Coraline ja toinen todellisuus: opi rakastamaan epätäydellisyyksiä

· 24.12.2018

Kun ajattelemme animoituja elokuvia, mieleemme tulee aina lapset. Mutta joissain tapauksissa animoidut elokuvat saavat jopa aikuisten huomion. Coraline ja toinen todellisuus (2009) on erinomainen esimerkki tästä.

Ehkä tämä elokuva ei ole suunnattu kaikille lapsille, vaan ennemminkin lapsille, jotka ovat tarpeeksi kypsiä arvostamaan sen taianomaisuutta.

Sekä elokuvan salaperäinen juoni että sen esteettisyys tekevät elokuvasta monimutkaisen tarinan, joka on melkein liian pelottava. Tämä elokuva on toteutettu stop motion -animaatiolla, joka muistuttaa meitä joistakin Tim Burtonin elokuvista, kuten Painajainen ennen joulua ja Corpse Bride. Vaikka monet ihmiset uskovat, että myös tämä elokuva on Tim Burtonin ohjaama, hänellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa. 

Coraline ja toinen todellisuus: stop motion -animaation mestariteos

Tämän elokuvan erikoinen estetiikka, todella Burtonin tyylinen ja goottimainen, ei ole satunnaisesti suunniteltu. Ei siis ole sattumaa, että tästä elokuvasta tulevat mieleemme Burtonin elokuvat. Coraline ja toinen todellisuus –elokuvan ohjaaja Henry Selick on tehnyt töitä Tim Burtonin kanssa todella pitkään. Itse asiassa hän ohjasi elokuvan Painajainen ennen joulua, ei Burton.

On totta, että idea elokuvaan Painajainen ennen joulua on peräisin Burtonin kirjoittamasta runosta. Tämä elokuva oli kuitenkin Selickin ohjaama, ja Burtonin tuottama. Siksi molemmat ohjaajat ovat vaikuttaneet toisiinsa, ja tämä on johtanut todella erityisiin ja eriskummallisiin stop motion -tyyleihin.

Coraline ja toinen todellisuus on visuaalinen lahja lastemme fantasioille. Tämä tarina muistuttaa meitä elokuvista kuten Ihmemaa Oz tai Liisa Ihmemaassa, tytöistä, jotka kokevat mitä kummallisempia seikkailuja, joissa he kohtaavat suurimmat pelkonsa kunnes he saavuttavat korkeamman kypsyyden ja viisauden tason.

Toinen Maailma

Coraline on tyttö, jonka vanhemmat ovat liikaa töidensä parissa, eikä heillä ole aikaa hänelle. Hänen ympäristönsä on hänen mielestään todella tylsä. Niin kuin Liisakin, hän löytää tien salaiseen maailmaan, joka vain synkkenee ja synkkenee.

Hän on juuri muuttanut vanhempiensa kanssa vanhaan taloon, joka on kaukana kaupungista. Hänellä ei ole siellä ystäviä. Coraline on tylsistynyt ja yksinäinen. Hän toivoo voivansa olla missä tahansa muussa paikassa. Hänen vanhemmillaan on todella sotkuinen puutarha, mikä on ironista, sillä he työstävät puutarhakatalogia. He ovat liian kiireisiä, eikä heillä ole aikaa siivota tätä vanhaa taloa, mikä tekee talosta kaikkea muuta kuin kotoisan.

Herra Robinsky, venäläinen akrobaatti joka kouluttaa hiiriä, on yksi Coralinen naapureista. Coraline tapaa myös neiti Spinkin ja neiti Forciblen. Sitten elokuvassa tavataan Wybie, vuokraemännän lapsenlapsi, joka on saman ikäinen kuin Coraline. Hän päättää antaa Coralinelle aavemaisen nuken, joka näyttää aivan Coralinelta. 

Näiden omituisten hahmojen lisäksi, joista Coraline ei niin hirveästi pidä, naapurustossa on myös yksi Wybien huolehtima musta kissa, joka onkin paljon enemmän kuin vain tavallinen kissa.

Täydellisyys ei ole aina sitä, miltä se näyttää

Eräänä päivänä yksi hiiristä johdattaa Coralinen johonkin epätavalliseen: pienelle salaiselle ovelle, joka johtaa aivan kuin parannettuun versioon hänen elämästään.

