Emotionaalisen sanaston vahvistaminen on tärkeää
Emotionaalisen sanaston vahvistaminen auttaa sinua parantamaan ihmissuhteidesi laatua. On kyse siitä, että tiedät kuinka ilmaista itseäsi tehokkaasti, sekä siitä, että olet sopusoinnussa tarpeidesi kanssa samalla kun pysyt empaattisena muiden tarpeita kohtaan. Tämän lisäksi siinä on kyse tunteidesi muuttamisesta sanoiksi, sekä kunnioitukseen ja itsevarmuuteen perustuvien siltojen rakentamisesta.
Kun puhumme tästä persoonallisuutemme ulottuvuudesta, on tavallista keskittää huomiomme lapsiin. Tällä hetkellä sekä perheet että opettajat ymmärtävät kuinka tärkeää on opettaa tämä taito lapsille. Emotionaalinen lukutaito ja sen suhde kieleemme tuottaa mielenkiintoisia tuloksia.
Tässä mielessä tutkimukset, kuten eräs Minnesotan yliopiston psykologien Luna Beckin ja Irina Kumschikin suorittama tutkimus osoittavat, kuinka tärkeää on kehittää kielellistä pätevyyttä lapsissa.
Tämä taito on todella tärkeää lasten kannalta. Mutta entä sitten aikuiset? Mitä tapahtuu niille, jotka eivät onnistu ilmaisemaan pelkojaan, tarpeitaan ja turhautumistaan rakkailleen?
Kaikilla aikuisilla ei ollut mahdollisuutta kehittyä sosio-emotionaalisesti nuoresta iästä lähtien. Täten meillä kaikilla ei ole niitä sääteleviä mekanismeja ja verbaalista sujuvuutta, jonka avulla voimme muuttaa tunteemme sanoiksi.
Kuinka emotionaalisen sanaston vahvistaminen onnistuu?
Vahvistamalla emotionaalista sanastoamme, meidän haavoittuvuutemme laskee. Tämä johtuu siitä, että tunteidemme pukeminen sanoiksi tekee meistä näkyviä. Se tekee meistä, ja myöskin meitä ympäröivistä ihmisistä arvokkaampia. Se on tapa muokata tunteitamme ja tapa osoittaa ne maailmalle. Tämän lisäksi se avaa sisäiset solmut, se on tapa olla harmoniassa kaaoksen kanssa, ja siten voimme kanavoida sen yksinkertaisiksi, ymmärrettäviksi sanoiksi.
Me kaikki koemme todellisuuksia, joita emme tiedä kuinka välittää muille johtuen kielellisistä vaikeuksista. ”Kilig” on tagalogin, Filippiineillä puhutun kielen sana. Se tarkoittaa ilon tunnetta, jota koemme puhuessamme jonkun sellaisen kanssa, josta pidämme.
Lisäksi hollannin kielen sana ”uitwaaien” kuvaa tuulen aiheuttaman nautinnon tunnetta. Se, että miellä on vastaavia sanoja, jotka sallivat meidät integroitua tällaisiin todellisuuksiin on poikkeuksellista, jopa katarttista.
Valitettavasti monet meistä eivät onnistu löytämään sanoja, jotka kuvailisivat tunteitamme. Monissa tapauksissa emme edes tiedä mitä tunnemme. Emotionaalisen lukutaidon puute johtaa siihen että tukahdutamme tunteemme, sillä emme tiedä kuinka ilmaista niitä.
Seuraavaksi annamme vinkkejä emotionaalisen sanaston vahvistamiseksi:
1. Emotionaalinen tietoisuus ja kasvojen tunnistaminen
Charles Darwin puhui aikoinaan emotionaalisesta ilmaisusta. Hän määritteli sen sisäisenä tilana joka tuntee, ja täten ilmaisee itsensä. Siksi ensimmäinen askel siihen on tietoisuus, tähän ruumiilliseen tilaan yhdistyminen, johon tunne jättää ensimmäisen jäljen. Tämä tapahtuu esimerkiksi pelon, surun, vihan, pettymyksen, jne. kanssa.
Jokaisella tunteella on fysiologinen puoli, joka meidän on hyväksyttävä, ymmärrettävä sen välittämä viesti ja leima. Meidän on esimerkiksi tunnistettava tunnemmeko vihaa, kateutta tai jotain muuta tunnetta. Näin on siitä syystä, että tunteiden tukahduttaminen on hyödytöntä.
Toisaalta, jotta voisimme vahvistaa emotionaalista kieltämme, on myös tärkeää tietää kuinka tunnistaa muiden ihmisten tarpeet. Meidän on oltava herkkiä, vastaanottavaisia ja empaattisia muiden ihmisten tunteita kohtaan, jotta voimme kommunikoida heidän kanssaan paremmin.
2. Emotionaalinen sanasto ja sanallinen sujuvuus
Asiantuntijat kehottavat meitä oppimaan käyttämään emotionaalisia verbejä, todella tehokasta mekanismia tunteiden välittämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi, minä tunnen, minä haluan, olen innoissani, olen peloissani, minusta tuntuu, en tunne oloani mukavaksi, olen kateellinen…
Sen lisäksi, että käytämme yllä mainittua strategiaa, on tarpeellista kouluttaa itsemme verbaaliseen sujuvuuteen. Jotkut ihmiset ovat loistavia kommunikoimaan ja erinomaisia keskustelijoita, joilta, toisin kuin monet uskovat, puuttuu sanallista sujuvuutta kun on kyse emotionaalisista asioista. Kuinka tämä voi olla mahdollista?
Pohjimmiltaan he eivät tiedä kuinka puhua tunteistaan tai tarpeistaan, eivätkä he kykene ylläpitämään henkilökohtaisia ja tunteellisia aiheita käsitteleviä keskustelunaiheita. Tällainen sujuvuus on asia, josta on pidettävä huolta, jotta voisimme vahvistaa emotionaalista sanastoamme.
3. Emotionaalinen kerronta
Jokainen meistä luo erityyppistä kerrontaa. Kerromme itsellemme tarinoita samalla kun integroimme omia elämänkokemuksiamme. Niiden kertominen asianmukaisesti sallii meidän kunnioittaa itseämme enemmän, pitää huolta tarpeistamme ja antaa itsellemme ansaitsemaamme arvostusta.
Yksi tapa saavuttaa tämä on tunneälyn avulla. Kun tunnemme itsemme, annamme itsellemme sen mitä tarvitsemme, harjoitamme itsesääliä (silloin tällöin), ja olemme itsevarmoja ja empaattisia, sallimme itsemme luoda selkeämpää kerrontaa. Kaikki tämä muuttuu positiiviseksi minäkuvaksi, jonka pystymme viestittämään paremmin muille.
Olemme kaikki emotionaalisia olentoja, jotka oppivat järkeilemään minä hetkenä tahansa. Tämän sisäisen universumin hallitseminen tekee asioista helpompia. Siksi on tärkeää vahvistaa emotionaalista sanastoamme.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Beck, L., Kumschick, IR, Eid, M., y Klann-Delius, G. (2012). Relación entre competencia lingüística y competencia emocional en la infancia media. Emoción , 12 (3), 503–514. https://doi.org/10.1037/a0026320