Ylpeys parisuhteessa on myrkky, joka tuhoaa kaiken
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Ylpeys on parisuhteessa myrkkyä. Kun se ilmenee kahden ihmisen välillä, suhde värjäytyy itsekkyydellä. Kaikki tulkitaan hyökkäykseksi. Kaikesta tulee erittäin tuskallista, koska ylpeän kumppanin itsetunto on äärimmäisen alhainen ja hän pyrkii suojelemaan itseään hinnalla millä hyvänsä. Hän haluaa asettua kumppaninsa yläpuolelle ja hallita jokaista tilannetta.
Sokrates sanoi, että: “Ylpeys erottaa ihmiset, nöyryys yhdistää heidät”. Se on aivan totta. Lisäksi, kun ylpeys ilmenee parisuhteessa, tilanteesta tulee erityisen tuskallinen. Tämä johtuu siitä, että harvat asiat vaativat yhtä paljon huolenpitoa, nöyryyttä ja vastavuoroisuutta kuin kahden sellaisen ihmisen välinen side, jotka haluavat elää yhdessä.
Ylpeys on kuin tikkaat, joita jotkut ihmiset kiipeävät ollakseen aina toisten yläpuolella. Tämä johtuu siitä, että vain siinä asennossa he tuntevat olonsa mukavaksi. He eivät kuitenkaan voi tehdä mitään tältä korkeudelta, paitsi katsoa alas muiden päitä. Mikään ei tavoita heitä siellä ylhäällä ja heistä tulee emotionaalisesti niin etäisiä, että he harvoin onnistuvat olemaan onnellisia.
Ylpeys parisuhteessa
Kun aloitat parisuhteen, rakkauden ja toivon tunteet asettavat usein voimakkaan suodattimen katseeseesi. Sinulla on taipumus nähdä tietyt rakkaasi käyttäytymismallit ja asenteet pieninä omituisuuksina ja eksentrisyyksinä. Lisäksi alkuvaiheessa keskityt täysin antamaan hänelle parastasi. Et kuitenkaan yleensä kalibroi, mitä hänellä on sinulle tarjottavanaan.
Ennemmin tai myöhemmin voi tulla päivä, jolloin näet ylpeyden varjon kumppanissasi. On olemassa tiettyjä käyttäytymismalleja, jotka paljastavat selvästi ylpeän yksilön. Katsotaanpa joitakin niistä.
Ylpeän kumppanin käytös
Ylpeyden värittämä dynamiikka ihmissuhteissa on erittäin vaihtelevaa. Suhteessa esiintyy toisen loukkaamista, reaktioita ja käyttäytymistä, jotka mitätöivät kumppanin ja kuluttavat häntä vähitellen. Näin ylpeä kumppani käyttäytyy:
- Hän uskoo, että hänen mielipiteensä on ainoa, jolla on merkitystä ja jota tulee kuunnella.
- Hän ottaa harvoin huomioon kumppaninsa todellisuuden. Lisäksi hän priorisoi omia tarpeitaan.
- Hänen kanssaan on todella vaikea kommunikoida. Hän joko esittää kaiken väärin tai ottaa kaiken henkilökohtaisesti.
- Hän ei yleensä kuuntele. Jos hän kuuntelee, hän ymmärtää väärin, mitä sanotaan.
- Hän käyttää lauseita, kuten “sinulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä tapahtuu” tai “sinä aina/et koskaan (…)”.
- Hän ei koskaan myönnä virheitään eikä pysty pyytämään anteeksi.
- Hän on jatkuvasti vihainen ja loukkaantunut tai tuntee itsensä aliarvostetuksi sen vuoksi, mitä hänen kumppaninsa tekee tai jättää tekemättä.
Syy ylpeyden takana
Mitä on parisuhteessa esiintyvän ylpeyden takana? Monissa, jollei jopa kaikissa tapauksissa, on ilmeistä itsetunnon puutetta. Tämä synnyttää pelkoja, puutteita ja epäluottamusta.
