Yleisiä kysymyksiä terapiasta

Mitä psykologin vastaanotolla tapahtuu?

Terapiaan hakeutuminen ei ole aina helppoa ja joskus potilas tuntee itsensä leimatuksi ja pelkää muiden arvostelua. Mielessä saattaa pyöriä monia kysymyksiä siitä, mitä vastaanotolla tapahtuu ja mistä psykologin kanssa jutellaan. Alta löydät yleisimmät terapiaan liittyvät kysymykset ja huolenaiheet.

Milloin psykologin juttusille?

Eikö terapia ole vain “hulluille”?

Sinun ei välttämättä tarvitse kärsiä vakavista mielenterveysongelmista päätyäksesi psykologin vastaanotolle. On totta, että monet psykologit hoitavat mielenterveyspotilaita, mutta psykologin kanssa voi jutella myös arkisista asioista.

Terapiassa keskitytään henkilön ongelmiin, huolenaiheisiin, ahdistukseen ja stressiin ja niiden käsittelyyn. Psykologin kanssa voi jutella lapsuuden tapahtumista, ongelmista parisuhteessa, suhteesta vanhempiin tai esimerkiksi itseluottamukseen liittyvistä asioista. Jos haluat kehittyä ja parantaa elämääsi, voi terapia olla se oikea vaihtoehto.Unohda siis terapiaan liittyvät kliseet ja stereotypiat.

Joudunko kertomaan psykologille aivan kaiken itsestäni?

Sinun ei tarvitse kertoa psykologille sellaisia asioita, joita et halua jakaa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että psykologi on ammattilainen, joka haluaa auttaa sinua – tämä voi olla helpompaa, jos uskallat avautua. Psykologilla on vaitiolovelvollisuus, eikä hän ole pappi tai poliisi.

Terapiassa voit kertoa psykologillesi mitä tahansa, mitä koet jakamisen arvoiseksi. Jos psykologi ei tiedä terapian kannalta tärkeitä yksityiskohtia, ei hän välttämättä pysty tarjoamaan tarvitsemaasi apua. Psykologilla ei ole kristallipalloa, josta kurkistella sielusi sopukoita. Luottamussuhteen rakentaminen on tärkeää, ja vaikka muutamalla ensimmäisellä käyntikerralla tuntuisikin oudolta avautua tuntemattomalle, tulisi sen muuttua helpommaksi ajan myötä. Psykologilla on hallussaan erilaisia tekniikoita juuri sinun ongelmiesi käsittelemiseksi, älä siis valehtele tai kaunistele totuutta.

Voiko psykologia huijata?

Kuten edellä kerroimme, ei psykologille kannata valehdella. Potilassuhde perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen, etkä voi saada tarvitsemaasi apua, jos yrität hämätä psykologiasi. Et kehity mihinkään suuntaan, jos alat valehdella tai jätät asioita kertomatta. Psykologi haluaa auttaa sinua, eikä hän tuomise tekemisiäsi tai ajatuksiasi, avaudu siis rohkeasti.

Mitä jos jostakin asiasta puhuminen tekee oloni epämukavaksi?

Tämä on täysin ymmärrettävää. Ihmistunteiden kirjo kattaa kaiken onnellisuudesta häpeään, eikä mikään tunne ole kielletty. Sinun ei tarvitse kertoa kipeistä tai hankalista asioista yksityiskohtaisesti, jos se tuntuu inhottavalta, kunhan vastaat psykologin kysymyksiin rehellisesti. Voit kertoa psykologillesi, kun jokin aihe tuntuu kivuliaalta, yhdessä voitte keskustella siitä, miksi näin on – tämä voi helpottaa aiheeseen tarttumista.Häpeä ja kiusaantunut olo hälvenee sitä mukaa, kun tutustut psykologiisi ja alat luottaa häneen. Näin alat hiljalleen käsitellä niitä vaikeampiakin asioita, ja uskallat kohdata surun, onnellisuuden, vihan ja kivun helpommin.

Kauan terapiassa tarvitsee käydä?

Terapian kesto määritellään yleensä ensimmäisellä käyntikerralla, mutta tämä voi muuttua hoidon aikana. Terapian kesto voi vaihdella muutamasta viikosta moneen vuoteen, ongelmistasi riippuen. Psykologi tietää kyllä, milloin terapiaistunnoista ei ole enää hyötyä ja asiat on käsitelty onnistuneesti.

Potilas voi myös itse päättää terapiaistunnot. Yleensä asiasta päästään yhteisymmärrykseen psykologin kanssa. Mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden hoitojaksot ovat yleensä pidempiä, kun taas stressistä ja arkisemmista ongelmista kärsivien potilassuhde voi olla lyhyempi. Ei ole olemassa kaikille sopivaa kaavaa, jolla määritellään sopiva hoidon pituus. Psykologi ei ole taikuri, joka muutaman istunnon jälkeen osaa tarjota sinulle oikeat vastaukset kaikkiin kysymyksiisi ja ongelmiisi.

Muutamalla istunnolla ei ehdi käsittelemään lapsuudesta saakka mukanasi kantamia ongelmia tai parantamaan 20 avioliittovuoden hankaluuksia. Lakkaa murehtimasta terapian kestoa ja keskity siihen, mitä terapiasta haluat.

Millainen terapia sopii juuri minulle?

Koulukuntia on monta erilaista ja terapiaistuntojen määrä määräytyy osittain koulukunnan mukaan.

• Psykoanalyyttinen terapia keskittyy potilaan menneisyyteen ja alitajunnan psyykkisiin toimintoihin.
• Käyttäytymistieteellinen terapia käsittelee ongelmia käyttäytymisen ja opittujen tapojen kautta.
• Kognitiivis- käyttäytymistieteellinen yksilöterapia keskittyy nykyhetkeen ja siihen, miten nykytilannetta voi muuttaa.
• Strateginen lyhytterapia sopii yksittäisten ongelmien käsittelyyn.
• Humanistinen terapia keskittyy tunnetason kehitykseen ja tunteiden käsittelyyn paremman itsetuntemuksen toivossa.