Alkoholismin psykologiset hoidot

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Alicia Escaño Hidalgo

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Useimpien alkoholismin psykologisten hoitojen perustana käytetään kognitiivista käyttäytymismallia. Tämä malli käsittää alkoholin voimakkaana vahvistavana mekanismina, joka pitää yllä henkilön alkoholinkäyttöä itsehoitona. Kognitiivinen käyttäytymismalli tarjoaa vaihtoehtoisia lähestymistapoja perinteisten hoitojen sijaan, jotka pitävät alkoholismia sairautena.

Psykologisten hoitojen lopullinen tavoite on vähentää henkilön mieltymystä alkoholiin. Samaan aikaan pyritään lisäämään mieltymystä muita aktiviteetteja kohtaan, jotka auttavat henkilön elämää pitkällä tähtäimellä.

Riippuen potilaasta, hänen henkilökohtaisista resursseistaan ja perheympäristöstään, toinen tavoite voi olla kouluttaa potilas lopettamaan ongelmallinen alkoholinkäyttö. Asiantuntijat kutsuvat tätä ”hallituksi juomiseksi”.

Tällä hetkellä alkoholismin psykologiset hoidot jaetaan pääosin kahteen suureen ryhmään. Toinen niistä keskittyy saavuttamaan täydellisen raittiuden, ja toinen pyrkii saamaan henkilön nauttimaan alkoholia turvallisella ja hallitulla tavalla. Alla kerromme niistä tarkemmin.

Käyttäytymismalli pyrkii muutamaan käyttäytymistä, jolla on suora yhteys alkoholin kulutukseen. Tämä lähestymistapa asettaa vastuun ongelmasta suoraan yksilölle. Tällä tavalla muutos on yksinomaan potilaan käsissä.

Raittiuteen suunnatut alkoholismin psykologiset hoidot

Sosiaalisten taitojen tai itsehillinnän harjoittaminen

Asiantuntijat käyttävät tätä potilaille, joilta puuttuu riittävät henkilökohtaiset taidot ja ihmissuhdetaidot. Tämä on hyvä tapa auttaa heitä, jotka eivät pysty hallitsemaan omaa emotionaalista tilaansa ilman alkoholia. Asiantuntijat ovat huomanneet, että alkoholistit kuluttavat vähemmän alkoholia stressaavissa sosiaalisissa tilanteissa, jos heillä on vaihtoehtoisia strategioita ongelmien ratkaisemiseksi.

Yksi esimerkki tästä on Monti et. alin käsikirja (2002). Tämä teos tarjoaa sosiaalisia strategioita sekä potilaalle että hänen tukiryhmälleen. Nämä auttavat potilasta välttämään tarvetta nauttia alkoholia.

Yhteisön vahvistaminen

Tämä lähestymistapa yrittää muuttaa sen elämäntavan, jolla on tekemistä alkoholin nauttimisen kanssa. Tämä sisältää tekniikoita, kuten ongelmanratkaisun, perheen käyttäytymisterapian, sosiaalisen neuvonnan ja apua työnhakuun. Tätä lähestymistapaa voidaan käyttää myös hallitun juomisen kontekstissa.

Käyttäytymisterapia parisuhteessa

Tämä terapia pyrkii poistamaan alkoholin roolin vahvistavana mekanismina, ja sen tavoitteena on raittius. Se yrittää saada parin sitoutumaan miellyttäviin aktiviteetteihin yhdessä. Aktiviteetit, jotka eivät sisällä lainkaan alkoholia, ovat parhaita.

Hyvä esimerkki tästä on Sissonin ja Azrinin ohjelma. Tämä ohjelma pyrkii opettamaan puolisolle, joka ei ole alkoholisti, kuinka olla tekemisissä alkoholistin kanssa. Jotkut näistä opettavat kuinka vähentää fyysisen pahoinpitelyn mahdollisuutta, kuinka rohkaista raittiuteen ja kuinka rohkaista puolisoa hakeutumaan hoitoon.

Vastenmielisyyshoito

Tällaisen terapian tavoite on vähentää tai poistaa kokonaan henkilön halu kuluttaa alkoholia. Terapeutit, jotka käyttävät tätä terapiaa, soveltavat erilaisia ärsykkeitä tai kuvia. He käyttävät näitä luodakseen negatiivisia reaktiota alkoholin ominaisuuksia kohtaan (esim. alkoholin väri, haju jne.).

Asiantuntijat ovat käyttäneet erilaisia vastenmielisiä ärsykkeitä. Ne vaihtelevat klassisista sähköshokeista, joita Kantarovich käytti vuonna 1929, aina kemiallisiin työkaluihin tai sitten pelkkään visualisointiin.

Yksi esimerkki tällaisesta hoidosta oli Cautelan vuonna 1970 ehdottama peitelty herkistämisen lähestymistapa. Tämän hoidon tulokset voidaan yleensä havaita jo kahdeksan session jälkeen.