Narsistisella henkilöllä on usein alhainen itsetunto, mikä tarkoittaa ylimielistä ja hallitsevaa asennetta. Tämä tarkoittaa, että hän asettaa itsensä aina etusijalle. Parisuhteessa on kuitenkin myös muita ylpeyden laukaisimia:
- Henkilöllä on/oli itsekkäät vanhemmat.
- Hänellä on tiettyjä luontaisia persoonallisuuden piirteitä. Ylpeys, kuten aiemmin mainitsimme, voi olla ilmeinen vihje narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
- Hänellä on oltava ehdoton määräysvalta suhteessa. Itse asiassa monet ihmiset harjoittavat hallitsevaa käyttäytymistä.
- Hän voi jäädä jumiin omiin pelkoihinsa ja komplekseihinsa. Näissä tapauksissa hänen käyttäytymisensä on suojamekanismi, jolla hän piilottaa loputtoman epävarmuutensa.
Kuinka lopettaa ylpeys parisuhteessa
On tärkeää lopettaa ylpeys parisuhteessa. Loppujen lopuksi suhde ei voi toimia, jos toisella kumppanilla on pakkomielle olla toisen yläpuolella.
Ei ole sallittua eikä tervettä asettaa itseämme muiden yläpuolelle täydellisen hallinnan saamiseksi.
Lisäksi ylpeys syövyttää, kuluttaa ja tuhoaa kaiken onnen suhteessa. Ylpeä yksilö tai hänen läheisensä eivät ole koskaan onnellisia. Siksi on välttämätöntä edistää muutosta.
Strategiat psykologisen ylpeyden heikentämiseksi
Ensimmäiseksi ylpeän ihmisen täytyy haluta muuttaa käyttäytymistään. Ilman tätä sitoutumista mikään ei toimi. Kun hän on osoittanut halunsa muuttua, hänen on otettava huomioon seuraavat seikat:
- Ymmärrä, että ylpeys on muuri, joka estää kaiken lähestymistavan ja mahdollisuuden rakentaa onnellista suhdetta.
- Opi, että haavoittuvuus ei tarkoita, että olet heikko. Päinvastoin, se tarkoittaa, että sinulla on rohkeutta avautua kumppanillesi.
- Opi toimimaan nöyrästi. Tämä tarkoittaa, että sinun on tunnistettava kumppanisi tarpeet ja lopetettava itsesi priorisoiminen.
- Työskentele itsetuntosi ja tunteiden hallinnan parissa.
- Luovu pakkomielteisestä tarpeesta olla aina oikeassa.
- Harjoittele empatiaa ja vastavuoroisuutta.
- Laita syrjään nöyryytyksen tunne ja työskentele huumorintajusi parissa.
- Opi pyytämään anteeksi.
- Tarkkaile tunteitasi sekä sitä, miten ne vaikuttavat toimintaasi. Itsehillintä on ratkaisevaa.
Muutos ei tule olemaan helppo, eivätkä kaikki edes pysty siihen. Mutta, jos haluamme nauttia terveistä sosiaalisista ja romanttisista suhteista, parantuminen on aloitettava. Ja se on tehtävä yksin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Erol, Ruth & Orth, Ulrich. (2016). Self-Esteem and the Quality of Romantic Relationships. European Psychologist. 21. 274-283. 10.1027/1016-9040/a000259.
- Farrell, Jennifer & Hook, Joshua & Ramos, Marciana & Davis, Don & Van Tongeren, Daryl & Ruiz, John. (2015). Humility and Relationship Outcomes in Couples: The Mediating Role of Commitment.. Couple and Family Psychology: Research and Practice. 4. 10.1037/cfp0000033.
- Yasemin, Ruth, Erol Orth (2013) Actor and partner effects of self-esteem on relationship satisfaction and the mediating role of secure attachment between the partner. Journal of Research in Personality Volume 47, Issue 1, February 2013, Pages 26-35. https://doi.org/10.1016/j.jrp.2012.11.003
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.