Iho-orgasmit: kun musiikki saa sinut kananlihalle
Oletko koskaan kokenut melkein transsendenttisen tilan kuunnellessasi musiikkia? Onko sinulle käynyt niin, että musiikki saa sinut kananlihalle ja täyttää vatsasi perhosilla? Jos näin on olet ehkä kokenut niin kutsutun iho-orgasmin.
Monet asiantuntijat ovat tutkineet tätä ilmiötä. Vaikka se ei liity seksuaalisuuteen, se tuottaa samanlaisia tuntemuksia. Melkein kaikki voivat kokea iho-orgasmeja riippumatta siitä, ovatko he musiikin ystäviä vai eivät. Tämä kokemus on niin voimakas, ettei sitä voi sivuuttaa.
Tässä artikkelissa voit oppia lisää iho-orgasmeista. Jos olet utelias ja haluat tietää siitä intensiivisestä, jännittävästä hetkestä, jonka voit kokea kun kuulet erityisen liikuttavan musiikkikappaleen, olet tullut oikeaan paikkaan.
Mitä ovat iho-orgasmit?
Asiantuntijat väittävät, että musiikki voi tuottaa ylivertaisen psykofysiologisen kokemuksen. Tällaisena hetkenä keho kokee piloerektion, pistelyä selkärangassa ja voimakkaita tunteita. Näitä hetkiä kutsutaan iho-orgasmeiksi.
Iho-orgasmi voidaan kuvailla psykofysiologisena vastauksena palkitseviin kuulo- ja/tai visuaalisiin ärsykkeisiin, jotka aiheuttavat miellyttävän tai muuten positiivisen affektiivisen tilan ja ohimenevän parestesian (ihon pistely tai vilunväristykset). Se yhdistää emotionaalisen voimakkuuden todennettaviin ei-paikallisiin somaattisiin tunteisiin.
Musiikin evoluutiomainen rooli
Musiikki on universaali kieli. Me kaikki, kulttuuristamme, alkuperästämme tai kielestämme riippumatta, saatamme tuntea samalla tavalla kun kuulemme tietyn musiikkikappaleen. Joissakin kulttuureissa musiikkia pidetään välineenä, joka aiheuttaa hämärtyneen tietoisuuden tiloja, kuten transsi- tai hurmostiloja.
Musiikin kuuntelu on luonnostaan sosiaalista. Näin ollen tekijät, kuten lavastus ja kulttuurinen konteksti, vaikuttavat emotionaaliseen reaktioon.
Musiikin luomisen sosiaalinen luonne yhdistyy evoluutioteorioihin, jotka asettavat musiikin mieltä muuttavaksi teknologiaksi. Näiden teorioiden mukaan ihmisten luomat äänet, jotka syntyivät emotionaalisena kommunikaatiojärjestelmänä, ovat saattaneet vähitellen hioa ihmisen mieltä käsittelemään musiikkia esteettisenä kokemuksena.
Miten iho-orgasmi tapahtuu?
Vuonna 2014 julkaistu teos tutki tätä voimakasta aistimusta. Tutkimuksessa arvioitiin mekanismeja, jotka tuottavat sen. Ne ovat:
- Aivorungon refleksit. Autonomisen hermoston aktivoituminen lisääntyy kovilla, erittäin korkeilla tai matalilla taajuuksilla tai nopeasti muuttuvilla äänillä. Hengityksen ja sydämen sykkeen nopeutuminen sekä vilunväristykset liittyvät tähän aktivoitumiseen musiikkia kuunneltaessa.
- Empaattiset kyvyt. Henkilön on kyettävä tunnistamaan musiikkikappaleessa ilmaistu tunne ja tuntemaan se “emotionaalisen tartunnan” kautta.
- Odotusten rikkoutuminen. Tunteet, jotka heräävät, kun musiikki ottaa odottamattoman käänteen, vaikuttavat merkittävästi iho-orgasmeihin.
