3 ahdistuneisuuden tyyppiä Sigmund Freudin mukaan

25.8.2019

Sigmund Freudin mukaan ahdistuneisuus syntyy sielullisen konfliktin seurauksena. Sitä voisi kuvailla kuin energiamme ”myrkylliseksi muutokseksi” tai ”Viettipohjaksi”, joka tarvitsee tiettyjä asioita ja jota ei voi saavuttaa eikä tyydyttää. Tämä myrkyllinen muutos saa ravintonsa niistä pakkomielteistä, joita usein piilottelemme. Lisäksi se tuo meille aiheettomia pelkoja ja kantaa mukanaan jopa jatkuvaa vakiintuneiden traumojen varjoa.

Vaikka psykoanalyyttisen lähestymistavan ensimmäiset perusteet ovat olleet olemassa jo kauan aikaa (aina 1896 vuodesta lähtien), on yksi tosiasia säilynyt aina näistä ajoista lähtien, jota emme saisi missään nimessä aliarvioida.

Lukuun ottamatta joitakin Freudin kaikkein kiistanalaisimmista teorioista aina libidosta oman seksuaalisuuden tukahduttamiseen, jos meidän pitäisi jostain luomuksesta Freudia kiittää, on se hänen päättäväisyytensä parantaa se häiriötila, mitä hänen toimestaan on alettu kutsua ”neuroottiseksi ahdistukseksi”.

”Mieli on kuin jäävuori, jossa vain seitsemäsosa sen kokonaisuudesta kelluu vedenpinnan yläpuolella.”

-Sigmund Freud-

Vaikka on totta, että alan asiantuntijat käsittelevät tätä mielen ulottuvuutta myös monista muista eri näkökulmista, tämä neurologi ja psykoanalyysin isänä tunnettu tutkija oli yksi ihmisen mielen uskomattomien ilmiöiden tutkimisen edelläkävijöistä. Joten se seikka, minkä Freud kykeni havaitsemaan jo varhain, oli se, että jos jokin tila kykenee vaikuttamaan ihmisen mieleen voimakkaasti, on se nimenomaan ahdistuneisuus. Harvat tilat ovat osoittautuneet ihmismielelle niin uuvuttaviksi kuin ahdistuneisuus, ja harvat tilat kykenevät ahdistuneisuuden tavoin viemään ihmiseltä kontrollin hänen omasta elämästään.

Freud on luonut perustan monelle eri teorialle joita olemme seuranneet ja kehittäneet aina tähän päivään saakka. Freudille ahdistuneisuus oli kiistaton osa hänen persoonallisuusteoriaansa ja tämän vuoksi hän omisti teoriansa kehitykselle perinpohjaisen työn ja pitkälle kuljetus matkan, joka heijastuu monissa Freudin eri julkaisuissa.

Sigmund Freudin mukaan ahdistuneisuus syntyy ihmismielen sielullisen konfliktin seurauksena.

Ahdistuneisuus sumentaa ajatuksia ja saa aikaan pahaa oloa

3 ahdistuneisuuden tyyppiä Sigmund Freudin mukaan

Sigmund Freudin persoonallisuutta kuvaavassa topografisessa mallissa ”Ego” on se osa meidän olemustamme, joka kytkeytyy todellisuuteen. Tämän tehtävä ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista. Ensinnäkin se ei ole helppoa siksi, että esiin nousee jatkuvia konflikteja ja kitkaa sekä erimielisyyksiä syvimpien toiveidemme, vaistojemme ja tiettyjen tiedottomien tekojen kanssa. Toiseksi kaikki nämä negatiiviset ja tiedostamattomat dynamiikat voivat aiheuttaa usein tiettyjä mielenterveyshäiriöitä.

Puhuttaessa Sigmund Freudin eri ahdistuneisuuden tyypeistä, viitataan näillä mielen psyykkisiin rakenteisiin, jotka muodostavat meidän henkiset prosessimme. Niinpä jo yllä mainitun ”Egon” lisäksi meillä on ”Viettipohja”, joka on psyykkeen rakenne, jossa meidän syvimmät kiihokkeet ja halut sijaitsevat. Samoin meidän alati töitä tekevä ”Ego” joutuu käsittelemään myös ”Yliminää”, joka toimii samalla sekä moraalisena että idealistisena esimerkkinä ja sen tarkoituksena on Freudin persoonallisuusteorian mukaan tuomita ja arvostella meitä toimien alati valppaana ”isoveljenä”.

Ahdistuneisuus syntyy kaikkien näiden kolmen voiman törmäyksen seurauksena. Tämä henkinen ja affektiivinen konflikti saattaa johtaa meidät sellaisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin, joita Freud kutsui neuroottiseksi ja psykoottiseksi käyttäytymiseksi. Erittelemme seuraavaksi nämä 3 ahdistuneisuuden tyyppiä, jotka Freudin psykoanalyysi vakiinnutti sen alkuvuosina.

