Älykkäät ihmiset epäilevät ja kyseenalaistavat enemmän

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 14 syyskuuta, 2024

Kukaan joka on tietämätön, ei koskaan tiedä olevansa tietämätön. Tietämättömyys saa henkilön toimimaan vastenmielisesti ja kaikkitietävästi. Tällainen henkilö yliarvioi itsensä sillä hän on ylpeä ja hän ajattelee tietävänsä kaiken. Mutta älykkäät ihmiset puolestaan epäilevät asioita enemmän. He ovat vähemmän itsevarmoja ja heillä on nöyrempi näkemys asioita kohtaan, sillä he tietävät, että tässä maailmassa mikään ei ole itsestäänselvää.

Bertrand Russell sanoi kerran, että ongelma elämässä on se, että tyhmät ihmiset ovat aina varmempia itsestään, mutta älykkäimmät ihmiset ovat täynnä epäilyjä. Tämä selittäisi myöskin sen, miksi sellaiset ihmiset ovat menestyksekkäitä, jotka eivät aina ole niitä kaikkein älykkäimpiä ja parhaiten koulutettuja. Ja päinvastoin.

Monet yhteiskuntamme kaikkein tärkeimmistä asemista ovat äärimmäisen epäpätevien ihmisten täyttämiä. Sellaisten ihmisten täyttämiä, jotka eivät ole hyviä melkein missään muussa kuin muiden ihmisten pomottamisessa.

”Tietämättömyys saa paljon useammin aikaan itseluottamusta kuin tieto.”

-Charles Darwin-

Yleisradioyhtiö BBC teki aiheesta dokumentin, jonka nimi on The problem with smart people (suom. “Älykkäiden ihmisten ongelma”). Dokumentista tuli ilmi eräs erikoinen asia. Keskivertoihmiset ovat usein yhteiskuntamme menestyksekkäimpiä ihmisiä, sillä heillä on täysi luottamus omiin rajoitettuihin tietoihinsa.

He tietävä, kuinka ”myydä”. Tietämättömät ihmiset osaavat saada muut näkemään heidät. Modernissa bisnesmaailmassa kaikkien on tiedettävä kuinka mainostaa itseään. Katsokaamme vaikka sosiaalisia verkostoja, kuten esimerkiksi LinkedIn. Jos selaamme ihmisten profiileja, voimme huomata kuinka monet ansioluettelot alkavat sanoilla ”Olen asiantuntija…”.

Ja sitten sieltä löytyy älykkäät ihmiset. He eivät tavallisesti tunne oloaan mukavaksi kun heidän on puhuttava itsestään. He eivät näe itseään asiantuntijoina. Heillä ei ole samaa lujaa luottamusta joka tietämättömiltä ihmisiltä löytyy, sillä he keskittyvät enemmän siihen mitä he eivät tiedä, sen sijaan että keskittyisivät siihen mitä he tietävät.

Tietämättömät ihmiset ja Dunning-Kruger -vaikutus

Vuonna 2012 McArthur Wheeler oli suunnitellut yhden elämänsä suurimmista hetkistä. Hän aikoi ryöstää Pittsburghin pankin, ja hänellä oli tätä varten jopa taikaresepti: sitruunamehu. Kun hän saapui rakennukseen säkki mukanaan ja valmiina ryöstämään rahat holvista, jokin meni vikaan. Hän ei tiennyt miksi; hän oli raivoissaan. Minun pitäisi olla näkymätön, hän toisti.

Ei kestänyt kauaa, kun hänen tarinansa oli levinnyt ympäri maailman. McArthur Wheeler oli täysin varma siitä, että jos hän pistää sitruunamehua kasvoilleen, hän olisi näkymätön. Tällä suunnitelmalla hän yritti suorittaa pankin ryöstämisen.

Errol Morris, journalisti joka teki aiheesta jutun ja haastatteli Wheeleriä, melkein ihaili sitä kuinka vakuuttunut Wheeler oli ideastaan. Se mikä sai hänet ajattelemaan näin, ei ollut mielisairaus. Se mikä todellisuudessa sai hänet uskomaan että tämä voisi toimia, oli hänen itseluottamuksensa ja itsevarmuutensa.

Journalistin mukaan Wheelerin tyhmyys esti häntä olemasta tietoinen hänen omasta tyhmyydestään. Tämä erikoinen tarina on myöskin esimerkki jostain, jota kutsutaan Dunning-Kruger -vaikutukseksi, tai ylivertaisuusvinoumaksi.

