Aivojen rakenne: pihtipoimu ja sen tehtävä

26 lokakuu, 2020
Pihtipoimu liittyy kaikenlaisiin aivojen toimintahäiriöihin. Sillä on osansa niin endokriinisissa toiminnoissa kuin erilaisissa tunnereaktioissa. Jatka lukemista oppiaksesi lisää tästä kiehtovasta ihmisaivojen alueesta!

Pihtipoimu on se osa ihmisen aivoja, joka sijaitsee osittain kummassakin aivopuoliskossa. Tämä rakenne sekä parahippokampaalinen poimu muodostavat limbisen aivokuoren, joka kuuluu aivojen limbiseen järjestelmään.

Kun koet olosi vaikkapa huolestuneeksi tai ahdistuneeksi, aktivoituu pihtipoimusi. Se auttaa sinua ilmaisemaan tunteitasi erilaisten eleiden, asentojen sekä liikkeiden avulla.

Kuten voit varmasti arvata, on pihtipoimusta tullut erittäin tärkeä neurokognitiivisten sekä kognitiivisten tutkimusten kohde. Tutkijat huomanneet, että tämä aivojen osa on mukana monissa erilaisissa aivotoiminnoissa sekä myös joissain aivojen toimintaan liittyvissä häiriöissä.

Alzheimerin tauti ja masennus ovat kaksi tärkeää esimerkkiä sellaisista häiriöistä, jotka liittyvät pihtipoimun toimintaan. Masentuneen ihmisen pihtipoimun on todettu toimivan aliteholla. Se liittyy kuitenkin myös sellaisiin häiriöihin kuten skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, joihinkin ahdistuneisuushäiriöihin sekä riippuvuuteen.

Pihtipoimu sijaitsee aivoissa.

Pihtipoimu: rakenne ja toiminta

Pihtipoimun etualue

Yleisesti ottaen on tällä aivokuoren alueella on tärkeä osa autonomisissa ja endokriinisissa reaktioissa liittyen tunteisiin sekä muistin tallettamiseen.

Neurotieteilijät uskovat myös, että tämä alue auttaa säätelemään endokriinisia toimintoja sekä autonomisten tilojen ilmaisussa. Tämä tapahtuu heijastamalla erillistumakkeeseen sekä kiertäjähermon dorsaaliseen tumakkeeseen.

Nämä eivät ole ainoita alueita, joihin pihtipoimun etualueen vaikutus heijastuu. Sillä on myös laajoja yhteyksiä seuraaviin alueisiin:

  • Mantelitumake. Tämä aivojen osa on niin sanottu tunnetietokone ja se on tärkeässä asemassa tunnereaktioiden muistamisessa ja prosessoinnissa. Erään tutkimuksen mukaan tavallista suurempi mantelitumake viittaa epäitsekkyyteen ja toisen tutkimuksen mukaan se on merkki ihmisen luovuudesta.
  • Periakveduktaalinen harmaa aine. Tällä alueella on tärkeä rooli tiettyjen kipuärsykkeiden moduloimisessa.
  • Mediaalinen dorsaalinen tumake ja talamuksen etuosan tumake. Tutkijat uskovat, että sellaiset toiminnot, kuten oppiminen, muistaminen sekä huomiokyky saattavat sisältää näitä tumakkeita.

Mediaalinen pihtipoimu

Tämä pihtipoimun osa aktivoituu, kun teet mielessäsi ennustuksia siitä, mihin tietty käytös johtaa. Se auttaa sinua myös toteuttamaan tätä käytöstä heijastamalla prefrontaaliseen dorsolateraaliseen aivokuoreen, täydentäviin motorisiin alueisiin, parietaaliseen aivokuoreen sekä selkäytimeen.

