5 loistavaa buddhalaista tarinaa, jotka tekevät sinut viisaammaksi

4.9.2016 en Kuriositeetit 115 Jaetut
Kaksi buddhalaista poikaa

Buddhalaisuus tulee sanasta ”budhi”, joka tarkoittaa herännyttä. Niin ollen, buddhalaista filosofiaa pidetään ”heräämisprosessina”. Prosessina, joka aukaisee paitsi silmäsi, mutta myös muut aistisi ja älykkyytesi. Voit tehdä tämän monella tavalla, esimerkiksi buddhalaisten tarinoiden avulla.

Nämä viisi buddhalaista tarinaa rohkaisevat sinua jättämään apatian taaksesi, kehittämään suuremman ymmärryksen ja tulemaan viisaammaksi ihmiseksi. Toivomme, että nautit niistä ja hyödynnät kaiken viisauden jonka ne sisältävät.

Buddhismi opettaa, että rakkauden ja ystävällisyyden kehittämisen lisäksi meidän tulisi yrittää kehittää älyllistä kykyämme, jotta voisimme saavuttaa kirkkaamman ymmärryksen.
Jaa

Teekuppi

Professori saapui Zen-mestarin talolle ja esitteli itsensä kehuskellen kaikilla titteleillään ja tutkinnoillaan jotka hän oli hankkinut monien opiskeluvuosiensa varrella. Sitten hän kertoi syyn tuloonsa; hän halusi oppia Zen-viisauden salaisuudet.

teekuppi

Selittämisen sijasta mestari kutsui hänet istumaan alas ja tarjoili hänelle kupin teetä. Kun kuppi täyttyi, viisas vanha mies vaikutti siltä, ettei hän keskittynyt. Hän jatkoi teen kaatamista kunnes neste valui pitkin pöytää.

Professori huudahti: ”Kuppi on täynnä, siihen ei mahdu enää enempää teetä”, hän varoitti. Mestari laski teepannun alas ja sanoi: ”Sinä olet kuin kuppi; saavuit ääriäsi myöten täynnä mielipiteitä ja ennakkoluuloja. Ellei kuppisi ole tyhjä, et kykene oppimaan mitään.”

Ensimmäinen näistä buddhalaisista tarinoista opettaa, että mieli täynnä ennakkoluuloja on mahdotonta oppia ja ottaa uusia näkökulmia. On välttämätöntä ”tyhjentää itsensä” vanhoista säännöistä ja olla avoin uusille opetuksille.

Lahja

Buddha välitti oppejaan ryhmälle oppilaitaan kun mies tuli ja solvasi häntä hyökkäävästi. Kaikkien läsnäolevien katsellessa, Buddha reagoi äärimmäisen rauhallisesti, täysin liikahtamatta ja hiljaa.

Kun mies lähti, yksi hänen oppilaistaan, raivostuneena moisesta käytöksestä, kysyi Buddhalta miksi hän antoi tuntemattoman miehen kohdella häntä niin huonosti.

Buddha vastasi seesteisesti: ”Jos annan sinulle hevosen lahjana, mutta et hyväksy lahjaa, kenen hevonen se on?” Oppilas vastasi hetken epäröinnin jälkeen: Jos en hyväksy sitä, se olisi edelleen sinun.”

Buddha nyökkäsi ja selitti, että vaikka jotkut ihmiset saattavat päättää hukata aikaansa solvaamalla meitä, me voimme valita hyväksymmekö solvaukset vai emme, ihan kuten minkä tahansa muunkin lahjan. ”Jos otat sen, hyväksyt sen. Ja jos et ota sitä, solvaaja jää siihen solvaukset käsissään.”

Me emme voi syyttää ihmistä joka satuttaa meitä, sillä on meidän päätöksemme hyväksyä heidän sanansa sen sijaan että jättäisimme ne niille huulille joilta ne tulivat ulos.
Jaa

lahja-paketti

Kaksi buddhalaista munkkia ja kaunis nainen

Kaksi buddhalaista munkkia, vanha ja nuori, käveleskelivät luostarin ulkopuolella, lähellä ylitulvinutta jokea. Kaunis nainen tuli munkkien luo ja kysyi heiltä apua joen ylittämisessä.