Sortumisen ehkäisy

Näistä kaikkein tunnetuin on Marlattin ja Gordonin malli. He asettavat pääosan taakasta potilaan vastuulle oman käyttäytymisensä muuttamiseksi. Potilas on myös vastuussa tuon muutoksen ylläpitämisestä sitten, kun se on tavoitettu.

Sortumisen ehkäisyssä täytyy ottaa huomioon se fakta, että ongelman käsittelystrategian on oltava voimakkaampi korkean riskin tilanteissa.

Alkoholismin psykologiset hoidot, joiden tavoitteena on saavuttaa normaali alkoholin kulutus

Asiantuntijat valitsevat nämä hoitomuodot henkilöille, jotka eivät halua lopettaa juomista kokonaan, sillä heillä ei ole fyysisiä ongelmia. Kaikkein edustuksellisin ohjelma tästä ryhmästä on Sobellin ja Sobellin ohjelma.

Sobellin ja Sobellin ohjelma pyrkii ohjaamaan ongelmalliset alkoholinjuojat pois kroonisista alkoholiongelmista. Sen perustana on opettaa itsehillintätaitoja, ja sen tavoite on käyttää vain lyhytkestoista väliintuloa. Tässä väliintulossa yksilön on sovellettava mahdollisimman useaa terapeutin opettamaa strategiaa.

Tällaiset alkoholistit ovat tavallisesti nuoria, joiden koulutus on korkeaa. He ovat tavallisesti työssäkäyviä ja heillä on ollut vain muutamia alkoholin vieroitusjaksoja. Useimmat heistä ovat väärinkäyttäneet alkoholia viidestä kymmeneen vuoteen. He eivät eroa muusta väestöstä henkilökohtaisten sosiaalisten ja taloudellisten resurssiensa puolesta . Tämä tarkoittaa, että he ovat hyvässä asemassa, jossa he voivat tehdä tärkeitä muutoksia elämässään ilman liian monia esteitä.

Sobellin ja Sobellin ohjelma kestää neljä viikkoa, ja asiantuntija määrää sen avohoidon muodossa. Potilas ei tee kovin intensiivistä työtä klinikalla, mutta kotona hänen sen sijaan tulee työskennellä kovastikin ohjelman eteen. Lopulta sen tavoitteena on saada potilas tekemään muutos itse itselleen.

Sobellin ja Sobellin ohjelman ohjeet

Tämä ohjelma ehdottaa seuraavaa: älä kuluta alkoholia enempää kuin kolme yksikköä päivässä, eikä enempää kuin kolme kertaa viikossa. Jos tätä ohjetta seurataan, alkoholin sietokyky tulee olemaan alhaisempi. Lisäksi potilas ei saisi koskaan juoda suuren riskin tilanteissa, eikä tunnissa saisi juoda kuin yhden alkoholijuoman. Seuraava tärkeä ohje on varmistaa, että kun potilas päättää juovansa, hän odottaa vähintään 20 minuuttia ennen kuin hän juo.

Ongelmanratkaisuharjoitukset ja sortumisen ehkäisy ovat todella tärkeitä tässä ohjelmassa. Tämä auttaa potilasta tunnistamaan ne tilanteet hänen elämästään, jotka liittyvät alkoholin kulutukseen. Hän voi käyttää oppimiaan strategioita näiden tilanteiden kohtaamiseksi.

Johtopäätös

Molempien alkoholismin hoitotyyppien lopullinen tavoite on se, että potilas itse oppisi vaihtoehtoisia selviytymisstrategioita. Näiden strategioiden tulisi panna piste impulssille juoda alkoholia. Nämä voivat olla todella yksinkertaisia, kuten esimerkiksi sosiaalinen tekniikka, jossa potilas oppii sanomaan ”ei” niille, jotka yllyttävät häntä juomaan. Seuraava esimerkki on oppia uusia tapoja ratkaista ongelmia tehokkaasti, jotka alkoholisti yrittää ratkaista ajattelemalla.

Tavoitteena on saada potilas irtaantumaan riippuvuudesta ja aloittamaan uusi tie. Tämä prosessi voi olla todella epämiellyttävä, mutta keskittymällä on mahdollista kohdata mikä tahansa ongelma, joka potilaan eteen tulee.

Nykypäivänä psykologiset terapiat alkoholismiin ovat äärimmäisen tärkeitä, etenkin ne, jotka keskittyvät hallittuun juomiseen. Tämä johtuu siitä, että nykyään niiden nuorten määrä on kasvussa, jotka valitsevat alkoholin tavaksi käsitellä ongelmia ja tunteita. 

Tämän kaiken tärkein tavoite on ehkäistä sitä, että näistä nuorista tulisi patologisia alkoholisteja. Heille ehdotetaan tehokkaita tapoja, joilla he voivat onnistua elämään ilman alkoholia.