheuttajien mukaan.
Kurt Schneiderin luokittelu erityyppisistä psykopaateista on vaikuttanut merkittävällä tavalla myöhempiin käsityksiin psykiatrian alalla. Se perustuu siihen ajatukseen, että psykopaatti on henkilö, joka poikkeaa moniselitteisesti normatiivisesta käytöksestä. Tästä näkökulmasta katsottuna psykopaatteja on kymmenen eri tyyppiä.
“Omantunnon ja empatian puutteesta huolimatta psykopaatti on poikkeuksetta parempi hämäämään ihmisiä kuin minkään muun tyypin rikollinen.”
-Anna Salter-
1. Hypertyymiset psykopaatit
Ensimmäinen Schneiderin luokittelemista tyypeistä on hypertyyminen psykopaatti. Hypertyymiset psykopaatit ovat yleensä iloisia, toimeliaita ja impulsiivisia. Schneider puhui tästä persoonallisuustyypistä temperamentiltaan sangviinisena ihmisenä, jolla on ohut veri. Hän kuvaili heitä argumentatiivisiksi ja pidetyiksi huijareiksi, joilla on taipumusta petkuttaa, huijata ja ajautua pieniin rikkeisiin.
2. Depressiiviset
Nämä psykopaatit ovat yleensä mietiskeleviä ja synkkiä, vaikkakaan tätä ei aina ole helppo tunnistaa, sillä he piilottavat tunteensa. Joillakin pääasiallinen tunne on alakulo, kun taas toisilla se on ärsytys tai paranoia. Tämä ja ensimmäinen psykopaattityyppi kärsivät usein alkoholismista. Paranoidisesta masennuksesta kärsivät ihmiset voivat olla äärimmäisen tunteettomia.
3. Epävarmat
Tähän ryhmään kuuluu kahdentyyppisiä psykopaatteja: herkkiä ja pakko-oireisia. Ensimmäiset tyypit ovat hyvin vaikutusalttiita, mutta heidän on vaikea ilmaista tunteitaan.
Toisaalta taas pakko-oireiset psykopaatit kääntävät epävarmuutensa pakkomielteeksi. He voivat olla hyvinkin joustamattomia. Vaikka tähän kategoriaan kuuluvat ihmiset vaikuttavat usein “oudoilta” ja jopa “epäilyttäviltä”, he harvoin tekevät rikoksia.
4. Fanaatikot
Psykopaatit tässä kategoriassa antavat kohtuutonta painoarvoa tietyille ideoille ja elävät niiden mukaan hyvin tunteella. Jotkut ovat passiivisia fanaatikkoja ja jotkut taistelevia fanaatikkoja.
Tätä typologiaa näkee yleensä vanhemmilla miehillä ja naisilla. He saattavat tehdä pieniä rikoksia vakaumustensa perusteella, mutta yleensä heidän toimintansa rajoittuu vain yhteiskunnallisten häiriöiden aiheuttamiseen.
5. Huomiota hakevat psykopaatit
Tämän ryhmän erottava piirre on turhamaisuus. He teeskentelevät aina olevansa enemmän kuin ovatkaan (omasta ja muiden mielestä). He kertovat tahallisia valheita ja ihmiset uskovat heitä.
Huomiota hakevat psykopaatit teeskentelevät myös tunteensa, mikä tekee ihmissuhteiden solmimisesta muiden kanssa mahdotonta. He eivät osaa rakastaa. Tällä ryhmällä on joitakin alakategorioita: eksentrikot (ne, jotka saavat huomiota oudoilla teoilla), mahtailijat (ne, jotka jatkuvasti kerskailevat) ja valehtelijat (ne, jotka rakentavat jäsennettyjä tarinoita muiden pettämiseksi).
6. Epävakaat
Tämä tyyppi on helppo sekoittaa masentuneeseen psykopaattityyppiin. Tässä tapauksessa henkilöllä tosin on voimakkaita surun ja synkkyyden jaksoja, jotka alkavat ja loppuvat äkillisesti – aivan kuin voimakas myrsky puhaltaisi odottamatta. Epävakaat psykopaatit ovat usein addikteja ja saattavat toisinaan tehdä motiiviltaan tunneperäisiä rikoksia. Tähän tyyppiin kuuluu yksinomaan nuorempia tai hyvin iäkkäitä ihmisiä.
7. Räjähtävät psykopaatit
Räjähtävät psykopaatit ovat luonteeltaan väkivaltaisia, ja jopa merkityksettömät tilanteet voivat saada heidät raivostumaan. Kaikkein raivopäisimpiä psykopaatteja ovat alle 50-vuotiaat naiset.
He ovat osallisina kaikenlaisissa rikoksissa. He ovat tottelemattomia, kapinallisia ja heillä on huono vaikutus muihin ihmisiin. He ovat yleensä lapsellisia, kehittymättömiä ja heillä on hyvin heikko itsehillintä.
8. Tunteettomat psykopaatit
Tämä on psykopatian huipentuma. Tunteettomilta psykopaateilta puuttuu myötätunto, häpeäntunne, noloudentunne ja syyllisyydentunto. Heidän pääasiallinen piirteensä on hyvin alhainen itsetietoisuuden taso. He ovat yleensä ynseitä, kylmiä ja epäsosiaalisia.
Tähän kategoriaan kuuluvat psykopaatit tekevät kaikenlaisia rikoksia, mukaan lukien raakuutta sisältäviä rikoksia. Tästä huolimatta on myös paljon niitä, jotka tunnontuskien puuttumisesta huolimatta onnistuvat olemaan rikkomatta lakia.
9. Heikkotahtoiset psykopaatit
Tällaisiin psykopaatteihin on helppo vaikuttaa ja he ovat avoimia kaikenlaisille ärsykkeille. He ovat mukavia ja järkeviä, mutta epäjohdonmukaisia ja muovattavissa. Tähän kategoriaan kuuluvat yksilöt ovat osallisina usein ryöstöissä, kavalluksissa, petoksissa ja prostituutiossa. He saattavat tehdä rikoksia johtuen sosiaalisista paineista sosiaalisessa ryhmässään. Heikkotahtoiset psykopaatit ovat yleensä nuoria ihmisiä.
10. Asteeniset
Jotkut asteniat (heikkoudet) ovat fyysisiä ja toiset psyykkisiä. Molemmissa tapauksissa yksilö pitää tarkasti silmällä kehoa ja mieltä. Lisäksi molemmissa tapauksissa henkilö saattaa alkaa tuntea olonsa hyvin oudoksi omassa seurassaan. Hän voi kärsiä kuvitteellisista häiriöistä, kuten ylivalppaudesta. Tällaiset psykopaattityypit harvemmin tekevät rikoksia – sen sijaan heitä näkee usein sairaalassa.
Kurt Schneiderin kymmenen psykopaattityyppiä on luokitteluväline, jota pidetään nykyään vanhentuneena. Monista hänen ehdotuksistaan on kuitenkin tullut perusta myöhemmille käsityksille. Yleisesti ottaen kukaan ei tosissaan pyri kaatamaan hänen kategorioitaan, vaan sen sijaan muokkaa niitä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Pozueco Romero, J. M., Romero Guillena, S. L., & Casas Barquero, N. (2011). Psicopatía, violencia y criminalidad: un análisis psicológico-forense, psiquiátrico-legal y criminológico (Parte I). Cuadernos de Medicina Forense, 17(3), 123-136.