Kyseessä on kognitiivinen ennakkoluulo, jossa heikkokykyisillä ihmisillä on vääristynyt näkemys ylivertaisuudesta, ja he näkevät itsensä älykkäämpinä kuin muut ihmiset. Totta kai, jopa silloin kun he päätyvät vääriin johtopäätöksiin ja tekevät vääriä päätöksiä, heidän kykenemättömyytensä estää heitä näkemästä sitä.

Eli jos älykkäät ihmiset epäilevät ja kyseenalaistavat niin kovasti, mitä he voivat tehdä?

Älykkäät ihmiset epäilevät enemmän. He kyseenalaistavat melkein kaiken: mitä heidän ympärillään tapahtuu, mitä heille on tapahtunut, mitä muut ihmiset sanovat, ja jopa heidän omia ajatuksiaan. Toisaalta tämä voi olla todella hyödyllistä enemmän tiedon keräämisessä.

Mutta tästä voi olla heille haittaakin, sillä heidän on vaikeampaa tehdä konkreettisia päätöksiä. Lisäksi me kaikki tiedämme, että kyky reagoida nopeasti on kaikkein tärkeimpiä asioita nykymaailmassa. Meillä ei ole aikaa pohdiskella asioita, sillä meidän on yks kaks siirryttävä analyysistä tekoihin.

Itse asiassa Charles Darwin puhui tästä kirjassaan Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta. Hän valitti, kuinka ihmiset pyysivät välittömiä vastauksia kysymyksiinsä Darwinin teorioista. Mutta tieto vaatii aikaa ja paljon täsmällisyyttä. Me emme voi saada totuutta yhdessä tai kahdessa päivässä; joskus totuuden löytäminen vie koko elämän.

Toinen asia minkä me kaikki tiedämme on se, että nykyään emme voi odottaa koko elämäämme päästäksemme haluamiimme asemiin. Ura ei odota meitä. Jos ajattelemme asiaa, tunnemme varmasti kaikki nerokkaita ihmisiä, jotka eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan. Ajatelkaamme vaikka sitä, kun täysin poikkeukselliset ihmiset joutuvat tekemään töitä ihmisille, jotka ovat selvästi epäpäteviä.

Vinkkejä, jotka auttavat älykkäitä ihmisiä kasvamaan

Jos älykkäillä ihmisillä on enemmän epäilyjä ja vähemmän itsevarmuutta, mikä oikein on avain niiden käsittelemiseen? Se, että he lopettaisivat epäilemisen ja kyseenalaistamisen? No ei alkuunkaan. Se mitä todella vaaditaan, on sen tavan uudelleen keskittäminen, miten he katsovat asioita.

• He eivät saisi koskaan aliarvioida itseään. Nerokkaiden ihmisten on oltava tietoisia kyvyistään ja uskottava niihin. Useasti he katsovat muita ihmisiä ja huomaavat eri ominaisuuksia joita heillä ei ole (päättäväisyys, ekstroverttius, karisma, taitava sosiaalinen kanssakäyminen). Mutta tähän ei ole mitään tarvetta. Mitä heidän olisi sen sijaan tehtävä, on oppia kuinka arvioida itseään ja arvostaa omia hämmästyttäviä ominaisuuksiaan.
• Päättäväisyys. Koska älykkäät ihmiset epäilevät ja kyseenalaistavat enemmän, heidän on opittava kuinka kanavoida monimutkaisia ja joskus kaoottisia ajatuksiaan. Heidän on yhdistettävä ajatteleminen päättäväisyyteen.
• Heidän on löydettävä paikka heidän taidoilleen kun aika on oikea. Joskus älykkäät ihmiset ovat äärimmäisen pessimistisiä. Heistä tuntuu, että on melkein mahdotonta löytää paikka jossa he voivat kehittää ja osoittaa heidän todellinen potentiaalinsa. Tämä saa heidät turhautumaan, se laskee heidän itsetuntoaan, ja joskus se saa heidät mukautumaan. Mutta sen sijaan että he antaisivat periksi, heidän on pysyttävä valppaana. On tärkeää olla myötämielinen tilaisuuksia kohtaan ja valmiina toimimaan kun tilanne saapuu.

Sitkeys ja päättäväisyys ovat kuin kaksi parasta kaverusta, joille älykäs henkilö ei ole vielä löytänyt tilaa kasvaa. Joten jos lisäämme tähän hieman viisautta, meillä on täydellinen yhdistelmä, jolla voimme päihittää keskinkertaisuuden ja opportunistit, joilla ei ole mitään todellista taitoa.