Elektra-kompleksi: mikä se on ja miten se toimii?

· 11.4.2018

Carl Gustav Jung selitti yhden tunnetuimmista teorioista tyttöjen psykoseksuaalisesta kehityksestä: elektra-kompleksin. Tämä sveitsiläinen psykologi sai inspiraatiota Kreikan mytologian Elektra-myytistä.

Elektra oli Mykenen kuninkaan tytär, joka loi tarkoin harkitun suunnitelman veljensä Oresteen kanssa kostaakseen isänsä kuoleman. Heidän tarkoituksenaan oli tappaa oma äitinsä ja tämän rakastaja.

Nimen etymologia on mielenkiintoinen. Elektra tarkoittaa sekä ”meripihkaa” että ”kipinää”, ja se on peräisin meripihkan staattisesta sähköstä.

Monet sen ajan modernit tutkijat näkivät jotain monimutkaista ja kiehtovaa hahmossa ja sen nimessä. Elektra toimi inspiraationa myöhemmin esimerkiksi Eugene O’Neillin kirjoittamalle romaanille Murheesta nousee Elektra. Tämä kirja käsitteli 30-luvun perheen sisällä olevia psyykkisiä kuiluja ja synkkiä puolia.

”Mielen heiluri vaihtelee merkityksen ja hölynpölyn välillä, ei hyvän ja pahan.”

-Carl Gustav Jung-

Jungin teoria

Carl Gustav Jung oli ensimmäinen henkilö, joka käsitteli tätä mytologian hahmoa psykologisesta näkökulmasta. Vuonna 1912 Elektra-käsitettä alettiin käyttää kuvaamaan tyttöjen varhaista kiintymystä vanhempiinsa.

Elektra-kompleksi on vastine Sigmund Freudin kehittämälle oidipus-kompleksille. Oidipus-kompleksi on peräisin Sofokleen Oidipus-myytistä, klassisen Kreikan mytologiasta. Tämä kuuluisa psykoanalyysin isä katsoi jokaisen pojan käyvän läpi vaiheen, jossa tämä tuntee vetoa äitiinsä ja näkee isänsä kilpailijana.

tytöllä elektra-kompleksi

Psykologit näkevät tällaisen viehätyksen (joka saattaa kuulostaa epätavanomaiselta tavallisen tallaajan mielestä) normaalina psykologisen kehityksen vaiheena kaikilla 3-6 vuoden ikäisillä lapsilla. Tämän iän jälkeen tämä pakkomielle tai mieltymys häviää itsestään luonnollisesti. Katsotaan asiaa nyt tarkemmin…

Kuinka elektra-kompleksi alkaa?

Jotta ymmärtäisimme tätä kompleksia ja sen syntymistä, meidän on katsottava sitä oikeassa asiayhteydessä. Kyseessä on psykoanalyysin lähestymistapa. Yksi asia jolle Sigmund Freud omisti suuren osan työstään, oli psykoseksuaalinen kehitys ja kuinka seksuaalisuus näkyy elämän varhaisissa vaiheissa. Se oli yksi freudilaisen ajattelun suurista mullistuksista. Siihen asti psykologit eivät olleet ajatelleet, että lapsilla voisi olla seksuaalisuutta.

”Ollakseen isä on lakattava olemasta poika.”

-Carl Gustav Jung-

Tapa, jolla seksuaalisuutemme kehittyy ja jolla vastaamme seksuaalisiin ärsykkeisiin varhaislapsuudessa, määrittelee sen kuinka kypsymme ja kuinka tasapainoinen ja ”terve” psykoaffektiivinen kehityksemme on. Mutta tiettyjen pakkomielteiden pysyminen voi johtaa mielen häiriöihin. Freud itse luokitteli nämä neuroosit ja ongelmat ”poikkeaviksi”.

Mutta Carl Gustav Jung oli näistä eri mieltä. Se mitä Jung havaitsi, oli ensinnäkin suuri aukko Freudin teoriassa. Oidipus-kompleksi keskittyi vain miehiin, ainoastaan voimakkaaseen fyysiseen ja psyykkiseen siteeseen äitien ja poikien välillä 6 ensimmäisen ikävuoden aikana. Näin ollen hän kehitti oman teoriansa elektra-kompleksista vuonna 1912 täyttääkseen tuon aukon. Hänen ideanaan oli tuoda tuo näkökulma naisen kehitystä tutkivalle alalle.

Elektra-kompleksin piirteet

Elektra-kompleksi käsittää eri vaiheita. Seuraavaksi selitämme hyvin lyhyesti millainen kukin näistä vaiheista on ja kuinka ne ilmenevät.

