Amotivaatio-oireyhtymä ja kannabiksen käyttö

Sätkä, ruoho, mari, pilvi... Kaikki nämä tutut termit viittaavat kannabis-huumeeseen, joka tunnetaan myös nimellä marihuana. Tässä artikkelissa kerromme marihuanan ja amotivaatio-oireyhtymän välisestä suhteesta.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Marián Carrero Puerto.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Tutkijat eivät ole vielä osoittaneet, että amotivaatio-oireyhtymä johtuisi kannabiksen käytöstä. Kaikki tieto kuitenkin viittaa siihen, että se on tämän oireyhtymän päälaukaisija.

Viime vuosina on ilmennyt useita tieteellisiä todisteita kannabiksen terapeuttisiin ominaisuuksiin liittyen. Joitakin niistä ovat kivunlievitys, vähentynyt silmänpaine, antineoplastisen solunsalpaajahoidon aiheuttaman oksentelun antiemeettinen vaikutus, lihaksia rentouttava ominaisuus monissa eri sairauksissa kuten multippeliskleroosissa, selkärangan vahingoittumisessa sekä liikehäiriöissä.

Monet ihmiset ovat myös nykyään sen viihdekäyttäjiä. Itse asiassa se on kaikista eniten käytetty huume maailmassa. Tämä on huolestuttavaa, sillä amotivaatio-oireyhtymä syntyy todennäköisesti ihmisille, jotka käyttävät kannabista pitkän aikaa.

Kuinka amotivaatio-oireyhtymä voidaan määritellä?

Amotivaatio-oireyhtymä määritellään passiivisuuden ja välinpitämättömyyden tilana, jolle yleiset kognitiiviset, sosiaaliset ja ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet ovat ominaisia. Lisäksi se liittyy kannabiksen pitkittyneeseen käyttöön (krooninen THC-myrkytys).

Vaikka ihminen lakkaisikin käyttämästä marihuanaa, saattaa hän silti joutua tämän oireyhtymän oireiden vaikutuksen alaiseksi. Ihminen ei tunne halua tehdä mitään. Hän vajoaa jatkuvaan anhedonian tilaan. Hänellä ei ole minkäänlaista motivaatiota tai innostusta, häneltä puuttuu yleinen kiinnostus ja hän on apaattinen kaikkea kohtaan.

Motivaatio on kiinnostusta tyydyttää tietty tarve, joka tuottaa mielijohteen käyttäytyä tuon tyydytyksen tuomalla tavalla. Motivaatio on käytöksen aktivoinnin, ohjaamisen ja ylläpitämisen pääainesosa.

Kannabiksen käyttö vahvistaa sitä todennäköisyyttä, että mikä vain motivaatio tehtävän tekemiseksi (muun kuin itse kannabiksen käytön) katoaa tai menettää voimakkuutensa. Kannabiksen käytöstä saatu mielihyvä muuttuu suuremmaksi kuin mikään muu asia (työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, parisuhde ja niin edelleen). Ihminen vain siirtää kaikkia muita aktiviteetteja myöhemmäksi.

Pitkäaikaisen kannabiksen käytön vaikutukset

Kun ihminen on käyttänyt huumetta jo pitkän aikaa, tulee sen käytöstä hänen tärkeysjärjestyksessään ensimmäinen. Hän alkaa pitää sitä perustarpeena laiminlyöden oikeasti tärkeitä asioita. Periaatteessa hänen elämänsä pyörii tämän aineen ympärillä, eikä millään muulla ole enää väliä.

Muut ärsykkeet heikkenevät siitä syystä, että ihminen tuntee mielihyvää ja rentoutuneisuutta huumetta käyttäessä. Sen seurauksena muut motivaatiot vaikuttavat epäolennaisilta.

Tämän aineen pitkittynyt käyttö aiheuttaa kognitiivista heikkenemistä. Vaikka ihminen keskeyttäisikin sen käytön, voivat tietyt oireyhtymät yhä pysyä pitkän aikaa, elleivät jopa ikuisesti.

