Älykkäät ihmiset ja heidän mielenkiintoinen yhteytensä masennukseen

29.1.2018 en Kuriositeetit 170 Jaetut
pisamakasvoinen nainen

Älykkäät ihmiset eivät aina ole niitä, jotka tekevät parhaita valintoja. Korkea älykkyysosamäärä ei ole takuu menestykseen tai varmuus onneen. Monissa tapauksissa muita viisaammat kantavat liiallista taakkaa huolistaan, kärsivät olemassaolon ahdistuksesta ja tuntevat suurta epätoivoa, mikä yleensä kuluttaa viimeisetkin optimismin rippeet.

On yleistä, että nämä taiteen, matematiikan ja tieteen nerot nähdään hiljaisina olentoina, erityisinä tyyppeinä, jotka ovat hyvin kiinni omassa omituisuudessaan. Muutama esimerkki heistä ovat Hemingway, Emily Dickinson, Virginia Woolf, Edgar Allan Poe tai itse Amadeus Mozart… suuria, luovia ja poikkeuksellisia mieliä, jotka ajautuivat ahdistuksensa umpikujaan, missä odotti ainoastaan traaginen loppu.

”Yksilön älykkyys mitataan sillä, kuinka paljon epävarmuutta hän on kykenevä sietämään.”

– Immanuel Kant –

Mutta miten todellista tämä kaikki on? Onko korkealla älykkyysosamäärällä ja masennuksella jokin suora yhteys? On hyvä selventää, että älykkyys ei välttämättä ole osallisena mielenhäiriöiden kehityksessä.

On kuitenkin olemassa riski ja alttius liialliseen huolestumiseen, itse-kriittisyyteen, ja todellisuuden kokemiseen vääristyneellä ja usein myös negatiivisella tavalla. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka monissa tapauksissa muovaavat masennusta ja antavat sille muodon. On hyvä tarkentaa, että tietysti on olemassa poikkeuksia. Yhteiskunnassa meillä on nerokkaita henkilöitä, jotka osaavat hyödyntää koko potentiaalinsa satsaten ei ainoastaan oman elämänsä laatuun, mutta myös itse yhteiskuntaan.

Kuitenkin monet teokset, analyysit ja kirjat osoittavat tämän harvinaisen taipumuksen olemassaolon erityisesti niillä, joilla älykkyysosamäärä on yli 170 pistettä.

mies katsoo kaukaisuuteen

Erittäin älykkäät ihmiset ja heidän luonteensa

“The Creating Brain: The Neuroscience of Genius” on teos, jonka avulla on helppo ymmärtää kuinka älykkäiden ja luovien ihmisten mieli ja aivotoiminta rakentuu. Siinä yhdysvaltalainen neurologi Nancy Andreasen tekee tarkan tutkimuksen, jossa osoitetaan, että yhteiskuntamme neroilla on melko merkittävä taipumus kehittää erilaisia ​​mielenhäiriöitä kuten: kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriöt. 

Aristoteles aikanaan paljasti, että älykkyys ja melankolia kävelevät käsi kädessä. Nerot kuten Sir Isaac Newton, Arthur Schopenhauer ja Charles Darwin kärsivät neuroosi- ja psykoosiajanjaksoista. Virginia Woolf, Ernest Hemingway ja Vincent Van Gogh tekivät hirveän päätöksen lopettaa oman elämänsä.

He kaikki ovat tunnettuja henkilöitä, mutta yhteiskunnassamme on aina ollut hiljaisia, väärinymmärretettyjä ja yksinäisiä neroja, jotka ovat eläneet omissa oloissaan täysin irti todellisuudesta, joka on heille liian kaoottinen, merkityksetön sekä täynnä pettymyksiä.

Erittäin älykkäistä henkilöistä tehtyjä tutkimuksia

Sigmund Freud opiskeli tyttärensä Anna Freudin kanssa sellaisten lapsien kehitystä, joiden ÄO oli yli 130.  Tutkimuksessaan hän havaitsi, että lähes 60 prosentilla lapsista todettiin myöhemmin jonkin asteen masennusmielenhäiriö. 

