5 Lao Tsen sitaattia pohdittavaksi

Lao Tse on kiinalainen sana, joka tarkoittaa “vanhaa mestaria”. Se on myös erään, todennäköisesti 600-luvulla eläneen filosofin ja ajattelijan nimi. Hän on saanut tunnustusta teoksestaan Daodejing, mutta hänen ympärillään leijuu myös salaperäisyyden verho. Itse asiassa monet ihmiset epäilevät, elikö hän todella koskaan.

Se, mitä tiedämme varmasti, on että “Lao Tse”-nimen alla kulkeva älyllinen perintö on elänyt meidän päiviimme saakka. Ei välttämättä ole väliä, oliko kyseessä yksi vai useampi henkilö. Se mikä merkitsee, ovat hänen välittämänsä opit, jotka ovat yhä tärkeitä tuhansia vuosia myöhemminkin.

Meidän on annettava tunnustusta Lao Tselle tästä viisauden perinnöstä. Hänen ajatuksensa heijastavat monia länsimaisen kulttuurin periaatteita. Niissä vedotaan hyvään arvostelukykyyn, yksinkertaisuuteen ja tyyneyteen. Ne ylistävät älyä ja kohtuullisuutta. Jaamme seuraavaksi viisi hänen mahtavinta sanontaansa ja aforismiaan.

1. Onnellisuus Lao Tsen mukaan

Lao Tse pohti onnellisuutta. Hänen näkökulmastaan, ja jo monia vuosisatoja ennen kuluttamisen aikakautta, itämainen filosofia erotti onnen omaisuudesta. Yksi ajaton sitaatti aiheesta kuuluu näin: “Joka ei ole tyytyväinen vähään, ei ole tyytyväinen paljoonkaan”.

Tämä sanonta määrittelee onnellisuuden niin, ettei ole väliä mitä ihminen omistaa. Vähäinen omaisuus ei tarkoita sitä että olisi onneton, eikä suuri omaisuus ole yhtä kuin onnellisuus. Hyvinvoinnin saavuttaa sellaisen asioiden kautta, joilla ei ole mitään tekemistä omaisuuden kanssa. Onnellisuus ja tyytymättömyys löytyvät yksinkertaisesti olemisesta, ei siitä mikä meitä ympäröi.

2. Jäykkyydestä ja joustavuudesta

Monien mielestä jämäkkyys ja ankaruus ovat suuria hyveitä. Mutta tämä näkökulma unohtaa elämisen logiikan. Missä on elämää, on muutosta. Ja muutos vaatii mukautumista. Sen sijaan että olisi kuin teräs, elämä vaatii meitä virtaamaan kuin vesi.

Lao Tse jätti jälkeensä toisen mahtavan ajatuksen aiheesta: “Ihminen on syntyessään hento ja heikko, kuollessaan jäykkä ja voimakas. Samoin on kaiken laita. Puut ja vesat varhaisessa kasvussaan ovat pehmeitä ja taipuvia, mutta kuollessaan kuivettuneet ja sitkeät. Niiden kovuus ja tukevuus ovat kuoleman seuralaisia, mutta hienous ja taipuvaisuus elämän seuralaisia.”

3. Rakkauden antamisesta ja saamisesta

Paljon ennen humanististen doktriinien ilmestymistä ja suosiota Lao Tse tarjosi näkemyksen rakkaudesta voimana. Hän korosti suurta eroa rakkauden antamisen ja saamisen välillä yhdessä sanonnoistaan: “Kun tulet syvästi rakastetuksi, saat voimaa, kun taas toisen rakastaminen syvästi tuo rohkeutta.”

Voiman ja rohkeuden välillä on hienovarainen mutta tärkeä ero. Voimme määritellä voiman fyysiseksi ja subjektiiviseksi kyvyksi tehdä jotain. Rohkeus puolestaan viittaa urheuteen ja valintaan tehdä jotain. Voima on sitä, että kykenee, rohkeus taas sitä, että haluaa. Näiden kahden käsitteen välillä on kokonainen tunnekirjo eroa. Kun haluaminen johtaa kyvykkyyteen, päinvastainen ei välttämättä pidä paikkaansa.

4. Halu ja turhautuminen

Aasialaiset torjuvat voimakkaasti halun. He pitävät sitä kohtuuttoman kärsimyksen lähteenä. Heidän filosofiansa keskittyy enemmän kykyyn luopua siitä mitä ihmisellä on, ennen kuin hän etsii sitä mitä haluaa. Tälle filosofialle uskollisena Lao Tse antaa meille seuraavat sanat:

“Jos paranemisen ohella vielä syntyisi himoa, niin minä sen kukistaisin sanomattomalla yksinkertaisuudella. Sanomaton yksinkertaisuus poistaisi himon ja rauha palaisi taas. Siten maailma syntyisi uudestaan.”

Länsimaalaisista tämä ajatus tuntuu lähes absurdilta. Länsimaisissa kulttuureissa kunnianhimo on kasvun ja edistyksen lähde. Siitä huolimatta tämänhetkinen todellisuutemme osoittaa, että halu voi olla pohjaton kuilu, jota ei voi tyydyttää koskaan.

5. Taistella vai vetäytyä

Itä on kamppailulajien koti. Paradoksaalista kyllä, suurin osa kamppailulajeista opettaa harjoittajiaan välttämään taistelua aina kun mahdollista. Sodan tuoma suuri viisaus on juuri siinä, että meidän on tehtävä parhaamme välttääksemme sitä. Lao Tsen filosofia vahvistaa tämän ajatuksen seuraavalla sanonnalla: “Suuri sotilas on sanonut: ‘En uskalla olla isäntä vaan olisin mieluummin vieras. En uskalla edistyä tuumaakaan, vaan mieluummin peräydyn jalan verran’.”

Lao Tsen ajattelu on ilman muuta suuri viisauden lahja maailmalle. Se ei ainoastaan tarjoa opasta hyvään elämään, vaan käyttää myös runouden kieltä opeissaan. Meillä on paljon opittavaa tältä tuhansia vuosia vanhalta hahmolta, joka tuntuu olevan elossa nykypäivänä enemmän kuin koskaan aiemmin.