Coraline löytää oven

Tässä ”Toisessa Maailmassa” Coraline näkee täydellisen kopion kodistaan. Mutta tämä talo on paljon värikkäämpi ja sen puutarha on kauniimpi. Hänen vanhempansa myös kiinnittävät häneen enemmän huomiota. Aina ruoan laadusta hänen naapureihinsa, kaikki näyttää olevan paremmin tuon pienen oven tällä puolen. Tässä uudessa todellisuudessa kaikilla on alter ego, toinen minä, tarkka kopio heistä, mutta oikeiden silmien tilalla heillä on napit. Kaikilla muilla on tämä toinen minä, paitsi Coralinella ja tuolla mustalla kissalla.

Coraline ei näytä välittävän tästä, sillä hänen elämänsä on viimeinkin täydellinen. Yksi ominaisuuksista johon kiinnitämme huomiota on Wybie, tai oikeastaan ”Toinen Wybie.” Coralinen ”Toinen Äiti” on muuttanut hänet täydelliseksi ystäväksi Coralinelle, sillä hän ei voi puhua. Mutta tämä Wybie on kuitenkin kaikkein paljastavin hahmo, ja hän näyttää pelkäävän ”Toista Äitiä.”

Tässä ”Toisessa Maailmassa” kissa on edelleen samanlainen. Sillä ei ole nappeja silmien paikalla. Mutta sitten kun tämä kissa astuu sisään Toiseen Maailmaan, se kykeneekin puhumaan ja siitä tulee Coralinen henkinen opas, oleellinen apuväline, joka varoittaa Coralinea mahdollisista vaaroista.

kohtaus elokuvasta Coraline ja toinen todellisuus

Toisessa Maailmassa kaikki näyttää olevan täydellistä, kunnes Coraline saa selville, että siellä asuu myös niiden loukussa olevat sielut, jotka ovat olleet elossa kauan aikaa sitten. Näiden joukosta Coraline löytää Wybien isoäidin sisaren.

Elokuva muuttuu synkemmäksi ja sykemmäksi, kunnes meille käy ilmi ”Toisen Äidin” pahat aikomukset ja että ”Toisen Maailman” kauneus ei ole mitään muuta kuin ansa, jonka tarkoitus on saada Coralinen kaltaiset lapset loukkuun.

Mitä Coraline opettaa meille?

Tämä elokuva on täynnä metaforia, joiden pyrkimys on osoittaa meille, ettei kaikki ole sitä, miltä asiat näyttävät.

Coralinen nukke ei ole muuta kuin nukke, kopio ”Toisesta Äidistä”, väline jota hän käyttää vakoillakseen Coralinea ja tietääkseen kaikki hänen salaisuutensa. Korvaamalla silmät napeilla, ”Toinen Äiti” onnistuu kaappaamaan lasten sielut ikuisiksi ajoiksi.

Musta kissa auttaa Coralinea näkemään, että tämä ”Toinen Maailma” ei ole niin täydellinen kuin miltä se näyttää.

Wybien todellinen nimi on Wyborne, joka viittaa englannin kielisiin sanoihin ”why born” (suom. ”miksi syntynyt”). Hän elää isoäitinsä kanssa ja emme tiedä mitään hänen vanhemmistaan, joten hänen lapsuutensa ei välttämättä ollut helppo. Näistä kahdesta hahmosta, joista Coraline ei aluksi pitänyt, on tullut avaimet hänenpaetakseen ja voittaakseen ”Toinen Äiti.”

Toinen Äiti elokuvassa Coraline ja toinen todellisuus

Coraline vihaa Wybietä ja kissaa heidän ulkomuotonsa vuoksi, ja myöskin naapureita, jotka vaikuttavat tylsiltä ja oudoilta. Kukaan näistä hahmoista ei ole täydellinen, mutta ’’Toisen Maailman’’ täydellisyys ei ole muuta kuin vaarallista houkutusta.

Opi rakastamaan epätäydellisyyksiä

Kun Coraline oivaltaa, että hänen oikeat vanhempansa ovat vaarassa ja että ‘’Toinen Äiti’’ vain käyttää häntä, hän oppii hyväksymään ihmiset sellaisenaan, ja oppii ettei hänkään ole täydellinen.

Hän pääsee yli peloistaan ja pelastaa ystävänsä ja perheensä osoittamalla ‘’Toiselle Äidille’’, että rakkaudessa on kyse muustakin kuin vain ulkomuodoista.

Coraline ja toinen todellisuus on opetus kaikille niille vanhemmille joilla ei ole tarpeeksi aikaa lapsilleen. Maailmassa, jossa meillä on juuri ja juuri aikaa, joskus laiminlyömme sen mikä on tärkeää ja unohdamme perusteelliset arvomme.

“Sanotaan, että ylpeinkin henki voidaan rikkoa rakkaudella.”

-Coraline-