Aivomekanismit
Intensiivisiä musiikkiin liittyviä emotionaalisia kokemuksia tapahtuu kahdella anatomisesti erillisellä dopamiinin palkitsemisjärjestelmän alueella:
- Häntätumake. Tämä aktivoituu tunnehuippua edeltävillä, ennakoivilla hetkillä.
- Nucleus accumbens. Tämä aktivoituu välittömästi dopamiinin vapautumisen aikana.
Vuonna 2001 julkaistussa artikkelissa väitettiin, että iho-orgasmeita aiheuttavan musiikin kuunteleminen aiheuttaa muutoksia aivojen verenkierrossa keskiaivoissa, vasemmassa aivojuoviossa, bilateraalisessa mantelitumakkeessa, vasemmassa hippokampuksessa ja ventromediaalisessa prefrontaalisessa kuoressa. Tämä voi heijastaa himon tunnetta, samantyyppistä kuin himo ruokaa, seksiä tai huumeita kohtaan.
Syy siihen, että reagoimme näin joihinkin musiikkikappaleisiin on se, että kehitämme dopaminergisen toiveen kuulla ne uudelleen. Me jäämme oikeastaan hieman koukkuun näihin musiikillisiin ärsykkeisiin.
Voiko iho-orgasmeja aiheuttaa tarkoituksella?
Muusikot ja tiedemiehet ovat usein ihmetelleet, mitkä tekijät laukaisevat iho-orgasmit, ja ohjaako niitä itse musiikillinen sävellys. He havaitsivat, että sellaisella musiikilla, joka pyrkii synnyttämään näitä esteettisiä kokemuksia, on seuraavat ominaisuudet:
- Soinnun eteneminen on laskeva.
- Huippuja äänenvoimakkuudessa.
- Melodioita, jotka käyttävät ihmisen äänentaajuutta. Toisin sanoen, niiden mukana voi laulaa.
- Äkillisiä dynaamisia hyppyjä voimakkuudessa.
- Äärimmäisen pehmeitä melodioissa ja rytmeissä.
Monet muusikot ovat kokeilleet näitä laukaisimia luodakseen teoksia, jotka on omistettu nimenomaan iho-orgasmien tuottamiseen. Toinen tuore esimerkki on ASMR (autonomiset ja rauhoittavat aistielämykset), jossa tietyt ei-musiikilliset äänet voivat aiheuttaa tunteita, kuten iho-orgasmeja. Tätä kutsutaan myös “aivojen pistelyksi”.
YouTubessa on yli 13 miljoonaa ASMR -videota. Joissakin niistä ihmiset pureskelevat, rummuttavat sormillaan ja luovat muita pehmeitä ääniä.
Iho-orgasmit ovat kaikkien saatavilla. Todellakin, hyvä musiikkikappale, joka ulottuu syvälle tunteisiisi, antaa sinulle aina erittäin aistillisen kokemuksen. On sinun itsesi tulkittavissa, tuleeko tällainen reaktio aivorungostasi vai sielustasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Patel, A. D., & Honing, H. (2018). Music as a transformative technology of the mind: An update. The origins of musicality, 113-126.
- Blood, A. J., & Zatorre, R. J. (2001). Intensely pleasurable responses to music correlate with activity in brain regions implicated in reward and emotion. Proceedings of the national academy of sciences, 98(20), 11818-11823.
- Harrison, L., & Loui, P. (2014). Thrills, chills, frissons, and skin orgasms: toward an integrative model of transcendent psychophysiological experiences in music. Frontiers in Psychology, 5, 790.
- Pereira, C. S., Teixeira, J., Figueiredo, P., Xavier, J., Castro, S. L., & Brattico, E. (2011). Music and emotions in the brain: familiarity matters. PloS one, 6(11), e27241.
- Juslin, P. N. (2013). From everyday emotions to aesthetic emotions: Towards a unified theory of musical emotions. Physics of life reviews, 10(3), 235-266.