Asuminen kumppanista erillään

Onko kumppanista erillään asuminen mahdollista; pystytkö säilyttämään parisuhteen luopumatta yksityisyydestäsi ja omasta tilastasi, välttyen samalla yhdessä asumisen tuomilta ongelmilta? Selvitetään asiaa!
Asuminen kumppanista erillään
Sergio De Dios González

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González.

Kirjoittanut Sonia Budner

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Yhteen muuttamista on pidetty jo pitkään yhtenä parisuhteen tärkeimmistä vaiheista. Tilan, rutiinien ja joissakin tapauksissa myös rahan sekä tavaroiden jakaminen on yhteiskunnassamme merkki siitä, että parisuhde on vankka. Mutta onko kumppanista erillään asuminen mahdollisuus? Jatka lukemista.

Yhä useammat ihmiset päättävät nykyään viivyttää päätöstään asua yhdessä. Mutta se ei tarkoita sitä, että parisuhde ei olisi vakaa. Syy tähän vaikuttaa olevan se, että ihmiset ovat alkaneet nauttia enemmän yksin asumisesta. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, miksi niin päätetään tehdä.

Joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan kyseessä on laajalle levinnyt trendi, ainakin länsimaissa. Toisin sanoen, se ei ole erityistä tietylle maalle tai alueelle. Noin 35 % yksin elävistä ihmisistä raportoivat olevansa vakaassa parisuhteessa, vaikka he asuvat erillään kumppanistaan.

Nämä luvut eivät muutu paljon miesten ja naisten välillä. Naiset ovat vain 1 % miehiä suuremmassa osassa. Ikä vaikuttaa olevan merkittävässä osassa näissä tilastoissa. Vaikka se saattaakin yllättää ensin, vaikuttaa siltä, että vanhemmat ihmiset tuntevat vähemmän sosiaalista painetta elää yhdessä kumppaninsa kanssa.

Pariskunta kävelyllä rannalla.

Erossa asuminen ikävuosiin jaettuna

51-vuotiaista ja sitä vanhemmista uuden parisuhteen aloittavista ihmisistä vain 22 % kertoi tulevaisuuden suunnitelmanaan olevan muuttaa yhteen nykyisen kumppaninsa kanssa. Useimmat heistä pitivät todella tärkeänä oman elämäntyylin ylläpitämistä, kunhan se ei vaikuta parisuhteeseen.

Noin puolet 31-40 -vuotiaista vakaassa parisuhteessa olevista ihmisistä kertovat suunnittelevansa yrittävän asua kumppaninsa kanssa seuraavan kahden vuoden aikana. Nuoremmat pariskunnat eivät koe yhdessä asumista suhteen alussa yhtä tärkeänä osana parisuhdetta. He myös asettavat henkilökohtaisen elämän ja kehityksen yhteisasumisen edelle.

Syitä siihen, miksi ihmiset eivät halua asua kumppaninsa kanssa

Yksi tärkeässä osassa oleva asia on se, onko ihminen asunut kumppanin kanssa aikaisemmin. Sellaiset ihmiset, jotka ovat asuneet, suosivat todennäköisemmin uudesta kumppanista erillään asumista.

Kokemus kertoo meille sen, että kun kummatkin osapuolet asuvat yksin, tuntevat he itsensä vapaammaksi parisuhteessa. Heillä on tilaa rakentaa ystävyyssuhteita parisuhteensa rajojen ulkopuolella. Heillä on myös vähemmän painetta kotitöiden tekemisestä ja raha-asioiden jakamisesta.

Kumppanista erillään asuvat ihmiset sanovat pitävänsä siitä, että he voivat säilyttää oman yksityisyytensä menettämättä intiimiyden tunnetta parisuhteessaan. Monet heistä kokevat, että se helpottaa myös asioita mahdollisessa erotilanteessa.

Pitkäkestoiset suhteet

On mielenkiintoista, kuinka tämä uusi tapa parisuhteen kokemiseksi ei näytä vaikuttavan parisuhteen laatuun tai kestoon. Hyvin suuri prosentti ihmisistä on yhä yhdessä 12 vuoden erillään asumisen jälkeen.

Saattaa myös olla, että ajatus “kumppanin löytämisen tarpeesta”, joka oli yleinen sosiaalinen painostus edellisille sukupolville, on alkanut muuttua. Kaikki vaikuttaa osoittavan ajatukseen siitä, että parisuhteen käsitteet vaihtuvat juuri nyt monella tapaa.

Kumppanista erillään asuminen antaa omaa tilaa.

Uusi näkökulma parisuhteisiin

Tämä uusi näkökulma parisuhteisiin on vasta muotoutumassa. Mutta ihmiset, jotka kokevat sen reaaliajassa, sanovat sen antaneen heille vapaudentunteen sekä valinnan että henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun mahdollisuuden kannalta, verrattuna perinteisissä avioliitoissa oleviin ihmisiin.

On myös syytä mainita, että suhteen käsite tai se kuinka havaitsemme sen ja mitä ajattelemme siitä, on subjektiivista. Se tarkoittaa sitä, että monet ihmiset eivät ole samaa mieltä tämän uuden näkökulman kanssa. Kaikki kuitenkin riippuu erityisestä siteestä ja tietyistä kumppaneista.

Tässä hieman ajattelemisen aihetta: onko tämä tapa, jolla tulemme näkemään parisuhteet tulevaisuudessa? Onko yhdessä asuminen varattu perheen aloittamiselle? Näemmekö ensimmäisen selvän eron kumppanin haluamisen ja perheen haluamisen välillä?

Viimeinen kysymys ei vaikuta olevan tällä hetkellä kovin kaukana ensimmäisestä kysymyksestä. Totuus on se, että monet ihmiset haluavat olla pitkäkestoisessa suhteessa, mutta heillä ei ole halua aloittaa perheen perustamista. Sitä ei voi kieltää: yhteiskuntamme käy parhaillaan läpi perusteellisia muutoksia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Connidis, Ingrid & Borell, Klas & Karlsson, Sofie. (2017). Ambivalence and Living Apart Together in Later Life: A Critical Research Proposal. Journal of Marriage and Family. 79. 10.1111/jomf.12417.
  • Kislev ,Elyakim (2019) Couple-ish: Living Alone, Having a Partner. A new study sheds light on the rising phenomenon of couples living apart. Psychology Today.
  • Régnier-Loilier, Arnaud & Vignoli, Daniele. (2018). The diverse nature of living apart together relationships: an Italy–France comparison. Journal of Population Research. 10.1007/s12546-017-9197-0.
  • Régnier-Loilier, A. (2019). Being together, living apart: A more frequent arrangement after a separation. Population Societies, (5), 1-4.
  • Strohm, C. Q., Seltzer, J. A., Cochran, S. D., & Mays, V. M. (2009). “Living apart together” relationships in the United States. Demographic research21, 177.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.