Vanhuuden vaiheet sekä niiden fyysiset ja psykologiset muutokset

Vanhuus viimeinen elämänvaihe, joka voidaan vielä jakaa useampaan vaiheeseen. Mitä jokainen niistä tarkoittaa fyysisestä ja psyykkisestä näkökulmasta?
Vanhuuden vaiheet sekä niiden fyysiset ja psykologiset muutokset

Viimeisin päivitys: 30 maaliskuu, 2022

Mitkä ovat vanhuuden vaiheet ja mikä on ominaista niille jokaiselle?

Orosan (2014) mukaan, Martínezin yms. artikkelissa (2018) lainattuna, vanhuus on abstrakti käsite, jota pidetään yhtenä elämänvaiheena. Toiset psykologit, kuten María del Carmen Amaro (2016), pitävät sitä sosioantropologisena konstruktiona.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että vanhuus, jota kutsutaan myös kolmanneksi ikäkaudeksi, on viimeinen elämänjakso aikuisiän jälkeen. Tässä vaiheessa olemme jo pitkällä elämää ja vaikka osa kyvyistämme heikkenee, täysi psykologinen kypsyys vahvistuu.

Vanhuuden vaiheet

On olemassa kolme vanhuuden vaihetta: niin sanotusti nuori vanha, keskivanha ja vanha vanha. Aiomme selittää, mitä muutoksia tapahtuu kussakin näistä kolmesta vaiheesta, fyysisellä ja psyykkisellä tasolla.

Puhumme yleisistä muutoksista, joiden ei aina tarvitse tapahtua samalla tavalla (tai täsmälleen samassa iässä) kaikilla ihmisillä.

Vanhempi nainen alalla

1. vaihe: nuori vanha

Tässä ensimmäisessä vanhuuden vaiheessa ollaan noin 55-65 -vuotiaita. Naisilla tämä vaihe alkaa yleensä vaihdevuosien saapuessa.

Tämä on itse asiassa enemmänkin vanhuutta edeltävä vaihe, jossa ruumiilliset ja henkiset toiminnot heikkenevät vähitellen.

Fyysiset muutokset

Fyysisellä tasolla unihäiriöitä saattaa alkaa ilmetä. Unitunnit vähenevät ja rasvan kertymistä voi myös esiintyä. Ruoansulatus hidastuu ja lihasmassan surkastuminen alkaa.

Psykologiset muutokset

Psykologisella tasolla voi ilmetä melankoliaa, kun henkilö muistelee hetkiä omasta elämästään. On tavallista verrata nykyhetkeä menneisyyteen. Toisaalta, jos henkilöllä on lapsia, hän saattaa myös kokea tyhjän pesän syndroomaa (kun lapset muuttavat pois kotoa).

Tässä vaiheessa voi ilmaantua myös yksinäisyyden ja ikävystymisen hetkiä, varsinkin jos henkilö jää varhain eläkkeelle tai on leski.

2. vaihe: keskivanha

Vanhuuden toinen vaihe on noin 65 ja 79 vuoden välillä. Tämä on “puhdasta” vanhuutta, jossa biologisten toimintojen heikkeneminen konsolidoituu. Tässä vaiheessa on myös tavallista, että henkilö käy läpi menneisyytensä ja kokee muistojaan uudelleen.

Fyysiset muutokset

Fyysisellä tasolla ilmenee kaikenlaisia muutoksia. Luut heikkenevät ja ilmaantuu asento- ja lihasongelmia, jotka aiheuttavat kipua jne. Lisäksi suuret ponnistukset eivät yleensä ole enää mahdollisia. Myös ruoansulatusongelmia esiintyy ja riski sairastua joihinkin syöpätyyppeihin kasvaa.

Myös aistit kärsivät, erityisesti näkö (esim. kaihi) ja kuulo. Tämä voi edistää suurempaa pahaa: eristäytymistä.

Psykologiset muutokset

Psykologisella puolella tässä vaiheessa henkisten prosessien heikkeneminen yleensä vakiintuu. Kiteytynyt älykkyys on maksimissaan (kaikki opittu). Toisaalta henkiseen ketteryyteen liittyvä joustava älykkyys on monilla alimmillaan.

Lisäksi tässä vaiheessa dementian riski alkaa olla todennäköisempi (65-vuotiaasta lähtien). Alzheimerin taudin, joka on yksi yleisimmistä dementioista, riski kasvaa dramaattisesti iän myötä.

