Aivojen seitsemän arvoitusta

Ihmisaivoja tutkitaan jatkuvasti. Siitä huolimatta on olemassa monia mysteereitä, joihin tiede ei ole vielä onnistunut vastaamaan. Mutta muutamiin aivoihin koskeviin kysymyksiin on kuitenkin vastattu, ja ne ovat uskomattoman mielenkiintoisia. Tänään tarkastelemme mitkä ovat aivojen seitsemän arvoitusta!

Ihmisen aivot ovat tilavuudeltaan vain 2 % ihmisen kehosta, mutta ne käyttävät melkein 20 % kaikesta hapesta ja 20 % kaikesta ruumiin energiasta. Jos aivoihin voitaisiin liittää elektrodi, sen energia voisi valaista helposti 60 watin hehkulampun. Tämä salaperäinen elin on muuttanut koko maailman.

“Niin kauan kuin aivot jatkavat salaperäisyyttään, myös maailmankaikkeus pysyy salaperäisenä.”

-Santiago Ramón y Cajal-

Hermosolumme voidaan nähdä vain mikroskoopilla. Niitä on yli 100 miljardia, ja ne kykenevät lisääntymään. Ihmisaivojen ansiosta lajistamme on tullut se, mitä se nyt on. Mutta salaperäisyys on ja pysyy. Tarkastelkaamme muutamia sellaisia…

1. Muistin intiimit salaisuudet

Aina kun opimme jotain uutta, aivomme muuttuvat. Tiedemiehet eivät edelleen tiedä mitä nämä muutokset ovat ja millaisia tarkkoja seurauksia niillä on.

Yksi aivojen suurimmista arvoituksista on se, kuinka eri tyyppiset muistit aktivoituvat. On olemassa pitkäaikainen muisti ja lyhytaikainen muisti. Meillä on myös olemassa deklaratiivinen muisti, joka on vastuussa täsmällisestä tiedosta, ja sitten non-deklaratiivinen muisti, jolla on tekemistä eri toimintojen, kuten uimisen kanssa.

Tiedemiehet otaksuvat, että näiden eri tyyppisten muistien välillä on yhteinen elementti, mutta sitä ei ole vielä havaittu molekyylitasolla. Tiedemiehet eivät myöskään tiedä kuinka ja miksi muistia muokataan tai miksi se pyyhkiytyy pois. 

2. Tunteet

Tunteet ovat melkoinen arvoitus. Ensiksikin, siitä ei ole vieläkään päästy yhteisymmärrykseen kuinka tunteet voidaan määritellä neurologisesta perspektiivistä. Tiedetään kuitenkin, että ne ovat aivojen tiloja ja että ne sallivat meidän antaa arvoa eri faktoille ja tapahtumille. Se myös tiedetään, että suunnittelemme toimintamme tunteiden pohjalta. Tieteellinen yhteisö ei kuitenkaan ole samaa mieltä tämän kanssa.

Tunteilla on fyysinen viitekohta. Ne merkitsevät muutoksia lihasjänteydessä, pulssissa, ruumiinlämmössä, jne. Aivoissa tapahtuu muutoksia myös välittäjäaineiden tasolla. Mutta näiden prosessien yksityiskohdat ovat edelleen tuntemattomia. 

3. Älykkyyden mysteeri

Neurologisesta näkökulmasta myös älykkyydelle ei ole annettu mitään yleistä määritelmää. Sen arvioinnista ja määrittelemisestä on olemassa tietenkin eri käsityksiä. Mutta ei ole olemassa mitään yksittäistä aivojen järjestelmää, joka toimisi ihmisen älyllisen kapasiteetin määritelmänä.

Jotkut tutkimukset ehdottavat, että älykkyys yhdistetään työmuistiin. Tällaiset tutkimukset eivät kuitenkaan ole olleet ratkaisevia. Se minkä kuitenkin tiedämme on, että käytämme aivojen eri alueita ja ajatusmekanisemeja suorittaaksemme intellektuelleja ilmiöitä. Älykkyys on kuitenkin edelleen yksi suurimmista ihmisaivojen arvoituksista. 

4. Miksi nukumme?

Nukkuminen on aina yhdistetty lepoon. Mutta viime vuosikymmenien aikana olemme huomanneet, että aivot pysyvät aktiivisena unen aikana. On itse asiassa hetkiä, kun aivot ovat nukkuessa kaikkein aktiivisempia.

Nykyään tietyt hypoteesit ovat todella laajasti hyväksyttyjä, mutta emme edelleen tiedä miksi oikein nukumme. Vaikka on mahdollista, että nukkumisella on joitain uusiutuvia toimintoja, se ei kuitenkaan ole ainoa syy. On olemassa hypoteeseja, joiden mukaan nukkuminen edistää ongelmanratkaisua ja tiedon kiinnittämistä.

5.  Tietoisuus

Tietoisuus on filosofinen, psykologinen ja antropologinen käsite – mutta myöskin neurologinen. Nykyään tiedämme, että yhteys materialistisiin asioihin saa aikaan pieniä muutoksia aivoissa. 

Ihmisaivojen yksi suurimmista arvoituksista on kuinka eri tietoisuuden tasot syntyvät. Niin kutsuttu ”korkeampi tietoisuus” tai kyky tunnistaa universaali todellisuus objektiivisin termein vaikuttaa olevan aivopiirien massiivisen palautusjärjestelmän tulosta. Mutta tämän lisäksi tästä ilmiöstä tiedetään todella vähän.

6. Tulevaisuus ja aivot

Ihmisaivojen yksi epätavallisimmista voimista on kyky simuloida tulevaisuutta. Tämä tarkoittaa ennakoimista, ennustamista ja arvailua siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tämä on suurenmoinen älykkyytemme ja aivojen potentiaalin osoitus.

Mutta emme tarkalleen tiedä miksi aivot tekevät näin. Oletamme, että sillä on tekemistä mallien luomisen ja niiden vertaamisesta muistiimme kanssa. Nämä mekanismit ovat kuitenkin mysteeri. 

7. Ajalliset ilmiöt

Vaikuttaa siltä, että aivoilla on vaikeuksia prosessoida asioita, jotka tapahtuvat samanaikaisesti. Näin tapahtuu, kun kaksi tai useampi asia tapahtuu eri nopeudella. Aivot pyrkivät havaitsemaan ne synkoronoituna. Tämä tarkoittaa, että aivan kuin ne tapahtuisivat samalla nopeudella. Tällä on kuitenkin mielenkiintoisia seurauksia, kuten lukihäiriö ja vanhemmissa ihmisissä kaatumiset. Miksi? Emme tiedä.

Vaikka neurologiassa onkin otettu suuria harppauksia, aivojen toiminnasta on edelleen olemassa lukuisia arvoituksia. Tässä artikkelissa esittelimme aivojen seitsemän arvoitusta, mutta niitä on vielä paljon lisää. Aivot ovat monimutkainen elin, ja mikä kenties hassuinta, me käytämme aivoja pohtiaksemme sitä, kuinka aivot toimivat…