1. Realistinen ahdistuneisuus

Näistä kolmesta Sigmund Freudin luettelemista ahdistuneisuuden tyypistä realistinen ahdistuneisuus on se kaikkein yleisin, johon lähes kaikki meistä voivat samaistua. Realistista ahdistuneisuutta ilmenee vastareaktiona konkreettisille tosiasioille sekä objektiiviselle ja ennen kaikkea olemassa olevalle todellisuudelle. Jokin tietty tapahtuma tai ajankohta voi herättää meissä pelkoa ja sillä on aina konkreettinen tarkoitus: rohkaista meitä pakenemaan sellaisia tilanteita, jotka vahingoittavat meitä ja jotka ennen kaikkea uhkaavat meidän koskemattomuuttamme ja eloonjäämistämme.

Me kaikki koemme realistista ahdistusta monissa eri tilanteissa; kun näemme tulipalon, kun joku lähestyy meitä väkivaltaisella tai uhkaavalla asenteella, luonnonkatastrofin lähestyessä tai missä tahansa muussa tilanteessa, jossa objektiivinen uhka on läsnä.

Sigmund Freudin mukaan ihmismieli voi kärsiä kolmesta eri ahdistuneisuuden tyypistä

2. Neuroottinen ahdistuneisuus

Neuroottinen ahdistuneisuus johtuu tiettyjen tapahtumien tai olosuhteiden liiallisesta ennakoinnista. Reagoimme tekoihimme, ajatuksiimme ja ideoihimme, jotka ovat todellisia vain omassa mielessämme, mutta eivät sen ulkopuolella, eivätkä myöskään meidän ympäristössämme. Näin ollen, kun kohtaamme tämän psyykessämme syntyneen pelon, elimistömme ottaa käyttöön laajan sarjan puolustusmekanismeja, kuten hermostuneisuuden, pakenemisen tarpeen tai kontrollin puutteen.

Freud näki tämäntyyppisen ahdistuksen alkuperän meidän ”Viettipohjassamme”. Turhautuneet halumme saavat meissä aikaan ahdistuneisuutta, jota emme pysty täyttämään syystä tai toisesta, koska elämämme ei sitä sillä hetkellä salli. Ne pysyvät kuitenkin haudattuina mielemme syövereissä väijyen sitä hetkeä, kun ne voidaan toteuttaa.

Näiden tiedottomien impulssien lisäksi psyykestämme löytyvät myös pelkomme, joita Freudin psykoanalyysin mukaan kannamme mukanamme aina lapsuuden aikaisista kehittymättömistä traumoista lähtien. Siksi nämä psyykkiset tilat olisivat tällöin konfliktissa ja veisivät meiltä pois mahdollisuuden olla onnellisia estämällä sen, että ”Ego” pystyisi ilmaisemaan itseään vapaasti ja aidosti.

3. Moraalinen ahdistuneisuus

Näistä Sigmund Freudin kolmesta tyypistä kenties kaikkein epätavallisimpana pidetään tätä ahdistuneisuuden tyyppiä, joka viittaa moraaliin. Ymmärtääksemme tätä moraalista ahdistuneisuutta paremmin, esittelemme seuraavaksi siitä joitakin esimerkkejä. Ajatelkaamme lasta, joka tietyllä hetkellä uskoo, että hän on pettänyt vanhempiensa luottamuksen, koska ei ole pystynyt tulemaan sellaiseksi ihmiseksi jollaiseksi hänen vanhempansa olisivat halunneet hänen tulevan. Samalla voimme verrata tätä tilannetta myös työntekijään, joka ei tunne kykenevänsä saavuttamaan työpaikan asettamia tavoitteita ja päämääriä.

Tämä levottomuus ja ahdistuneisuus tulee Freudin psykoanalyysin mukaan ”Yliminän” vaikutuksesta. Meillä kaikilla on sisällämme oma sosiaalinen maailma, jossa valtaa pitävät meidän ajatuksemme siitä, mitä ”minun pitäisi ja minun tulisi tehdä” yhdessä tiedostamattomien käskyjen, häpeän ja epäonnistumisen tai jopa rangaistuksen pelon kanssa missä tahansa sen muodossa (kuten maineen menettäminen, rakkauden puute, irtisanominen ja yksinäisyys).

Sigmund Freudia pidetään psykoanalyysin ja persoonallisuuspsykologian isänä

Yhteenvetona voimme todeta, että nämä Freudin 3 ahdistuneisuuden tyyppiä ovat aivan varmasti todella tuttuja monelle meistä. Näihin kolmeen psyyken rakenteeseen, ”Viettipohjaan”, ”Egoon” ja ”Yliminään” rakennetun persoonallisuuksiemme arkkitehtuurin takaa löytyy kaiken perusta, jolle annamme tilaa vielä tänäkin päivänä: sielullinen konflikti. Puhuttaessa ahdistuneisuudesta me viittaamme siihen sisäiseen kriisiin ja hetkeen, jossa todellisuus päihittää meidät, ja jossa mieli ratsastaa sellaisiin suuntiin, jota emme edes pysty ymmärtämään.

Ahdistuneisuuden rauhoittaminen, tasapainon löytäminen sekä ahdistuneisuuden hallinta ja merkitys vaativat niin aikaa kuin riittäviä strategioita, joita tämän päivän terapeuttiset lähestymistavat voivat ahdistuneelle ihmiselle tarjota.