Logo image
Logo image

Anteeksiannon psykologia: kaunasta irrottautuminen ja eteenpäin jatkaminen

5 minuuttia
Anteeksiannon psykologia: kaunasta irrottautuminen ja eteenpäin jatkaminen
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Kirjoittanut Valeria Sabater
Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Anteeksiannon psykologia on myös yksi irrottautumisen muodoista. Sillä viitataan siihen rohkeaan tekoon, jonka avulla ihmiset jättävät kaunan ja vihan taakseen, ja jonka avulla voimme nähdä, että pystymme hyväksymään tapahtuneen ja sallimaan tiemme jatkamisen eteenpäin. Se on myös “minän” uudelleenjärjestelyä, kuin psykologinen polku, jolla korjaamme vaurioita ja negatiivisia tunteita löytääksemme vähitellen ja päivä päivältä sisäisen rauhamme.

Joka kerta kun etsimme anteeksiannon psykologiaan liittyvää kirjallisuutta, löydämme enimmäkseen teoksia ja asiakirjoja, jotka liittyvät henkilökohtaiseen kasvuun, moraalin tutkimukseen ja jopa uskontojen tai hengellisyyden maailmaan. Mutta onko olemassa tieteellisiä tutkimuksia siitä, mitä anteeksianto on, miten se tehdään ja mitä tämän suuren askeleen ottaminen merkitsee meidän fyysisen ja emotionaalisen tasapainomme kannalta?

“Heikot eivät voi antaa anteeksi. Anteeksianto on vahvojen ihmisten ominaisuus.”

-Mahatma Gandhi-

Anteeksiannon psykologiasta löytyy itse asiassa myös tieteellisiä tutkimuksia. American Psychological Association -järjestö on suorittanut useita töitä ja tutkimuksia siitä, mitä on antaa anteeksi ja mitä se ei ole sekä miten yhteiskuntamme ja tämä maailma, joka on kautta historian ollut niin täynnä konflikteja, eivät ole aina pystyneet tässä mielessä jatkamaan eteenpäin: ulottuvuus, joka puolestaan on avain henkiseen hyvinvointiimme.

Tämä on syytä pitää mielessä, sillä moni meistä voi kantaa kaunaa syystä tai toisesta; mielessämme voi velloa jokin asia, ihminen, teko tai tapahtuma, joka heikentää nykyistä onneamme ja kykyämme rakentaa paljon tyydyttävämpää nykyhetkeä. Me kaikki jollakin tapaa kannamme sisällämme pienempää tai suurempaa kaunaa jotain tai jotakuta kohtaan, ja nyt viimeistään on aika alkaa parantamaan näitä menneisyyden haavoja.

Some figure

Anteeksianto henkilökohtaisen “kulumisen” välttämiseksi

Paras tapa sukeltaa tähän psykologian alueeseen on erottaa, mitä anteeksianto on ja mitä taas se ei ole. Anteeksianto ei ensinnäkään tarkoita sitä, että meidän tulisi vakuuttaa itsellemme että se, mitä tapahtui oli oikein, vaikka se ei sitä todellisuudessa ollut. Anteeksi antaminen ei myöskään tarkoita asian “hyväksymistä” tai asian sovittelemista meitä satuttaneen ihmisen kanssa; vielä vähemmän sen tulisi pakottaa meitä tuntemaan läheisyyttä tai sääliä tätä ihmistä kohtaan.

Anteeksiannon psykologia tarjoaa meille oikeastaan oikeita strategioita, joiden avulla voimme suorittaa seuraavat vaiheet:

  • Meidän on hyväksyttävä, että asiat tapahtuivat sillä tavalla kuin ne tapahtuivat. Mitään, mitä menneisyydessämme tapahtui tiettynä aikana, ei voida muuttaa. Siksi meidän on lakattava märehtimästä asiaa, tuhlaamasta energiaamme, mielialaamme ja terveyttämme kuvittelemalla, miten asiat olisivat voineet olla, jos olisimme toimineet toisin tai jos olisimme tehneet toisin.