Lewis Terman, joka oli 1900-luvun alkupuolella yksi koulutuspsykologian edelläkävijöitä, on myös kirjoittanut useita tunnettuja teoksia. 60-luvulla hän aloitti laajan tutkimuksen lapsista, joilla oli suuria kykyjä ja joiden ÄO ylitti 170 pistettä. Heitä on myöhemmin kutsuttu nimellä ”termiitit”. Nämä lapset ottivat osaa yhteen kuuluimmista psykologisista tutkimuksista historiassa. Vasta 1990-luvulla alettiin julkaisemaan päätelmiä kyseiseen tutkimukseen liittyen. 

Älykkyys: painava taakka

”Termiitit”, eli Lewis Termanin tutkimukseen osallistuneet lapset, jotka nykyään ovat jo aikuisiässä voivat vahvistaa, että korkeampi älykkyys on yhteydessä tyytymättömyyteen elämässä. Vaikka monista heistä tuli kuuluisia ja he saavuttivat hyvän aseman yhteiskunnassa, myös hyvä osa heistä yritti itsemurhaa enemmän kuin kerran, tai joutuivat riippuvaiseksi alkoholista tai muista huumausaineista.

Toinen mielenkiintoinen näkökohta, jonka tämä tutkimusryhmä selvitti ja joka voidaan nähdä henkilöillä joilla on korkeat älylliset kyvyt, oli heidän suuri herkkyytensä maailman ongelmille. He eivät ainoastaan ole huolestuneita epäarvoisuudesta, maailman nälästä ja sodista vaan tuntevat kutistuvansa itsekkään, irrationaalisen ja epäloogisen käyttäytymisen edessä. 

Tunteellinen painolasti ja sokeat pisteet älykkäissä ihmisissä

Asiantuntijat sanovat, että erittäin älykkäät ihmiset kärsivät ajoittain mielenhäiriöstä, jossa he ikäänkuin irtaantuvat omasta mielestään. Toisin sanoen he näkevät elämänsä ylhäältä käsin kuten kolmannessa persoonassa puhuva kertoja, kokeakseen todellisuutensa tarkasti ja objektiivisesti olematta täysin osallisena siihen.

Tämä lähestymistapa elämään aiheuttaa, että heillä esiintyy usein ”sokeita pisteitä”, käsite, jolla on paljon tekemistä tunneälyn kanssa, ja jota Daniel Goleman käsittelee samannimisessä mielenkiintoisessa kirjassaan. Tästä mielenhäiriöstä kärsivä huijaa itse itseään saamalla todellisuudesta vääristyneen käsityksen hetkellä, jolloin teemme valintoja siitä, mihin tulisi keskittyä ja mitä tulisi välttää kartaaksemme vastuuta.

Niinpä älykkäät ihmiset usein keskittyvät yksinomaan ympäristönsä puutteisiin, ihmiskunnan epäonnistumiseen ja siihen kummalliseen ja itsekkääseen maailmaan, mihin heidän on mahdotonta kuulua. Heillä ei yleensä ole suhteellisuuden tajua, joka auttaisi heitä sopeutumaan paremmin ja löytämään tasapainon sen kaiken eroavaisuuden ja hämmennyksen keskellä.
Jaa

Voimme helposti myös päätellä, että älykkäät ihmiset kärsivät usein vakavista puutteista tunnetasolla. Tämä osoittaa, että jo kauan yliarvostettuun älykkyysosamäärämittaristoon olisi hyvä lisätä uusi tekijä psykometristä testiä tehtäessä.

Puhumme ”viisaudesta”, siitä tärkeästä taidosta kehittää tyytyväisyyttä päivittäiseen elämään, kyvystä muodostaa hyvä käsitys omasta itsestään ja hyvä itseluottamus. Puhumme myös ideaaleista taidoista, joita tarvitsemme toisten ihmisten kanssa rakentaessa aitoa, yksinkertaista ja konkreettista onnea.

UUTISIA VERKOSSA