Tämän vuoksi tutkijat uskovat mediaalisen pihtipoimun olevan yhteydessä tiedon käsittelyyn päätöksen teon aikana. Se on konkreettisesti yhteydessä sellaisiin päätöksiin, jotka pohjautuvat palkitsemiseen sekä kognitiiviseen toimintaan, joka on liittyy tarkoituksenmukaiseen motoriseen hallintaa.

Takimmainen pihtipoimu

Pihtipoimu on yhteydessä topokineettiseen muistipiiriin. Tämä tarkoittaa siis, että se toimii ensisijaisesti visuaalis-spatiaalisessa orientaatiossa.

Etummainen osa näyttää olevan tärkeä aivojen ennalta määrätyssä hermoverkossa. Toisin sanoen se on aivoissa oleva järjestelmä, joka pysyy valppaana jopa silloin, kun itse et kiinnitä huomiota ulkoisiin ärsykkeisiin.

Neurotieteilijät uskovat myös, että sillä on jonkinlainen rooli sisäisesti ohjatuissa kognitiivisissa prosesseissa. Jotkut näistä ovat muistojen palauttaminen, suunnitteleminen sekä spatiaalisen tiedon prosessointi.

Tutkijat ovat myös esittäneet teorian siitä, että tämä aivojen alue liittyy itsekontrolliin. Sillä voi myös olla osa sellaisten tapahtumien arvioimisessa, jotka ovat ihmiselle itselle merkityksellisiä.

Takimmaisen pihtipoimun dorsaalinen osa on läheisessä yhteydessä etumotoriseen, visuaaliseen dorsaaliin sekä aivojen orbitofrontaalisiin alueihin. Se osallistuu myös kehon orientoimiseen ja visuaaliseen tilaan.

Retrospleniaalinen aivokuori

Tämä osa pihtipoimua näyttää nousevan esiin mielikuvituksen sekä autobiografisen muistelemisen aikana. Tämän seuraksena tutkijat uskovat tällä pihtipoimun osalla olevan jotain tekemistä sellaisten neurologisten häiriöiden kanssa, jotka aiheuttavat muistinmenetystä.

Näyttää siltä, että pihtipoimu välittää ihmisen tunnereaktioita. Se on myös vastuussa arvojen liittämisestä tunteisiin reaktiona niin ulkoisiin kuin sisäisiin ärsykkeisiin. Pihtipoimulla on erityisen tärkeä osa siinä, että ihminen osaa ilmaista tunteensa muille.

Yhteenvetona haluamme todeta, että pihtipoimuun kohdistuvat vammat voivat vaikuttaa ihmisen kykyyn reagoida tiettyihin ärsykkeisiin. Tämä voi puolestaan johtaa aggressiiviseen käytökseen, ujouteen tai tunteiden ilmaisemisen heikkenemiseen.

  1. Torta, D. M., & Cauda, F. (2011). Different functions in the cingulate cortex, a meta-analytic connectivity modeling study. Neuroimage, 56(4), 2157-2172.
  2. Vogt, B. A. (2005). Pain and emotion interactions in subregions of the cingulate gyrus. Nature Reviews Neuroscience, 6(7), 533.
  3. Paus, T., Petrides, M., Evans, A. C., & Meyer, E. (1993). Role of the human anterior cingulate cortex in the control of oculomotor, manual, and speech responses: a positron emission tomography study. Journal of neurophysiology, 70(2), 453-469.
  4. Vogt, B. A. (2016). Midcingulate cortex: structure, connections, homologies, functions and diseases. Journal of chemical neuroanatomy, 74, 28-46.
  5. Hoffstaedter, F., Grefkes, C., Caspers, S., Roski, C., Palomero‐Gallagher, N., Laird, A. R., … & Eickhoff, S. B. (2014). The role of anterior midcingulate cortex in cognitive motor control: evidence from functional connectivity analyses. Human brain mapping, 35(6), 2741-2753.
  6. Vann, S. D., Aggleton, J. P., & Maguire, E. A. (2009). What does the retrosplenial cortex do?. Nature Reviews Neuroscience, 10(11), 792.