Axel Honnethin tunnustamisen teoria

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Francisco Roballo

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Axel Honnethin tunnustamisen teoria perustuu ihmisen kamppailuun olla tunnustettu. Aikaisempina aikakausina ihmiset hakivat tunnustusta kansalleen tai suurten ihmisryhmien oikeuksille. Jatkuvasti muuttuvan yhteiskunnan myötä ihmiset etsivät tunnustusta edelleen. 

Tämän teorian ymmärtäminen edellyttää nykyisen asiayhteytemme ymmärtämistä. Elämme globalisoituneessa maailmassa hypermodernisuuden keskellä. Zygmunt Baumanin mukaan tiukat yhteiskunnalliset mallit, jotka joskus merkitsivät tiemme ihmisinä, ovat kadonnut. Tämä johtuu kommunikaation, talouden ja teknologian edistyksistä, jotka nyt johtavat tätä prosessia.

Kyseenalaistammeko koskaan maailman nopeutta ja omaa rooliamme tässä maailmassa? Meidän aikakautemme tunnetaan teknologian vallankumouksesta. Valitettavasti mitä enemmän kommunikaatio kehittyy ja ihmiset muuttuvat, sitä enemmän aika-avaruus -suhde vääristyy. Ihmiset alkavat muuttua ja tarkoituksemme ihmisinä ja yksilöinä muuttuu tämän myötä.

Olemme nyt mukana kiertelevässä virrassa, jossa takerrumme eri asioihin. Useimmat aktiviteeteistamme ovat nyt osa ”nettiä.” Kysymys on, kuinka tämä kaikki vaikuttaa meihin?

Axel Honneth, tunnustamisen teorian luoja

Alex Honneth on saksalainen, vuonna 1949 syntynyt filosofi ja sosiologi. Hän oli myös osa niin kutsuttua Frankfurtin koulukunnan ”kolmatta sukupolvea”. Tämä on sosiaalisen teorian ja kriittisen filosofian koulu, jolla oli yhteys Frankfurtin yliopiston sosiaalisen tutkimuksen instituutin kanssa.

Monet pitävät häntä Jürgen Habermasin oppilaana, jolta hän on saanut analyysin sosiaalisten liikkeiden filosofiaan. Hän on myös käyttänyt Immanuel Kantin ja Hegelin käsitteitä.

Axel Honneth rakensi ihmiskärsimyksen moraalisen sosiologian teorian. Tämä on heikon tunnustuksen, sosiaalisten kamppailujen lähde nykymaailmassa. 

Axel Honneth erottelee ihmisen tunnustuksen kolme aluetta: rakkaus, laki ja solidaarisuus.

• Ensiksi, rakkaus tarjoaa ohjeet tunnustuksen saamiseksi. Se tuottaa myös sääntöjä, jotka takaavat dynamiikat näiden alueiden välillä.
• Seuraavaksi, rakkaus on muiden alueiden substraatti, ja se lisää huolenpitoa ja huomiota.
• Viimeiseksi, sosiaalinen arvostus on solidaarisuuden alue, jossa henkilön ominaisuudet ja kyvyt yhteiskunnassa on tunnustettu.

Mitä tapahtuu, kun nämä alueet vahingoittuvat

Eri tunnustamisen alueiden väliset suhteet eivät ole aina niin harmonisia. Niiden välillä oleva jatkuva jännitys laajentaa liikkumavaraa. Tunnustamattomuuden seuraukset vaihtelevat alueesta toiseen.

Honneth on sitä mieltä, että oikeus on velvollisuuksien ja oikeuksien saamista sosiaalisen järjestyksen ulkopuolella. Tämän ymmärtäminen on mahdollista vain, jos henkilö irtaannuttaa itsensä moraalisista perinteistä, ja kun hän sallii fundamentaalisten yleismaailmallisten periaatteiden ohjata itseään.

Sosiaaliset kamppailut laajentavat oikeuksien ja velvollisuuksien marginaalia. Täten me tunnustamme tässä alueessa tapahtuvan vahingon, kun ihmisen moraalinen kapasiteetti hallita omia toimintojaan ei ole tunnustettu. Kun emme ole laillisesti tunnustettuja, kykymme tehdä valintoja ja käyttää oikeuksiamme on vajaa.

