Verkkokiusaamisen aiheuttama henkinen kärsimys
Verkkokiusaaminen on teko, joka voi vahingoittaa ihmistä syvästi. Kiusaamisen kohteelle kehittyy emotionaalisen kärsimyksen oireita, kuten ahdistusta, masennusta tai traumaperäistä stressiä. Lisäksi on havaittu, että lähes 60 prosenttia nuorista voi joutua verkkokiusaamisen uhriksi. Tämä luku on saanut tutkijat liikkeelle.
Saatat ajatella, että kiusaamisen käsite on melko uusi. Tämä termi mainittiin kuitenkin ensimmäisen kerran yli 50 vuotta sitten. Sitä kuvattiin “vihamielisen ja väkivaltaisen käytöksen tyypiksi, joka toistuu ajan myötä ja jonka tavoitteena on vahingoittaa uhria, jota pidetään vähemmän voimakkaana ja vahvana” (Olweus, 1978).
“Uudet verkkoformaatit ja -alustat ovat synnyttäneet uusia areenoita, joilla kiusaaminen on helpompaa.”
-Michelle F. Wright-
Verkkokiusaaminen
Teknologian kehitys on johtanut uusiin tapoihin olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Se tarkoittaa myös sitä, että perinteinen kiusaaminen (kasvokkain) on muuttunut.
Nämä uudet häirinnän muodot tunnetaan verkkokiusaamisena. Se tapahtuu digitaalisessa maailmassa ja häirintä joskus jopa piiloutuu sosiaalisen median anonymiteetin taakse. Tämä aiheuttaa uhreissa suurempaa avuttomuuden tunnetta.
Verkkokiusaaminen on uudempi häirinnän muoto, ja se eroaa tietyiltä osin perinteisestä kiusaamisesta (Moleroa et al., 2020):
- Perinteinen kiusaaminen liittyy selvästi kiusaajan ja uhrin asema- ja valtaeroihin. Toisaalta verkkokiusaamisella on taipumus olla anonyymia. Lisäksi uhrin voi olla vaikeampi puolustaa itseään.
- Perinteisessä kiusaamisessa uhri voi halutessaan poistua tilanteesta tai ainakin välttää sitä niin paljon kuin mahdollista. Verkkokiusaamisessa se on kuitenkin vaikeampaa, koska uhri on jatkuvasti alttiina sosiaaliselle medialle.
Nämä kaksi elementtiä muodostavat eron perinteisen ja digitaalisen kiusaamisen välillä. Ne ovat saaneet joitakin tutkijoita syventymään verkkokiusaamisen ilmiöön. Save The Children (2019) -järjestön raportin mukaan lähes 80 prosenttia alle 20-vuotiaista nuorista on kärsinyt verkkokiusaamisesta jossain vaiheessa elämäänsä.
“Jos teet ilmoituksen häirinnästä, et kieli, vaan olet rohkea.”
-Iñaki Zubizarreta-
Verkkokiusaamisen eri tyypit
Verkkokiusaamista on monenlaista (Álvarez-García et al., 2017):
- Sellainen, jota harjoitetaan kirjoitetun sanan kautta. Esimerkiksi röyhkeillä ilmauksilla, loukkauksilla, väkivallalla tai anonyymeillä puheluilla, joiden tavoitteena on pelottelu.
- Sellainen, jota harjoitetaan visuaalisesti. Esimerkiksi intiimien valokuvien tai videoiden varastamisen kautta. Niitä jaetaan myöhemmin sosiaalisessa mediassa ja niillä on valtava vaikutus uhrin sosiaaliseen elämään.
- Sellainen, joka esiintyy hylkimisenä. Esimerkiksi verkkokiusaaja sulkee uhrin tietoisesti ja ilkeästi sosiaalisten kokoontumisten ulkopuolelle. Lisäksi hän pilkkaavat tätä ikätovereidensa edessä.
- Sellainen, johon liittyy identiteettivarkauksia (Moleroa et al., 2022). Tämä on erittäin yleistä verkkokiusaamisessa.
Vaikuttaa siltä, että sanallinen ja hylkimisenä tehty verkkokiusaaminen ovat kaksi yleisintä tyyppiä. Lisäksi visuaalinen verkkokiusaaminen on yleistymässä. Sille on ominaista se, että uhri pakotetaan katsomaan erittäin nöyryyttäviä kohtauksia, videoita ja valokuvia (Barragan et al., 2021).
“Digitaalinen uhriksi joutuminen on tekijä, joka liittyy läheisesti nuorten henkisiin vaurioihin.”
