5 asiaa, joita lapset eivät ikinä unohda vanhemmistaan

Kaikki vanhemmat haluavat ihania lapsia. He haluavat lastensa olevan rakastettavia ja kasvavan sekä käyttäytyvän kuten vastuulliset ihmiset. Olemaan hyödyksi yhteiskunnalle. Mutta tähän tulevaisuuskuvaan on laitettu paljon enemmän yritystä kuin pohjan kylvämiseen nykyhetkessä. Jotkut vanhemmat ajattelevat, että lasten ollessa pieniä, heidän pitäisi yksinkertaisesti totella.

Tämän tuloksena on enemmän ja enemmän todennäköisempää, että lapset kasvavat onnettomiksi aikuisiksi. Kun lastenkasvatuksen perusteet eivät ole yhtenäisiä, loogisia tai vakaita, se kasvattaa kapinallisuutta ja hermeettistä käytöstä näyttävien lasten todennäköisyyttä. Ehkä jopa oikukasta, autoritaarista ja epävakaata käytöstä. Lapset eivät näytä pystyvän kehittämään läheistä ja rakasta suhdetta vanhempiinsa. Sitä vastoin, he elävät jatkuvassa avoimessa tai sanattomassa sodassa vanhempiensa kanssa.

Lapsuus on yksi tärkeimmistä osista elämäämme. Se on aikaa, jolloin rakentuvat perusteet terveelliselle mielelle ja puhtaalle sydämelle. Näin ollen jotkin vanhempien näyttämät asenteet voivat jättää jäljen heidän lastensa sydämiin ikuisiksi ajoiksi. Joskus tämä jälki on positiivinen, joskus negatiivinen. Joka tapauksessa jälki on useimmiten syvä. Nämä ovat viisi käytöstä, joita lapset harvoin unohtavat.

Lapset eivät ikinä unohda pahoinpitelyä

Mikään ihmissuhde ei ole täydellinen, varsinkaan mikään niin intensiivinen kuin vanhempien ja heidän lastensa välinen suhde. Siinä suhteessa tulee aina olemaan ristiriitaisia hetkiä ja konflikteja, mikä on aivan normaalia. Mikä muuttuu, on perheiden tapa käsitellä näitä ongelmia. Valitettavasti monet vanhemmat virheellisesti olettavat, että pahoinpitely on yksi keinoista jota he voivat käyttää kasvatuksessa.

Vanhemmat saattavat onnistua pelottamaan lapsensa tekemään juuri sitä mitä haluavatkin pahoinpitelyn avulla. Mutta tämäntyyppisestä käytöksestä tulee matalan itsetunnon ja katkeruuden lähteen siemen. He asettavat lapsen erittäin monimutkaiseen tilanteeseen: rakastamiseen ja vihaamiseen samaan aikaan. He oppivat myös pelkäämään. Lapsen sydän on erittäin altis ja jos sitä satutetaan jatkuvasti, se turtuu ajan myötä.

Kuinka vanhemmat kohtelevat toisiaan

Äidin ja isän välinen suhde on malli, jota lapsi myöhemmin käyttää romanttisissa ihmissuhteissa. On erittäin todennäköistä että he aikuisena toistavat sen mitä näkivät vanhemmissaan, joko tiedostaen tai alitajuisesti. He toistavat sen tulevaisuuden puolison kanssa, sekä ennen sitä rakastamiensa ihmisten kanssa.

Tulee pitää mielessä, että vanhempien väliset riidat tuottavat kärsimystä lapsille. Yksi mahdollisista seurauksista on heidän joutuminen ongelmiin yksinkertaisesti herättääksensä vanhempiensa huomion. Tämä johtuu siitä faktasta, että vanhemmat usein keskittyvät omiin riitoihinsa toistensa kanssa. Näin ollen  lapsi joko pitää rakastavista ihmissuhteista tai inhoaa niitä perustuen näihin opittuihin käytöksiin.

Hetket, jolloin he tunsivat olevansa turvassa

Pelot, joita lapset tuntevat, ovat suurempia ja salakavalampia kuin aikuisten pelot. Nuoret eivät pysty kovin hyvin erottamaan todellisuutta mielikuvituksesta. Vanhemmat ovat ihmisiä, joihin he eniten uskovat saadakseen aikaan tuntemattoman tutkimiseen ja tietämiseen tarvittavan turvallisuuden tunteen. Näin ollen, jos vanhemmat ovat niitä jotka aiheuttavat tämän pelon, lapset tuntevat olonsa täysin turvattomiksi.

Vanhempien tulee kuunnella näitä pelkoja tarkkaavaisesti kritisoimatta tai aliarvioimatta niitä. Heidän täytyy saada pienet lapset ymmärtämään, että he eivät ole vaarass a. Tämä lisää heidän turvallisuuden tunnettaan ja tekee heidän jakamastaan rakkauden ja arvostuksen siteestä vieläkin vahvemman.

Huomion puute

Lapselle rakkaus, jota heidän vanhempansa osoittavat, on hyvin läheisesti yhdistetty heiltä saamaansa huomioon. Lapsille tietyt hellyyden ilmaisutavat eivät ole olemassa, kuten pidempien työtuntien tekeminen voidakseen maksaa hyvään kouluun pääsystä. He eivät usko että rakastat heitä, jos et vietä aikaa heidän kanssaan oppiaksesi tuntemaan heidät ja ollaksesi mukana heidän elämässään.

Lapset eivät ikinä unohda, jos toinen heidän vanhemmistaan ostaa heille vihreän paidan vaikka he toistuvasti ilmaisivat haluavansa liilan. Esimerkiksi kun vanhempi lupasi jotakin, eikä ikinä pitänyt sanaansa. He kokevat sen jonkin sortin hylkäämisenä. Kuten viestinä joka sanoo: “Et ole tarpeeksi tärkeä minulle.” Siksi se jättää jäljen kivusta heidän sydämeensä.

Perheen arvostaminen

Lapset muistavat aina mikäli heidän äiti ja isä pystyivät asettamaan perheen etusijalle tietyissä tilanteissa. Lapset haluavat nauttia juhlista ja lomista. Ei ole väliä, sisältyykö siihen paljon vai vähän lahjoja. Heille on myös todella tärkeää, että heidän vanhempansa ottavat joulun vakavasti.

Jos vanhemmat laittavat perheensä kaiken muun edelle, lapsi oppii uskollisuuden ja kiintymyksen arvon. Tuo lapsi tulee myös aikuisena kykenemään jättämään sivuun kaikki muut velvollisuudet mennäkseen katsomaan vanhempiansa, kun nämä sitä tarvitsevat. He tuntevat itsensä tasapainoisiksi ja heillä tulee olemaan suurempi kyky antaa ja vastaanottaa rakkautta.

Kaikki nämä jäljet, jotka jättävät jälkensä lapsuuden aikana, seuraavat meitä koko elämämme ajan. Usein nämä jäljet edustavat eroa terveellisen henkisen elämän sekä riitojen vaivaaman elämän välillä. Rakkaudella ja huolenpidolla kyllästetty kasvatus on paras lahja, jonka ihminen voi antaa toiselle.