Nuori munkki oli kauhuissaan ajatuksesta, että hän ottaisi naisen käsivarsilleen, mutta vanha munkki nosti hänet luontevasti ja kantoi hänet joen yli. Sitten munkit jatkoivat kävelyään.

Nuori mies ei pystynyt lopettamaan tapahtuman ajattelua ja lopulta hän huudahti: ”Mestari! Tiedät että olemme tehneet siveellisyyslupauksen. Me emme saa koskea naista sillä tavalla. Kuinka voit ottaa kauniin naisen käsivarsillesi, antaa hänen laittaa käsivartesi kaulasi ympärille, rintansa sinun rintaasi vasten ja kantaa hänet joen yli tuolla tavoin?” Vanha mies vastasi: ”Lapseni, sinä kannat häntä edelleen!”

Kolmas näistä buddhalaisista tarinoista auttaa ymmärtämään, että joskus me kannamme menneisyyttä, syyllisyyden ja kaunan tunteita, ja teemme siitä vielä raskaamman kun se todellisuudessa oli. Hyväksymällä että tapahtuma ei muodosta osuutta tästä hetkestä, voimme ottaa suuren määrän emotionaalista painoa pois itseltämme.

Älykkyys

Yhtenä iltapäivänä eräät ihmiset näkivät vanhan naisen etsivän jotakin majansa ulkopuolelta. ”Mitä on tekeillä? Mitä te etsitte?”, ihmiset kyselivät. ”Kadotin neulan”, hän sanoi. Kaikki paikalla olevat alkoivat etsiä neulaa vanhan naisen kanssa.

Jonkin ajan kuluttua, joku sanoi: ”Katu on erittäin pitkä ja neula on niin pieni, miksi et kertoisi missä tarkalleen ottaen pudotit sen?” ”Taloni sisällä”, sanoi vanha nainen.

”Oletko tullut hulluksi? Jos pudotit neulan talon sisällä, miksi etsit sitä täältä ulkoa?” ihmiset kysyivät häneltä. ”Koska täällä on auringonvaloa, mutta sisällä sitä ei ole yhtään”, hän sanoi asiallisesti.

Neljäs buddhalainen kertomus muistuttaa, että helppouden vuoksi etsimme usein asioita ulkopuolelta vaikka ne itse asiassa löytyvät sisältä. Miksi etsimme onnellisuutta itsemme ulkopuolelta? Hukkasimmeko sen sinne?

lyhty

Me emme ole samoja

Kukaan ei ole kehittänyt sellaista hyväntahtoisuutta ja myötätuntoa kuin Buddha aikanaan. Hänen serkkujensa joukossa oli ilkeä Devadatta, joka oli aina kateellinen ja joka yritti määrätietoisesti saada Buddhan näyttämään huonolta. Hän oli jopa valmis tappamaan hänet.

Eräänä päivänä Buddha käveli rauhalliseen tahtiin, kun hänen serkkunsa Davadatta heitti raskaan kiven häntä kohti mäen päältä. Kivi putosi Buddhan viereen ja Devadatta epäonnistui tappoyrityksessään. Buddha pysyi tyynenä, eikä antanut hymyn kadota huuliltaan edes ymmärrettyään mitä oli tapahtunut.

Päiviä myöhemmin Buddha törmäsi serkkuunsa ja tervehti häntä lämpimästi. Erittäin yllättyneenä, Devadatta kysyi häneltä: ”Etkö ole vihainen?” ”En tietenkään”, vakuutti Buddha.

Edelleen järkyttyneenä, Devadetta kysyi häneltä: ”Miksi et?” ja Buddha sanoi: ”Koska sinä et ole enää sama kuin se joka heitti kiven, ja minä en ole enää sama kuin se, joka oli siellä missä kivi heitettiin.”

UUTISIA VERKOSSA