4 tapaa edistää lasten itsetuntemusta

22.1.2016 en Psykologia 30 Jaetut

Apu, jota lapset saavat itseensä tutustumisessa, tunteidensa ymmärtämisessä ja asenteidensa arvioinnissa luo perustan emotionaaliselle terveydelle heidän loppuelämäkseen.

Itsetuntemus on avain emotionaaliseen täyttymykseen. Itse asiassa kun me kerran saavutamme tämän taidon, on meillä aina käytössämme strategia tunteiden käsittelyä varten.

“Kaikesta mahdollisesta tiedosta on viisain ja hyödyllisin itsetuntemus.”

-William Shakespeare-

Näin ollen on tärkeää, että kehitämme ja kasvatamme näitä puolia lapsissamme, jotta he kasvaisivat terveinä ja onnellisina. Tässä on neljä tapaa joilla voit auttaa lastasi kehittämään itsetuntemustaan. 

1 – Mitä muut ajattelevat meistä ei määrittele meitä

Lasten (ja luonnollisesti myös aikuisten) keskuudessa on hyvin yleinen virhe uskoa, että me olemme mitä muut meistä ajattelevat. Kieltämättä tietyssä iässä lapsilla on taipumus lokeroida ja leimata lähes kaikki, jopa ihmiset.

Alkuun nämä luokittelut saattavat edustaa tärkeää koetusta samaistua muuhun maailmaan. Kuinka hyvänsä, toimivat ne oman identiteetin tunnistamista vastaan. Me päädymme uskomaan että me olemme pohjimmiltamme vain kokoelma erilaisia leimoja joita keräämme: pitkä, lihava, komea, älykäs.

Tyttö leikkii rannalla

Tämä ilmeisestikään ei ole se mikä ihmisen määrittelee, mutta se saattaa päätyä määrittelemään lapsen käytöksen ja ajatukset jos heidät, useiden vuosien saatossa, alistetaan lokeroinnille ja ulkoisille odotuksille.

Lapsen, aivan kuten kenen tahansa jolla on rikas sisäinen maailma, tulee käsittää että muillakin on.

Lapsen on tärkeää ymmärtää, että hänen luokkakaverinsa ei ole vain “se joka pelaa jalkapalloa parhaiten”, vaan että hän myös ajattelee, tuntee, nauraa ja itkee.

2 – Meidän ei tarvitse antaa tunteidemme hallita meitä

“Muiden tunteminen hyvin on älykkyyttä. Itsensä tunteminen hyvin on viisautta.”
-Einstein-

Lasten täytyy ymmärtää, että ennen kuin tunteet (kuten esimerkiksi viha) tulevat voimakkaasti esiin, on se antanut meille jo lukuisia varoitusmerkkejä ja näyttänyt itsensä hienovaraisella tavalla monella eri tasolla.

Äiti ja poika

Tämän äärellä me voimme ottaa käyttöömme reseptimetaforan. Kannusta lastasi pohdiskelemaan eri tunteidensa makuja ja alkaa hitaasti tunnistamaan niiden jokaikisen ainesosan. Me voimme aloittaa pelin alusta tai lopusta, kypsentämättömällä ruualla tai valmiilla annoksella. Täten he purkavat kaikki ainesosat, jotka luovat kunkin emootion maun.

3 – Tarkoitusperät eivät määrittele meitä, vaan meidän asenteemme

Meille on hyvin tavanomaista kysyä lapsilta tämä mainio kysymys: ”Mitä sinä haluat olla kun kasvat isoksi?” He vastaavat: lääkäri, hoitaja, kampaaja, puuseppä… Sitten me kysymme heiltä miksi he haluavat olla juuri sitä ja keskustelu onkin jo ohi.

Loppujen lopuksi “mitä sinä haluat olla” on mahtava keskustelun aloitus, mutta määritteleekö se lapsen? Ei tietenkään. Tämä on vain esimerkki, mutta lasten tulee oppia että me emme ole mitä me saavutamme tai haluamme saavuttaa.

Lasten täytyy ymmärtää että heidän oma vaivannäkönsä ja asenteensa on se mikä määrittelee heidän tulevaisuutensa, eivät heidän odotuksensa tai toiveensa. Meidän täytyy kannustaa heitä tekemään henkisiä tutkimusretkiä selvittääkseen mahdollisuutensa ja vaihtoehtoiset polkunsa, sekä kehittämään ennakoivaa asennetta tulevaisuutta kohtaan.

Tyttö nauraa

4 – Hae itsetuntemusta joka päivä

“Näkeminen on enemmän kuin katsomista. Näkeminen on yksityiskohtien huomaamista. Nähdäkseen kukan oikein on katsottava hyvin läheltä, sisäpuolelta.

-Alain (ranskalainen filosofi ja esseekirjoittaja)-

Lastemme emotionaalisten tilojen ja ajatusten tunnustaminen ja hyväksyminen auttaa heitä kehittämään heidän sosio-emotionaalisia taitojaan oikein ja asianmukaisesti.

Vahva itsetuntemus vaatii paljon aikaa ja ponnisteluja, ja onkin tärkeää olla kärsivällinen auttaessamme lastamme saavuttamaan tämä emotionaalisen kehityksen tason.

Meidän täytyy rohkaista lasta oppimaan päivittäinen tapa tuumailla mitä he ovat tehneet, miltä heistä tuntui, mistä he pitävät ja miten he voivat saada haluamansa.

Yksinkertaisuudessaan on kyse heille kutsun esittämisestä, kutsusta ajattelemaan päiväänsä, mielihalujaan ja inhotuksen aiheitaan. Ihanteellinen tapa tehdä tämä on puhua mielestä “ajattelukoneena” josta täytyy huolehtia ja pitää kirjaa säännöllisesti. Tämä auttaa heitä ymmärtämään itsensä kanssa yhteydessä olemisen tärkeyden.

UUTISIA VERKOSSA