Anteeksianto on oppia “päästää irti”, keksiä uusi “minä”, joka ottaa menneisyyden vastaan, mutta joka on tarpeeksi vahva hyödyntämään nykyhetkeä.

Anteeksiannon psykologia puolestaan kertoo meille, että meillä ei ole velvollisuutta ymmärtää tai hyväksyä meitä vahingoittaneiden ihmisten arvoja tai ajatuksia. Anteeksi antaminen ei ole armon tarjoamista tai syiden etsimistä sille, mistä kärsimme. Emme saa koskaan luopua arvokkuudestamme.

  • Kyse on pikemminkin kaunan helpottamisesta sekä vihan, epätoivon intensiteetin ja sen tunteen kutistamisesta askel askeleelta, joka estää meitä hengittämästä… Tätä varten meidän on lakattava vihaamasta niitä, jotka ovat satuttaneet meitä.
Some figure

Toisaalta meillä on käsissämme toinen tärkeä näkökohta, jonka yleensä unohdamme. Anteeksianto on suhteen kuin suhteen kulmakivi, olipa kyse sitten parisuhteesta, ystävyydestä tai mistä tahansa muusta suhteesta. Meidän tulisi pitää aina mielessä, että ympärillämme olevat ihmiset eivät välttämättä tarkkaile ja analysoi maailmaa samoin silmin kuin me teemme; itse asiassa erilaisia näkökulmia, mielipiteitä ja asenteita mahtuu tähän maailmaan vähintäänkin yhtä paljon kuin vuodessa on päiviä.

Joskus omaksumme tietyt asiat loukkauksina tai merkkeinä halveksunnasta, kun todellisuudessa näiden sanojen tai tekojen takana on yksinkertainen erimielisyys tai väärinkäsitys. Näin ollen, ja jotta emme näkisi petoksia siellä, missä niitä ei ole, meidän on pystyttävä laajentamaan ymmärryksen tunnettamme ja kykyämme anteeksiantoon.

Anteeksiannon psykologia on avain terveyteen ja hyvinvointiin

Tohtori Bob Enright Winsconsinin yliopistosta on yksi tunnetuimmista asiantuntijoista anteeksiannon psykologian tutkimuksessa. Yli kolmen vuosikymmenen analysoinnin aikana analysoidut tapaukset, tehdyt tutkimukset ja aiheesta kirjoitetut kirjat ovat tuottaneet lopputuloksen, joka voi kenties herättää meissä ajatuksia. Kaikki eivät onnistu, eivätkä kaikki pysty ottamaan sitä askelta eteenpäin antaakseen anteeksi. Syynä tähän on usko siihen, että anteeksi antaminen on heikkouden muoto.

Tämä on väärin. Yksi parhaista ajatuksista, joita anteeksiannon psykologia voi meille tarjota, on se, että anteeksi antaminen – sen lisäksi, että annamme meille mahdollisuuden edetä vapaammin nykyisyydessämme – tarjoaa meille mahdollisuuden oppia uusia arvoja ja strategioita, joiden avulla voimme onnistua käsittelemään stressiä ja ahdistusta aiheuttavia tilanteita myös tulevaisuudessa. Koska anteeksi antaminen ja kaunan vaihtaminen vapauteen on osoitus rohkeudesta ja voimasta.

Some figure

Kuten tohtori Enright on muistuttanut, on olemassa monia syitä, jotka selittävät miksi askel kohti anteeksiantoa on niin merkittävä. Parasta on, että se tuo meille terveyttä ja hyvinvointia. Tämän väitteen takaa voimme löytää monia tutkimuksia, jotka osoittavat läheisen suhteen anteeksiannon ja ahdistuksen, masennuksen sekä muiden sellaisten häiriöiden vähentymisen välillä, jotka heikentävät täysin elämänlaatuamme.

