Logo image
Logo image

Mitä tehdä, jos ahdistuneisuus aiheuttaa henkisen tukoksen?

3 minuuttia
Kun koemme intensiivisiä emotionaalisia vaiheita elämässä, on yleistä kärsiä henkisistä tukoksista. Tämä on puolustusmekanismi. Aivot keskeyttävät tiettyjä prosesseja suojelutarkoituksessa.
Mitä tehdä, jos ahdistuneisuus aiheuttaa henkisen tukoksen?
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 29 kesäkuuta, 2023

Kun koet ahdistusta ja sinulla on henkinen tukos, saatat jättää lauseen puoliväliin. Se on psykologinen ilmiö, joka estää sinua ajattelemasta selkeästi ja tekemästä päätöksiä. Aivosi tuntevat saavuttaneensa rajansa.

Tätä tapahtuu meille kaikille jossain vaiheessa, ja se on sekä ärsyttävää että huolestuttavaa. Monissa tapauksissa saatat myös tuntea olosi oudoksi. Tätä kutsutaan depersonalisaatioksi. Se on tila, jossa tunnet yhtäkkiä olevasi erossa mielestäsi ymmärtämättä todella mitä tapahtuu.

Tämä aivojen prosessoinnin keskeytys liittyy suoraan stressin ja ahdistuksen tiloihin. Se liittyy kuitenkin myös psykologisiin todellisuuksiin, kuten itsetunnon puutteeseen ja jopa lääketieteellisiin ongelmiin, kuten fibromyalgiaan.

Some figure

Ahdistuksen aiheuttama henkinen tukos

Ahdistuksen aiheuttama henkinen tukos tarkoittaa, ettet pysty ajattelemaan tai muistamaan mitä olit tekemässä tai sanomassa. Se voi olla kertaluonteinen tai se voi kestää useita päiviä. Jälkimmäisessä tapauksessa koet jonkin verran hidastumista ajattelussasi. Se on kuin olisi tietyn henkisen sumun ympäröimä, jossa sinun on vaikea työskennellä, päättää, olla luova ja jopa olla sosiaalisesti läsnä.

Tämä on yleinen ja hyvin rajoittava ilmiö. Ahdistuksen aiheuttama henkinen tukos tekee sinulle mahdottomaksi seurata normaaleja ajatuslinjojasi. Tämä vaikuttaa suoraan kykyysi reagoida. Et esimerkiksi ehkä pysty suoriutumaan kokeessa, jatkamaan julkista puhetta tai edes muistamaan minne olet menossa ajamisen aikana.

Ovatko nämä kokemukset sitten vakavia? Vastaus tähän riippuu sen alkuperästä. Vaikka laukaisin on yleensä emotionaalinen (ahdistus), se voi johtua myös ravitsemusvajeesta (b12-vitamiini), riittämättömästä levosta tai tiettyjen lääkkeiden sivuvaikutuksesta.

Maladaptiivinen ahdistus ja sen vaikutus kognitioon

Nykyään ahdistus on erittäin yleistä. Se on tila, jolla on taipumus vallata sinut ja saada sinut tuntemaan, ettet ole enää hallinnassa itsestäsi. Se on kuitenkin olennainen osa elämää, ja se palvelee tiettyä tarkoitusta ja on välttämätöntä. Ongelma on se, että et käsittele sitä kunnolla ja siitä tulee silloin sopeutumaton.

Marylandin yliopisto (USA) teki tutkimuksen, jonka mukaan ahdistuneisuushäiriöillä on suuri vaikutus kognitioon (ajatteluprosesseihin). Siksi, kun tunteet ovat erittäin voimakkaita ja aivot toimivat vain selviytymistilassa, henkiset tukokset ovat yleisiä. Se on puolustusmekanismi tunteiden ylikuormitusta vastaan.

