Logo image
Logo image

Epälineaarinen työskentely: työpäivän muuttaminen

2 minuuttia
Tiesitkö, että epälineaarinen työskentely kukoistaa? Mutta mitä hyötyä tästä joustavasta työtyylistä on ja miten se on muuttanut tapaamme lähestyä aikaa ja tilaa työpaikalla?
Epälineaarinen työskentely: työpäivän muuttaminen
Viimeisin päivitys: 31 elokuuta, 2023

Epälineaarinen työskentely on ottanut jalansijaa viime vuosina. Sen uskotaan lisäävän tuottavuutta. Muiden strategioiden ohella se sisältää tekijän, joka on nykyään yhä tärkeämpi työelämässä: joustavuus.

Hybridi- ja etätyöt suosivat tätä menetelmää. Aika ja tila ovat kaksi tekijää, joita nykypäivän työelämässä lähestytään eri tavalla. Vuoden 2020 kriisi laukaisi nämä muutokset. Se loi mahdollisuuden testata suorituskykyä erilaisissa työoloissa.

Nykyään monet tehtävät voidaan suorittaa tietokoneella. Tämä helpottaa epälineaarista työskentelyä, koska tarvitset vain kannettavan tietokoneen ja Internetyhteyden monien tehtävien suorittamiseen. Vaikka saattaa olla muita tehtäviä, jotka ovat vähemmän joustavia ja vaativat lopulta kasvokkain kontaktia, lyhyellä aikavälillä teknologia jopa tekee niistä joustavampia.

“Yksi epälineaaristen työpäivien tärkeimmistä eduista on, että hallitset aikaasi ja saat työt tehtyä silloin, kun olet tuottavimmillasi.”

-Laura Giurge-

Epälineaarinen työskentely

Epälineaarinen työskentely sekoittaa työjaksoja ja lepojaksoja. Tavoitteena on, että työntekijät harmonisoivat henkilökohtaisen elämänsä työtehtäviensä kanssa. Tämän saavuttamiseksi he päättävät, miten järjestävät aikansa.

Epälineaarisella työskentelyllä henkilö voi esimerkiksi nousta todella aikaisin ja aloittaa työpäivänsä ennen useimpia muita ihmisiä. Sen jälkeen he voivat käydä suihkussa, syödä aamiaista lastensa kanssa ja lukea sanomalehteä. Myöhemmin heillä on mahdollisuus ottaa puolen tunnin nokoset, sitten työskennellä vielä pari tuntia jne.

Epälineaarisessa työskentelyssä perusajatuksena on, että yksilö saavuttaa päivittäiset, viikoittaiset tai kuukausittaiset tavoitteensa. Hänen fyysinen läsnäolonsa tietyssä paikassa tiettyyn aikaan joka päivä ei ole enää tärkeää. Hän saattaa joutua osallistumaan kokouksiin tietyn aikataulun mukaan, mutta pääsääntöisesti hän voi suorittaa aikataulunsa täysin itsenäisesti.

Some figure
Epälineaarisilla työpäivillä ei ole aikatauluja. Tärkeintä on, että työntekijä järjestää itse aikansa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Joustava aika

Epälineaarinen työskentely ei ole uutta. Ihmiset ovat aina toimineet tällä tavalla. Esimerkiksi ennen teollista aikakautta oli yleistä, että ihmiset aloittivat työpäivänsä erittäin aikaisin ja lopettivat todella myöhään. Päivän aikana työjaksoja seurasivat lepojaksot. Työ organisoitiin kulloisenkin hetken tarpeiden mukaan, ei kiinteän aikataulun mukaan.

Mutta teollistumisen myötä tehtaiden koneet pakottivat työntekijän olemaan läsnä tietyn ajan. Oikeastaan yhteiskunta itse alkoi toimia kuin kone. Siinä rakenteessa jokaisen kappaleen oli täytettävä tehtävänsä silloin ja siellä missä sitä vaadittiin.

Teknologinen vallankumous on tuonut mukanaan paljon uutta. Vaikka tuotantovälineet ovat edelleen pääosin työnantajien käsissä, järjestelmään on nyt mahdollista liittyä päätelaitteista (tietokoneista), joihin monilla meistä on pääsy.

Nykyään on myös mahdollista ylläpitää jatkuvaa, reaaliaikaista viestintää. On käynyt selväksi, että yritykset säästävät paljon ja tulevat toimivammiksi, jos ne hyödyntävät tätä uutta infrastruktuuria.

Some figure
Virtuaalisuus on keskeinen rooli työnantajien ja työntekijöiden välisessä kontaktissa epälineaaristen työpäivien aikana.

Korkeampi tuottavuus

Vaikka on vielä liian aikaista tehdä lopullisia johtopäätöksiä, todisteet viittaavat siihen, että epälineaarinen työskentely takaa tuottavuuden. Nykymaailmassa joustavuus ja suorituskyky kulkevat usein käsi kädessä.

Suurin osa ihmisistä arvostaa joustavuutta, joka lopulta johtaa suurempaan autonomiaan. Kahdeksasta neljään toimistossa oleminen ei välttämättä takaa tavoitteiden saavuttamista. Mutta lineaarisessa työskentelyssä, jos itse tavoitteet otetaan vertailukohtana, ne saavutetaan todennäköisemmin.

Tämä toimintatapa vaatii kuitenkin luottamusta kaikilta osapuolilta. Työntekijöiltä vaaditaan myös organisointikykyä, itsekuria sekä tarkkaa tavoitteiden ja tehtävien määrittelyä. Epäilemättä se on tapa toimia, joka kasvaa jatkuvasti, ja siitä tulee todennäköisesti yhä hallitsevampi tulevina vuosina.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Darín, S. B., & González, Y. P. (2008). Nuevos paradigmas de la gestión en un cambio de época: De la era industrial a al era del conocimiento, los retos derivados de la globalización. Ciencias de la información, 39(1), 53-58. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=5133612
  • Gomez Mont, C. Revolución tecnológica: un nuevo paradigma para la comunicación. Pontificia Universidad Javeriana. https://repository.javeriana.edu.co/handle/10554/28692
  • Restrepo, P. L. (2014). La flexibilidad laboral y el salario emocional. Aglala, 5(1), 34-68. https://revistas.curn.edu.co/index.php/aglala/article/view/700

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.