7 ahdistuksen ja stressin eroa

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sara González Juárez

Viimeisin päivitys: 10 lokakuuta, 2024

Ahdistuksen ja stressin väliset erot hämärtyvät maailmassa, jossa näihin tunteisiin liittyvät häiriöt ovat hyvin yleisiä. Nämä ovat kuitenkin mukautuvia tunteita, jotka vastaavat erilaisiin tarpeisiin, joten on tärkeää osata erottaa ne toisistaan.

Parantaaksesi kykyäsi tutkia itseäsi ja tarjotaksemme selkeää tietoa väestössä niin laajalle levinneestä ongelmasta, esittelemme sinulle seitsemän eroa ahdistuksen ja stressin välillä.

Mitä ovat ahdistus ja stressi?

Stressi on vastaus ympäristön kiireelliseen vaatimukseen, kuten välittömään vaaraan. Sen tavoitteena on nopeuttaa reagointia tilanteen ratkaisemiseksi mahdollisimman pian, ja se tapahtuu sympaattisen hermoston aktivoinnin kautta.

Akuuteissa tilanteissa stressi voi olla mukautuvaa ja hyödyllistä, mikä auttaa meitä käsittelemään hätätilanteita. Mutta kun se muuttuu krooniseksi, se on kliinisesti merkittävä ja sillä voi olla vakavia vaikutuksia terveyteen.

Toisaalta ahdistus on ennakoiva tunne. Tämä tarkoittaa, että se aktivoituu, kun henkilö ennakoi vaarallisen tilanteen tulevaisuudessa. Sympaattisesta hermostosta riippuva fysiologinen vaste pyrkii ehkäisemään tämän tilanteen, ei ratkaisemaan sitä.

Siksi ahdistus on myös mukautuva ja hyödyllinen tunne, kunhan sitä ei koeta jatkuvasti tai todellisen vaaran puuttuessa.

Molemmilla tunteilla on sarja samanlaisia fyysisiä ilmentymiä, mikä tekee niistä helposti tunnistettavia. Ne ovat seuraavat:

• Vapina
• Hikoilu
• Piloerektio
• Keuhkoputkien laajeneminen
• Pupillien laajentuminen
• Ruoansulatuksen häiriintyminen
• Lisääntynyt sydämenlyönti- ja hengitystiheys

Siksi on kätevää tietää erot ahdistuksen ja stressin välillä kognitiivisella tasolla, sillä siinä on avain niiden luonnehtimiseen ja tietysti niiden hoitoon. Katsotaanpa niitä yksityiskohtaisesti.

Ahdistuksen ja stressin erot

Koska molemmat tunnereaktiot ovat kiihottavia ja liittyvät vaaraan (olipa se sitten todellinen tai ei), on helppo sekoittaa ne toisiinsa tai jopa kokea ne samanaikaisesti. Joten kiinnitä huomiota niiden eroihin.

1. Alkuperä

Stressi tulee selkeästä ja nykyisestä tapahtumasta, kuten hätätilanteesta, mutta ahdistuksen kohdalla se ei ole yhtä ilmeistä. Hermostuneella jännityksellä ei ole selkeää alkua tai loppua, kuten se liittyy tulevaisuuteen.

2. Laukaisevat tekijät

Stressin laukaiseva tekijä tulee ympäristöstä. Eli henkilö kohtaa tilanteen, joka vaatii välitöntä vastausta. Toisaalta tekijät, jotka laukaisevat ahdistuksen, ovat sisäisiä, ja ne johtuvat pelosta, jota henkilö tuntee odottamaansa mahdollista tilannetta kohtaan.

4. Fysiologisen vasteen kesto

Ahdistuksessa vaikutusten kesto on monimutkainen, sillä jännitys reagoi kognitiivisiin tekijöihin ja voi jatkua, vaikka ongelmatilanne ei koskaan toistuisi. Stressi kuitenkin loppuu, kun sen laukaiseva ärsyke katoaa.

Jos stressi muuttuu krooniseksi, se johtuu siitä, että sen aiheuttavia tekijöitä on liikaa tai se ei lopu koskaan.

5. Reaktion intensiteetti

Stressin ja ahdistuksen voimakkuus vaihtelee laukaisevien tekijöiden mukaan. Mutta ensimmäisessä tapauksessa se liittyy stressaavan tapahtuman havaittuun vakavuuteen. Ahdistuneisuuden aste on subjektiivisempi ja riippuu yksilön ajatuksista.

6. Vakavuus

Yksi ero ahdistuksen ja stressin välillä on niiden aiheuttamien mielenterveyshäiriöiden vakavuus. Ahdistuksella on laajempi soveltamisala, koska se liittyy muun muassa fobioihin tai paniikkihäiriöihin.

Stressin vakavuus, sekä sen akuutissa että kroonisessa muodossa, on pienempi kuin ahdistuksen. Kun on kyse orgaanisista sairauksista, kuten sydän- ja verisuonisairauksista, niiden vakavuus on myös otettava huomioon.

7. Hoito

Näitä mukautuvia tunteita käsitellään psykologin vastaanotolla eri tavoin. Kun stressi muuttuu krooniseksi, hoito keskittyy selviytymisstrategioiden kehittämiseen, kuten meditaatio- tai hengitystekniikoiden harjoitteluun.

Ahdistuksessa yhdistelmähoito psykotrooppisilla lääkkeillä saattaa olla tarpeen. Kuten tässä Electronic Journal eNeurologían jakamassa katsaustutkimuksessa todetaan, terapian ponnistelut tähtäävät sopeutumattomien uskomusten voittamiseen ja välttämiskäyttäytymisen poistamiseen.

Ahdistuksen ja stressin erojen tunteminen on avain avun pyytämiseen

Kuten huomaat, ahdistuksen ja stressin välisten erojen tunteminen on tärkeää, ei vain introspektiivisella tasolla. Näiden erojen tunnistamisen ja luonnehdinnan oppiminen on ovi parempaan päätöksentekoon, sillä ne motivoivat muokkaamaan ympäristöä ja työskentelemään oman mielenterveytesi hyväksi.

Maailmassa, jossa joka kahdeksas ihminen kärsii mielenterveyshäiriöstä ja jossa masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet 26 % vuodesta 2020 (ja kasvavat edelleen), kaikki, mitä voidaan tehdä oman henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi, kannattaa.

Siksi, jos uskot, että stressisi leviää liikaa ajan myötä tai ahdistus alkaa lamauttaa sinua, älä epäröi pyytää psykologista apua. Me kaikki ansaitsemme hyvän mielenterveyden.