8 psykologista perusprosessia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Alejandro Sanfeliciano.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oma käytöksemme on meillä oleva voimavara meitä ympäröivään maailmaan sopeutumisessa. Se saa meidät muokkaamaan ympäristöämme ja todellisuuttamme, jotta sopeutuisimme siihen mitä elämässämme tapahtuu. Tiedämme, että käytöksemme välittyy sisäisten henkisten prosessien kautta. Mutta mitä nuo psykologiset perusprosessit ovat?

Psykologiset perusprosessit ovat: (a) havaitseminen, (b) oppiminen, (c) kieli, (d) ajattelu, (e) tarkkaavaisuus, (f) muisti, (g) motivaatio ja (h) tunteet. Tarkastellaan kaikkia prosesseja yksitellen. Ne kaikki liittyvät toisiinsa läheisesti. Vaikka ne pitävätkin yllä niiden terminologista itsenäisyyttään, ei monia niistä voisi olla olemassa ilman muita. On parempi nähdä tämä erotus keinotekoisena luokitteluna, joka helpottaa tieteellistä työtä.

Havaitseminen

Havaitseminen on vastuussa siitä, että meillä on “mielikuva” meitä ympäröivästä todellisuudesta. Se prosessoi aistiemme ulkoisista ärsykkeistä saamaamme tietoa.

Havaitseminen järjestää ja antaa tarkoituksen kaikille aistiärsykkeille. Sen tehtävä on ilmiselvä: ympärillämme olevan ympäristön tunteminen saa meidät liikkumaan ja olemaan sen kanssa vuorovaikutuksessa. Nämä ovat tehokkaan sopeutumisen saavuttamisen välttämättömiä perustarpeita.

Oppiminen

Tällä tavalla muokkaamme ja saamme tietoa, kykyjä, taitoja, käyttäytymismalleja ja niin edelleen. Se toimii menneisyyden tapahtumien avulla. Oppiminen auttaa meitä myös liittämään käytöksemme niiden seurauksiin. Se liittyy hyvin läheisesti muistiin.

Oppimisen tutkiminen perustuu suuresti käyttäytymistieteeseen. Siitä saamme klassisia ja toimivia teorioita, jotka selittävät tapamme oppia.

Tämä prosessi on hyödyllinen, koska se antaa meidän vaihdella käytöstämme sen mukaan mitä menneisyydessä tapahtui. Se saa meidät myös reagoimaan mukautuvammin nykyisiin ja tuleviin tilanteisiin.

Kieli

Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Siitä syystä kieli on erittäin tärkeä prosessi. Se antaa meille kyvyn kommunikoida muiden kanssa. Tämä kommunikaatio tapahtuu ihmisten kohdalla monimutkaisten symbolisten koodien, eli kielen, välityksellä. Kielen monimutkaisuus saa meidät kuvaamaan tarkasti melkein kaikkea, liittyi se sitten menneisyyteen, nykyisyyteen tai tulevaisuuteen.

Tämän prosessin hyödyllisyys tulee tarpeestamme pitää yllä monimutkaisia sosiaalisia suhteita, joiden avulla selviämme vihamielisessä ympäristössä. Kieli antaa meille kommunikaatiotavan, joka on tarpeeksi laaja pitämään yllä ihmisten välisiä yhteiskuntia.

Ajattelu

Ajattelu on monimutkainen prosessi, jonka psykologia määrittelee prosessiksi, joka on vastuussa tiedon siirtämisestä sen järjestelemiseksi ja antaakseen sille tarkoituksen. Ajattelun tutkimus alkoi Aristoteleen logiikasta. Se ei kuitenkaan ollut tehokas analysointimenetelmä, koska ihmiset eivät järkeile logiikan avulla.

Ajattelun toiminta on ristiriitainen ongelma. Tämä johtuu osittain sen ympärillä olevasta terminologisesta hämmennyksestä. Hyväksytyin ajatus on se, että sen tavoitteena on toimia hallintakeinona kohdatessamme eteemme ilmaantuvat tilanteet.

Tarkkaavaisuus

Tarkkaavaisuus keskittää voimavaramme moniin ärsykkeisiin jättäen samaan aikaan loput niistä huomioimatta. Saamme suuren määrän ärsykkeitä samalla kertaa, emmekä voi keskittyä niihin kaikkiin samaan aikaan.

Tarkkaavaisuusprosessi on mukautuva, sillä jos sitä ei olisi olemassa, meistä tulisi ärsykkeiden ylikuormittamia. Emme tietäisi mihin meidän pitäisi reagoida. On paradoksaalista, että kognitiivisen rajoituksen itsemäärääminen tarkoittaa evoluution kaltaista sopeutumista, mutta asia vain on niin.

Muisti

Muisti saa meidät pakkaamaan tietoa tulevaa varastoimista ja tiedonhakua varten. Se on tärkeä prosessi ja liittyy läheisesti kaikkiin muihin prosesseihin.

Muisti saa meidät muistamaan yksityiskohtaista tietoa kuten Ranskan pääkaupungin, tai toiminnallista tietoa kuten pyöräilyn. Muisti on olemassa, koska on todella hyödyllistä että meillä on käytettävissämme tietoa menneisyyden kokemuksista. Se saa meidät arvailemaan tulevaisuutta ja toimimaan sen mukaisesti. Ilman tätä prosessia ei olisi olemassa muitakaan tavallisia psykologisia prosesseja, sillä muisti tukee vahvasti kaikkia niitä.

Motivaatio

Motivaatio on vastuussa siitä, että keho saa tarvittavat voimavarat käyttäytymiseen. Se on prosessi, joka on vastuussa kehon aktivoinnista ja ihanteelliseen mielentilaan laittamisesta. Motivaation toinen tärkeä puoli on suunta. Se ei ainoastaan valmista kehoa, vaan se on myös vastuussa käyttäytymisen suuntaamisessa mahdollisten valintojen välillä.

Motivaation tehtävänä on saada yksilö suuntaamaan käytöksensä kohti tavoitteitaan ja päämääriään. Se estää yksilöä seisomasta paikoillaan. Tämä prosessi liittyy läheisesti tunteisiin ja oppimiseen.

Tunteet

Tunteet ovat reaktioita ulkoisiin ärsykkeisiin. Ne saavat meidät ohjaamaan käytöstämme ja toimimaan nopeasti vastauksena ympäristömme vaatimuksiin. Tunteilla on kolme rakenneosaa:

• Somaattisuus: tunteiden synnyttämät fysiologiset muutokset
• Käytös: tunteiden laukaisema käyttäytyminen
• Tunnetila: yksilön subjektiivinen kokemus

Tunteet hallitsevat käytöstämme nopealla ja tehokkaalla tavalla. Useimmilla päätöksillä ei ole meille riittävästi merkitystä, jotta käyttäisimme paljon aikaa niihin. Silloin ilmestyvät tunteet esiin. On tärkeää ymmärtää, että kaikki päätökset välittyvät jollakin asteella tunteidemme mukaan.

Tässä artikkelissa olemme paljastaneet psykologiset perusprosessit erittäin pinnallisella tavalla. Ne ovat kaikki laajojen tutkimusten aiheita, joihin liittyy monia yksityiskohtia, jotka voisimme sisällyttää tähän artikkeliin. Jokaisen niiden intensiivinen tutkiminen antaa meille perustietoa ymmärtääksemme paremmin ihmisten käyttäytymistä ja henkistä prosessia.