Kun välittäjäaineiden välinen epätasapaino on niin voimakas, useat aivoalueet alkavat pettää. Vaikeimmat alueet ovat tilasuunnistus ja prefrontaalinen alue, joka antaa meille mahdollisuuden tehdä päätöksiä. Henkinen tukos/hidas ajattelu on melkein kuin laittaisit itsesi valmiustilaan. Se on puolustusmekanismi liiallisen tunnekuorman vähentämiseksi.

Ahdistuksen aiheuttamaa henkistä tukosta motivoi persoonallisuus

Ahdistus on usein seurausta persoonallisuustyylistä. Esimerkiksi perfektionistit kärsivät usein ahdistuksesta johtuvista henkisistä tukoksista. Heidän jatkuva tarpeensa huolehtia kaikista mahdollisista yksityiskohdista ja tavoittaa vain täydellisiä lopputuloksia ajaa heidät usein epäterveisiin äärimmäisyyksiin.

Toinen laukaisin voi olla huijarisyndrooma, joka johtuu usein huonosta itsetunnosta. Tässä tapauksessa henkilö ei koskaan koe olevansa tarpeeksi hyvä tai pätevä. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa emotionaalinen intensiteetti on niin suuri, että hän kokee usein henkisiä tukoksia.

Some figure

Mitä voit tehdä näissä tilanteissa?

Ahdistuksen aiheuttama henkinen tukos silloin tällöin ei ole ongelma. Itse asiassa tällaiset kokemukset vain muistuttavat sinua tarpeesta hallita tunteitasi hieman paremmin. Jos ilmiö on jatkuva, sinun tulee kääntyä asiantuntijan puoleen.

Joskus taustalla voi olla jokin terveysongelma. Siitä huolimatta, oli syy mikä tahansa, on olemassa myös joitakin yksinkertaisia strategioita tämäntyyppisten stressin tai ahdistuksen ohjaamien psykologisten vaikutusten käsittelemiseksi.

Mene ajatuksissasi takaisin

Kun jäät jumiin tietämättä mitä olit sanomassa tai tekemässä, yritä muistaa, mitä teit aiemmin tai mikä johti sinut siihen tilanteeseen. Jos esimerkiksi keskustelet jonkun kanssa ja olet menettänyt keskustelun punaisen langan, kysy henkilöltä, mitä hän sanoi sinulle viimeksi.

Visualisoi vähentääksesi tunnelatausta

Ahdistuksen aiheuttamaa henkistä tukosta ei koskaan ratkaista suuremmalla huolella, vaan sinun on muutettava lähestymistapaasi vähentääksesi sen voimakkuutta.

Harjoita mentaalista visualisointia (henkistä mielikuvaa) muutaman hetken. Kuvittele esimerkiksi täysin rauhallinen kohtaus. Näin aivosi voivat käynnistyä uudelleen ja tasapainottaa välittäjäaineiden tuotantosi.

Harjoittele kohtalaista liikuntaa

Kun tunteet ovat korkealla, kannattaa turvautua liikuntaa. Kävely tai juoksu edistää aivojen hapettumista sekä serotoniinin ja endorfiinien tuotantoa.

Lopuksi, sinun tulee yrittää nähdä ahdistuksen aiheuttama henkinen tukos herätyksenä. Joka kerta kun koet sellaisen, sinun pitäisi kertoa itsellesi, että on aika ottaa elämä eri tahtiin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bills, Arthur G. (1931-01-01). “Blocking: A New Principle of Mental Fatigue”. The American Journal of Psychology43 (2): 230–245. doi:10.2307/1414771
  • Maxcey, A.M., Dezso, B., Megla, E. et al. Unintentional forgetting is beyond cognitive control. Cogn. Research 4, 25 (2019). https://doi.org/10.1186/s41235-019-0180-5
  • Imam, A., Dr. (2020, May 10). Incidental Forgetting and Motivated forgetting [PDF]. Samastipur College, Department of Psychology.
  • Robinson, O. J., Vytal, K., Cornwell, B. R., & Grillon, C. (2013). The impact of anxiety upon cognition: perspectives from human threat of shock studies. Frontiers in human neuroscience7, 203. https://doi.org/10.3389/fnhum.2013.00203

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.