3 työperäisen stressin vaarallisinta vaikutusta

· 21.11.2018

Meidän kaikkien täytyy selviytyä päivittäisen työmme asettamista haasteista. Siinä tapauksessa että työmme asettamat vaatimukset ovat suuremmat kuin henkilökohtaiset resurssimme, voimme joutua kokemaan työperäistä stressiä.

Stressillä ei ole kielteisiä vaatimuksia henkiseen terveyteemme, jos kysymys on lyhytkestoisesta stressistä. Meillä on käytössämme erilaisia sopeutumismekanismeja ja -strategioita, joiden avulla selviydymme tämän kaltaisista ympäristön vaatimuksista ja paineista.

Jos työhön liittyvät vaatimukset laajenevat ajan myötä, työperäisen stressin aiheuttama uupumus voi alkaa vaivata meitä. Tässä vaiheessa meidän stressinhallintakeinomme lakkaavat toimimasta, koska emme pysty enää sopeutumaan tilanteeseen. Toisin sanoen mielemme saavuttaa uupumuksen kaltaisen tilan, joka johtaa työperäiseen stressiin. Emme voi enää käyttää stressinhallintastrategioitamme tilanteessa, jossa olemme jo henkisesti loppuun palaneita.

Työperäisen stressin aiheuttama henkinen uupumus on hyvin yleinen ongelma yhteiskunnassamme. Suunnilleen 60 % niistä potilaista, jotka hakeutuvat terapiaan, kärsivät hyvin korkeasta työperäisestä stressistä. Sitä mukaa kun terapia etenee ja potilas on paranemaan päin, hän pystyy ottamaan käyttöönsä stressinhallintastrategioita ja sopeutumismekanismeja työssään.

työperäisen stressin vaikutukset

Työperäisen stressin vaaralliset vaikutukset

Jos et pyri aktiivisesti hallitsemaan stressiä, aikaan saamasi muutokset eivät tule olemaan pitkäaikaisia. Tämän seurauksena työperäisen stressin vaikutukset palaavat entiselleen. Se tarkoittaa sitä, että potilaan tilanne näyttää jälleen synkältä. Seuraavaksi kuvaamme kolmea työperäisen stressin vaarallisinta vaikutusta, jotta saisimme parannettua tietoisuutta tästä ongelmasta ja pystyisimme estämään sen aiheuttamat kielteiset seuraukset.

1. Keskittymistä ja muistamista koskevat ongelmat

Työperäisen stressin yleisimpien vaikutusten joukossa on sen neuropsykologinen kuluttava vaikutus. Työstä johtuva stressi heikentää kognitiivisia toimintoja, kuten huomiokykyä, järkeilyä, muistamista ja päätöksentekoa.

Miksi stressi vaikuttaa niin dramaattisesti henkisiin toimintoihin? Syynä tähän on se, että tehtävien suorittaminen edellyttää niiden etenemisen jatkuva seurantaa ja siihen liittyvä valvontaa.

Kuinka työperäinen stressi haittaa henkisiä toimintoja?

Toinen työperäisen stressin aikaan saama seuraus on sen kielteinen vaikutus keskittymiskykyyn. Tavallisesti käy niin, että kun henkilöllä on paljon stressiä työssään, hänen pitää hallita useita tehtäviä samanaikaisesti, mikä merkitsee useiden tehtävien välitöntä tekemistä.

Useiden tehtävien samanaikainen suorittaminen on hyvin haitallista keskittymiskykysi kannalta. Tämä johtuu siitä, että se opettaa sinut toimimaan useiden virikkeiden lähteiden vaikutuksessa. Kun haluat keskittyä yhteen asiaan, mielelläsi on taipumus hypätä tehtävästä toiseen. Tämän vuoksi näin käy silloinkin, kun varta vasten haluat keskittyä yhteen ainoaan tehtävään. Sen seurauksena keskittymiskykysi on jatkuvasti alttiina häiriöille.