-Álvaro Montes-
Verkkokiusaamisen aiheuttama emotionaalinen kärsimys nuorilla
Verkkokiusaamisen uhreilla on usein raportoitu kiinteän ja vakiintuneen itsetunnon puutetta tai emotionaalisen kärsimyksen oireita, kuten pelkoa ja häpeää. Lisäksi uhrit kokevat voimakasta ahdistusta kuvitellessaan avautuvansa ympärillään oleville ihmisille. Tämän seurauksena he kokevat sellaista yksinäisyyttä, joka lamauttaa ja jäädyttää heidät.
Masennus on yksi verkkokiusaamisen yleisimmistä seurauksista, ja luvut vain kasvavat. Verkkokiusaaminen lisää sekä masennuksen että ahdistuneisuushäiriöiden riskiä. Samalla se saa uhrit eristämään itsensä ympäristöstään ja tuntemaan olonsa intensiiviseksi yksinäiseksi.
On havaittu, että verkkokiusaamisen seuraukset riippuvat uhrin taidoista hallita kiusaamisen kielteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi kuinka uhrit näkevät itsetehokkuutensa tai mukauttavat tunnesäätelystrategioita. Sosiaalinen tuki (miten uhri hyödyntää ystäviään ja perhettään paineen purkamisessa) on muuttuja, joka auttaa vähentämään verkkokiusaamisen emotionaalisia oireita.
“Nuorten psykoemotionaalinen sopeutuminen liittyy läheisesti verkkokiusaamiseen.”
– Carlos Evangelio-
Elämän tarkoituksen menetys
Nuoret menettävät usein elämän tarkoituksen verkkokiusaamisen seurauksena. Itsemurha-ajatukset ovat yleisiä. Tämä seikka on hälyttänyt tutkijoita. Lisäksi tietyt tunteet, kuten viha, hämmennys tai jatkuva jännitys, on liitetty suurempaan todennäköisyyteen joutua verkkokiusaamisen uhriksi.
Tämän seurauksena useat asiantuntijat ovat huomauttaneet, että meidän pitäisi kehittää interventioita, jotka keskittyvät edistämään parempaa tunteiden hallintaa nuorten keskuudessa (Pasquale et al., 2021). Epäilemättä ne hyödyttäisivät häirinnälle alttiina olevien nuorten mielenterveyttä.
“Kasvotusten tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen suojaa verkkokiusaamiseen liittyviltä kielteisiltä mielenterveysvaikutuksilta.”
– Larisa T. McLouhlin-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Molero, M. M., Pérez-Fuentes, M. C., Martos, Á., Pino, R. M., & Gázquez, J. J. (2023). Network Analysis of Emotional Symptoms and their Relationship with Different Types of Cybervictimization. European Journal of Psychology Applied to Legal Context, 15(1), 23-32.
-
Olweus, D. (1978). Aggression in the schools: Bullies and whipping boys. Hemisphere.
-
Wright, M. F., & Schiamberg, L. B. (Eds.). (2020). Child and Adolescent Online Risk Exposure: An Ecological Perspective. Academic Press.
- Save the Children. (2019). Viral violence: Executive summary [Violencia viral: resumen ejecutivo]. https://www.savethechildren.es/sites/default/files/imce/docs/violenciaviral_resumenejecutivo.pdf
- Álvarez-García, D., Barreiro-Collazo, A., & Núñez, J. C. (2017). Cyberbullying among adolescents: Prevalence and gender differences. Comunicar, 50(25), 89-97. https://doi.org/10.3916/C50-2017-08
- Evangelio, C., Rodríguez-González, P., Fernández-Río, J., & González-Villora, S. (2022). Cyberbullying in elementary and middle school students: A systematic review. Computers & Education, 176, Article 104356. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2021.104356
- Barragán, A. B., Molero, M. M., Pérez-Fuentes, M. C., Simón, M. M., Martos, Á., Sisto, M., & Gázquez, J. J. (2021). Study of cyberbullying among adolescents in recent years: A bibliometric analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(6), 3016. https://doi.org/10.3390/ijerph18063016
- Montes, Á., Sanmarco, J., Novo, M., Cea, B., & Arce, R. (2022). Estimating the Psychological harm consequence of bullying victimization: A meta-analytic review for forensic evaluation. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(21), Article 13852. https://doi.org/10.3390/ijerph192113852
- De Pasquale, C., Martinelli, V., Sciacca, F., Mazzone, M., Chiappedi, M., Dinaro, C., & Hichy, Z. (2021). The role of mood states in cyberbullying and cybervictimization behaviors in adolescents. Psychiatry Research, 300, Article 113908. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2021.113908
- McLoughlin, L. T. (2021). Understanding and measuring coping with cyberbullying in adolescents: Exploratory factor analysis of the brief coping orientation to problems experienced inventory. Current Psychology, 40(2), 4300-4310. https://doi.org/10.1007/s12144-019-00378-8