Ensimmäinen vaihe: lapsi tuntee vetoa äitiinsä

Carl Jung oli varma, että henkinen side tytön ja äidin välillä on paljon voimakkaampi kuin pojan ja äidin välinen side ensimmäisen 3 vuoden aikana. Tämä alun kiintymys merkitsee myöhemmin ”paluuta”. Siinä on kyse tytön tarpeesta samaistua äitiinsä sisällyttääkseen persoonaansa joitakin äidillisistä ominaisuuksista ja jopa sisäistääkseen äidin moraalin ”superegoon”.

Toinen vaihe: lapsi tuntee vetoa isäänsä

isä ja tytär leikkivät

Ikävuosina 3 ja 4 tyttö lakkaa tuntemasta tuota vetoa äitiinsä ja alkaa osoittaa viehätystä isäänsä kohtaan.

  • Elektra-kompleksi alkaa oletettavasti silloin, kun tyttö huomaa ettei hänellä ole penistä. Hän tuntee siis halua saada sen mitä tuo sukupuolielin symboloi. Lisäksi psykoanalyytikot vahvistavat, että tämä suhtautuminen isähahmoon luo tiettyä kilpailua ja etäisyyttä suhteessa äitiin.
  • Tytöt saattavat tulla mustasukkaisiksi ja osoittaa omistushalua isäänsä kohtaan. Tai sitten heissä on nähtävissä vihamielisyyttä, jos he eivät saa haluamaansa isähahmolta.

Elektra-kompleksin luonnollinen päättyminen

Kun tyttö saavuttaa ikävuoden 6 tai 7, hän tuntee jälleen tarvetta saada läheisyyttä äitinsä kanssa ja samaistua tähän. Matkiminen ja uteliaisuus naisten maailmaa kohtaan alkaa tytön asettuessa omaan sukupuolirooliinsa.

Jung painotti teoriassaan, että koko tämä vaihe on osa tytön normaalia kehitystä. Se muodostaa hänen emotionaalisen, sosiaalisen ja psyykkisen käyttäytymisensä perustan, joka jatkaa kypsymistään myöhempinä vuosina. Lopulta kaiken kitkan tulisi hävitä ja tyttöjen ei tulisi nähdä äitejään vihollisina tai kilpailijoina.

Mikä on totta elektra-kompleksin teoriassa?

piirros pienestä lapsesta

Monet tyttäret suosivat isäänsä jossain vaiheessa elämäänsä. Mutta meidän tulisi huomauttaa, että moderni psykologia näkee teoriat oidipus-kompleksista ja elektra-kompleksista hyvin vanhentuneina, aivan kuten klassiset psykoseksuaaliset vaiheet, joihin kuuluvat oraalinen, anaalinen ja fallinen vaihe.

Itse asiassa jotkut tunnetuista psykoanalyytikoista eivät ole samaa mieltä tästä näkökulmasta ja teoriasta. Esimerkiksi saksalaisen psykologin Karen Horneyn mielestä ajatus siitä että tytöt kadehtisivat isänsä penistä, on loukkaavaa naisia kohtaan.

Jos tyttö osoittaa hakevansa isänsä kiintymystä enemmän kuin äitinsä, haluaa viettää suurimman osan ajastaan isänsä kanssa tai sanoo haluavansa ”mennä naimisiin isän kanssa”, mikä on tavallista käytöstä, siinä ei ole mitään pahaa tai poikkeavaa. Onhan isä kuitenkin hänen läheisin miespuolinen roolimallinsa. Fantasiat, leikit ja tietyt käytökset häviävät itsestään, kun sosiaalinen kanssakäyminen ikätovereiden kanssa muuttuu tärkeämmäksi.

Itse asiassa Carl Gustav Jung ei edes itse antanut täysin biologista tai universaalia arvoa tälle käytökselle. Se on vain käytöstä, jota esiintyy joillakin tytöillä ja joka tavallisesti loppuu lyhyen ajan kuluttua.

Lähteet:

-Freud, S. “Three Essays on the Theory of Sexuality” Basic Books: Nueva York
-Jayme, María y Victoria Sau (1996) Psicología diferencial del sexo y el género: fundamentos, pp. 109, 110. Icaria Editorial
-Jung, C. G.: Obras completas, Madrid: Editorial Trotta, 1999/2016.
-Scott, J. (2005). Electra después de Freud: El mito y la cultura. Estudios de Cornell en la historia de la psiquiatría. Ithaca: Cornell University Press.