On tärkeä ymmärtää, että huomion suuntaaminen jonnekin merkitsee samalla henkisen järjestelmämme kuormittamista sitä koskevalla lisätiedolla. Jos huomion kohde vaihtelee, muistin toiminta heikkenee samanaikaisesti. Toisin sanoen, sinun pitää pystyä kiinnittämään asioihin riittävästi huomiota, jotta kykenisit muistamaan ne. Jos tieto ei pääse etenemään muistiin normaalisti, sitä ei voi myöskään säilöä sinne, mitä asioiden mieleen painaminen edellyttää. Tämän vuoksi työperäinen stressi huonontaa muistia, koska se heikentää huomiokykyä ja häiritsee keskittymistä.

2. Ahdistus

Stressi saa aikaan kehossamme sen, että sympaattinen hermosto valmistaa elimistömme joko pakenemaan tai taistelemaan. Vaikutus on sama, vaikka stressin syy ei ole elämän tai kuoleman kysymys. Elimistösi erittää silti näitä samoja hormoneja. Kehosi vapauttaa kortisolia eli stressihormonia, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Nämä hormonit nostavat sydämen sykettä, lisäävät valppautta, aiheuttavat hikoilua ja syventävät hengitystä sekä aiheuttavat lisäksi muitakin reaktioita.

Jos kehosi on jatkuvasti korkeassa valmiustilassa, se tulee aiheuttamaan ahdistusta. Keskeisin huolenaihe on se, että työperäisen stressin aiheuttama ahdistuneisuus kestää pitkän aikaa. Se aiheuttaa pakokauhua ja epämukavuuden tunnetta, joka voi ilmetä paineen tunteena rinnassa, vatsakipuina ja sydämen tykytyksenä.

työperäisen stressin vaikutus: muistin heikentyminen

3. Mielialan vaihtelut ja masennusoireet

Mieliala on yksinkertaisen aritmeettisen yhtälön tulos. Kun myönteisistä hetkistä vähennetään kielteiset hetket, saadaan lopputulokseksi mieliala, joka on joko iloinen tai surullinen. Työperäinen stressi täyttää mielen kielteisillä hetkillä. Jos et pysty kallistamaan vaakaa positiivisuutta kohti, saatat ajatella ennen pitkää seuraavasti: Työskentelen kovasti, työskentelen paljon, stressaan itseäni työn vuoksi, mutta en hyödy siitä mitenkään.

Stressi saa elimistön erittämään kortisolia. Veren korkea kortisolitaso on suoraan yhteydessä masennukseen. Emme tiedä mikä saa aikaan minkäkin, mutta tiedämme, että ne ovat suoraan yhteydessä toisiinsa. Jos sinulla on hoidettavana paljon työtehtäviä, joihin liittyy kiirettä ja tehtävien loppuun saattamisen painetta eikä sinulla ole sen vuoksi aikaa kokea myönteisiä hetkiä, seurauksena on se, että veresi kortisolitaso nousee, mikä luo otolliset olosuhteet masennukselle.

On hyvin keskeistä ymmärtää, että edellä luetellut työperäisen stressin vaarallisimmat vaikutukset on käsitelty tärkeysjärjestyksessä. Tämä merkitsee sitä, että ensin sinulla ilmenee keskittymistä ja muistamista koskevia ongelmia. Seuraavaksi sinulla ilmenee ahdistusta. Kolmantena vaikutuksena on se, että alat kärsiä masennusoireista.

Tämän vuoksi sinun on hyvin tärkeä oppia hallitsemaan työperäistä stressiä. Jos koetat selviytyä siitä yksin, mutta et onnistu tässä tehtävässä, sinun kannattaa hakeutua psykologin puheille. Alan ammattilaisilla on käytössään laaja valikoima keinoja, joiden avulla pystyt maksimoimaan suorituskykysi ja rajoittamaan työperäisen stressin määrää.