Marihuanan käytön ja amotivaatio-oireyhtymän välinen suhde vaikuttaa olevan selkeä. Tutkijoiden täytyy kuitenkin vielä osoittaa, että kannabis on oikeasti tämän oireyhtymän pääaiheuttaja. Meidän täytyy kuitenkin huomauttaa, että kaikki tieto kuitenkin viittaa siihen.

Amotivaatio-oireyhtymän oireet ja merkit

Yksi amotivaatio-oireyhtymän oireista on henkinen apatia, johon kuuluvat:

• Kyvyttömyys viedä tehtäviä päätökseen
• Kyvyttömyys arvioida tulevien tekojen seurauksia
• Kiinnostuksen puute
• Passiivisuus
• Vaikeus keskittyä ja kiinnittää huomiota mihinkään
• Muutokset muistissa
• Välinpitämättömyys
• Itsetutkiskelun puute (ihminen ei ole tietoinen omasta henkisestä tilastaan)
• Tehtävien suorittamisen viivästyminen
• Kiinnostuksen puute tulevaisuutta kohtaan
• Kiinnostuksen puute pitkäkestoisten aktiviteettien läpikotaista tekemistä kohtaan
• Motivaation puute
• Kiinnostuksen puute henkilökohtaista huolenpitoa kohtaan
• Seksuaalisen kiinnostuksen puute
• Heikentyneet refleksit
• Alttius turhautua helposti
• Hitaat liikkeet

Kognitiivisella tasolla kroonisen kannabiksen käytön aiheuttamat oireet saavat aikaan muutoksia toimintojen täytäntöönpanossa seuraaviin asioihin liittyen:

• Tavoitteiden ennakointi ja luominen
• Suunnittelu
• Reaktioiden estäminen
• Asiayhteyden mukaisten sopivien käytösten valitseminen
• Avaruudellinen järjestely
• Kognitiivinen joustavuus
• Päätösten tekeminen
• Työmuisti

Sosiaalisella tasolla kuvatut oireet johtavat väheneviin vuorovaikutussuhteisiin muiden ihmisten kanssa. Kannabiksen käyttäjä menettää kiinnostuksensa sosiaalisiin tilaisuuksiin ja kaikenlaisiin aktiviteetteihin osallistumista kohtaan. Sen sijaan hän näyttää olevan apaattinen ja passiivinen. Tämä vaikuttaa suoraan yksilön sosiaaliseen tukeen. Kaikki nämä oireet voivat johtaa:

• Huonoon akateemiseen ja/tai töissä suoriutumiseen oppimisvaikeuksien takia.
• Sosiaaliseen eristyneisyyteen vuorovaikutussuhteiden vähenemisen myötä
• Tulevaisuudensuunnitelmien puuttumiseen
• Taipumukseen sekaantua konflikteihin viranomaisten kanssa
• Lyhyt- ja pitkäaikaisten tavoitteiden puuttumiseen

Mitä amotivaatio-oireyhtymän hoitamiseksi voidaan tehdä?

Hoidon päätavoitteena on kannabiksen käytön asteittainen vähentäminen. Henkilön tila ei parane, jos hän jatkaa marihuanan käyttöä kuntoutuksen aikana.

Psykoterapia voi auttaa kannabiksen käyttäjää pääsemään yli tästä riippuvuudesta ja saamaan taas elämänsä takaisin raiteilleen. Asiantuntijat määräävät myös tarvittaessa psykotrooppisia lääkkeitä.

SSRI-lääkkeet (masennuslääkkeet) ja kognitiivinen käyttäytymisterapia ovat ensimmäiseksi valittavia hoitokeinoja, joilla henkilöä rohkaistaan palaamaan päivittäisiin aktiviteetteihin, parantamaan heidän suhteitaan perheenjäseniin ja parantamaan heidän apaattista mielentilaansa.