Kun ihmiset eivät tunne olevansa tunnustettuja omassa yhteisössään, naapurustossaan tai työssään, heidän solidaarisuusalueensa rikkoutuu. Tunne siitä, ettemme ole fundamentaalinen osa päivittäistä ryhmäämme, aiheuttaa murtumia itsetunnossamme ja siteissämme muihin. Tämä puute on stigmatisaation tulos ja se vaikuttaa henkilön kunniaan ja arvokkuuteen. 

Rakkaus puolestaan on erilainen, sillä se riippuu ihmisen referenssiryhmästä. Syvin ja fundamentaalisin side, kuten perhe, puoliso ja ystävät ovat tämän tunnustuksen tukipilareita. Ei ole sama asia saada arvostusta työtovereilta kuin olla perheemme rakastama tai muiden läheisten rakastama.

Sosiaalinen vuorovaikutus

Tämän tunnustamisen teorian mukaan sosiaaliset siteet ovat tärkeitä, sillä ne sallivat ihmisten ilmaista itseään lukuisilla eri tavoilla.

Kun ihmistä ei tunnusteta, oireena voi olla esimerkiksi liiallinen sosiaalisten verkostojen käyttö, tai hän luo sosiaaliseen mediaan profiilin jota muut arvostavat, mutta se ei vastaa hänen persoonallisuuttaan.

Tämän teorian esittämää psykologista hyvinvointia voidaan edistää seuraavilla toimenpiteillä:

• Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin, jotka herättävät mielenkiintosi ja huolesi.
• Huomion kiinnittäminen aitoihin ihmissuhteisiin, ihmisten kanssa oleminen kasvotusten, ennemmin kuin sosiaalisen median kautta.
• Kaikkein intiimimpien siteiden hoitaminen. Ei ole olemassa ”tykkäystä” tai kommenttia somessa, joka vetäisi vertoja rakkaudenosoitukselle läheistä ystävää tai sukulaista kohtaan.

Liikkeet, jotka taistelevat tunnustuksesta

Kuten sanoimme aikaisemmin, taistelu tunnustuksen saamisesta ylittää lain, rakkauden ja solidaarisuuden rajat. Seuraavaksi tarkastellaan joitain nykyisiä ja menneitä esimerkkejä:

• Lain alueella ekologisilla liikkeillä on aina ollut erityisiä rooleja. Niiden taistelu ydinvoiman säätelyn kannalta on saanut ne lujittamaan itseään poliittisina puolueina (esimerkiksi Saksa). Tällä tavalla konsernit kestävän maailman kannalta vaativat uusia säädöksiä koskien raaka-aineiden käyttöä.
• Solidaarisuuden alueella LGTB-liikkeiden taistelut eivät vaadi vain oikeuksia. He vaativat myöskin tunnustusta tasa-arvoisina ihmisinä muun yhteiskunnan jäsenten kanssa, ja he taistelevat stigmatisaatiota vastaan.
• Rakkauden alue on kaikkein vaikein tulkittava alue johtuen sen intiimistä  luonteesta. Mikä tahansa vika täällä vaikuttaa suoraan lopputulokseen. Lukuisat tutkimukset yhdistävät rakkauden puutteen riippuvuuksiin ja sosiaaliseen torjuntaan. Samalla näemme liikkeitä, jotka taistelevat emotionaalisen ja seksuaalikasvatuksen sisällyttämisestä kouluissa.

Johtopäätelmä

Tunnustamisen teoria on siis todella tärkeä, kun yritämme ymmärtää paremmin yhteyksiämme ja sosiaalista dynamiikkaa. Mietitkö koskaan mikä on vialla, kun näet negatiivisen tai masentuneen henkilön? Sillä ei ole väliä oletko terveydenhuollon ammattilainen, ystävä, tai perheenjäsen. Ajatteletko koskaan, onko tuo henkilö moraalisesti, sosiaalisesti ja/tai läheisesti tunnustettu?

Lisäksi, tunnustamisen teoria antaa ohjeet oman tunnustamisemme kyseenalaistamiseksi. Mikä on meidän roolimme omissa ryhmissämme? Olemmeko arvostettuja? Nämä kysymykset on hyvä pitää mielessä.