DSM-5:n (APA, 2013) mukaan 65-vuotiaana Alzheimerin dementian esiintyvyys on 0,6 % miehillä ja 0,8 % naisilla; 85-vuotiaana 11 % ja 14 %, ja 90-vuotiaana 21 % ja 25 %.

3. vaihe: vanha vanha

Tässä viimeisessä vaiheessa, 80-vuotiaasta eteenpäin, laadullinen muutos sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla on hyvin havaittavissa.

Fyysiset muutokset

Luiden ja nivelten hauraus on tavallista. Tämä, lisättynä muihin fyysisiin muutoksiin, voi heikentää henkilön autonomiaa.

Tässä vaiheessa jotkut voivat jatkaa yksin elämistä, vaikka se on jo alkanut aiheuttaa komplikaatioita. Myös muita terveysongelmia ilmenee, jotka tekevät henkilöstä herkemmän tässä vaiheessa.

Psykologiset muutokset

Psykologisella tasolla yksinäisyydestä ja muista tekijöistä johtuvat mielenterveysongelmat, kuten masennus, ovat todennäköisempiä tässä vaiheessa.

Myös sosiaalisen eristäytymisen riski on suurempi kahdesta syystä. Ensinnäkin ystävyyssuhteet vähenevät, kun ystävät kuolevat. Toiseksi itsenäisyyden puute tekee kotoa lähtemisen vaikeaksi.

Kaksi tapaa ikääntyä

Vaikka jokainen yksilö ikääntyy omalla tavallaan, ikääntyminen voidaan nähdä kahdessa päämuodossa. Nämä ovat fysiologinen ja patologinen ikääntyminen. Mistä kukin koostuu?

Fysiologinen ikääntyminen

Tässä tapauksessa rappeuttavat prosessit tai sairaudet eivät estä henkilöä sopeutumasta ympäristöönsä. Nämä muutokset ovat osa luonnollista kehitystä.

Ihminen siis ikääntyy “positiivisesti” kokemistaan fyysisistä muutoksista huolimatta. Lyhyesti sanottuna: hän mukautuu pikku hiljaa tilanteeseensa.

Patologinen ikääntyminen

Patologinen ikääntyminen tapahtuu, kun rappeuttavat prosessit ja sairaudet vaikeuttavat ihmisen sopeutumista ympäristöönsä. Myös vakavampia ja vammauttavia sairauksia voi ilmaantua.

Nainen, jolla on Alzheimerin tauti

Pohdiskelua vanhuudesta

Vanhuuden vaiheet ovat erilaisia kaikille, ja ne voivat alkaa ja päättyä hieman eri ikävuosina ihmisestä riippuen. Vanhuus on kuitenkin kaikille tärkeä elämänvaihe ja prosessi, jossa fysiologisia, sosiaalisia ja psykologisia muutoksia ilmenee.

Elämä muuttuu ja ajan kuluminen saa meidät muuttumaan sen mukana.

Ikääntyminen on asteittainen prosessi, joka tapahtuu luonnollisesti ja dynaamisesti ja jota emme voi välttää. Siitä huolimatta jotkut ihmiset kokevat paremman elämänlaadun vanhempana. Tämä riippuu eri tekijöistä, kuten sosiaalisesta tuesta, persoonallisuudesta, henkilökohtaisista resursseista, sosiaalisista resursseista ja psykologisten häiriöiden olemassaolosta tai puuttumisesta.

“Arvosta kaikkia onnellisia hetkiäsi; ne ovat hieno tyyny vanhuudelle.”

-Booth Tarkington-

This might interest you...
Vanhenemisen ja vanhaksi tulemisen ero
Mielen Ihmeet
Lue se täällä Mielen Ihmeet
Vanhenemisen ja vanhaksi tulemisen ero

Miksi jotkut ihmiset tuntuvat vanhenevan muita paremmin? Tänään pohdimme, mikä on vanhenemisen ja vanhaksi tulemisen oikea ero.



  • Amaro, M. C. (2016). El envejecimiento poblacional en Cuba, desde el prisma de la epidemiología social y la ética. Anales de la Academia de Ciencias de Cuba, 6(2):30-45.
  • Aranda, C. et al. (2002). Jubilación, trastornos psicológicos y redes sociales de apoyo en el adulto mayor jubilado / Retirement, psychological troubles and social aid networks in older pensioned persons. Rev. psiquiatr. Fac. Med. Barc, 29(3): 169-174.
  • Fernández R. Psicología de la vejez. En: Orosa T. Temas de Psicogerontología. (2014). La Habana: Editorial Universitaria Félix Varela: 33-50.