Ihminen, joka päivästä toiseen jää loukkuun muistojen kierteeseen, kaunan kalvamaksi ja siihen jatkuvaan vihaan eilistä kohtaan, joka keskittyy tiettyyn tosiseikkaan tai tiettyyn henkilöön, ja joka tuottaa kaiken lisäksi ilottomuutta, on kroonista stressiä. Kukaan ei ansaitse elää näin. Koska mikään tunne ei ole myrkyllisempi kuin raivo yhdistettynä vihaan…

Strategiat

Jotta voisimme oppia antamaan anteeksi, meidän tulisi ottaa täytäntöön yksi tai useampi seuraavista strategioista:

  • Anteeksianto ei ole unohtamista, vaan sitä, että oppii ajattelemaan paremmin ymmärtämällä, että meidän ei ole pakko helpottaa sovintoa, vaan hyväksyä tapahtunut tuntematta oloamme “heikoksi” sen takia, että olemme ottaneet tämän askeleen. Anteeksi antaminen on vapauttamista monista taakoista, joita emme ansaitse kantaa elämästämme.
  • Vihaaminen vie energiaa, sielua ja toivoa. Selviytyäksemme ja elääksemme arvokkaammin, meidän on opittava antamaan anteeksi.
  • Terapeuttiset kirjat ja päiväkirjan pitäminen voivat auttaa meitä tämän tavoitteen saavuttamisessa.
  • Meidän on puolestaan ymmärrettävä, että pelkkä aika ei auta. Päivien, kuukausien ja vuosien odottaminen ei estä meitä vihaamasta tai unohtamasta tapahtunutta. “Älä jätä huomiselle sitä, mitä voit tehdä jo tänään” – tämä sanonta pätee myös anteeksiantoon.
  • Anteeksianto on prosessi. Tämä meidän on myös ymmärrettävä. Emme ehkä koskaan pysty antamaan täysin anteeksi toiselle henkilölle, mutta voimme purkaa suuren osan kaikesta siitä sisällämme kantamastamme kaunasta ja “hengittää” hieman vapaammin.

Lopuksi, kuten voimme nähdä, anteeksiannon psykologia on alana hyvin laaja ja sillä on hyvin läheinen suhde terveyteemme ja hyvinvointiimme. Se on tieteenala, joka tarjoaa meille puolestaan hienoja strategioita, joita voimme soveltaa millä tahansa elämänalueella, työssämme ja jokapäiväisissä ihmissuhteissamme. Anteeksianto on toisin sanoen yksi parhaista kyvyistä ja hyveistä, joita voimme ajattelevina ja tuntevina olentoina kehittää.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • AbuHasan, Q., Reddy, V., & Siddiqui, W. (2021). Neuroanatomy, amygdala. StatPearls. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK537102/
  • Enright, R.D., & Fitzgibbons, R. (2015). 9 Forgiveness Therapy. Amer Psychological.
  • Goetz, J. L., Keltner, D., & Simon-Thomas, E. (2010). Compassion: an evolutionary analysis and empirical review. Psychological bulletin136(3), 351.
  • Luskin, F. (2003). Forgive for good. New York, NY: HarperOne.
  • Shapiro, S. L. (2020). Rewire your mind: Discover the science + practice of mindfulness. London, UK: Aster.
  • Paloutzian, Raymond F. (2010).Forgiveness and Reconciliation: Psychological Pathways to Conflict Transformation and Peace Building. New York: Peace Psychology Book Series
  • Prieto, U. (2017). Perdón y salud: introducción a la psicología del perdón. Madrid: Universidad Pontifica Comillas
  • Worthington, T. y Williams, David R. (2015). Perdón y Salud. Madrid: Akal
  • Worthington, E.L., Jr., & Sandage, S.J. (2015). Forgiveness and Spirituality in Psychotherapy: A Relational Approach. Amer Psychological 

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.