Valehtelet! Näin kehonkielesi voi paljastaa sinut

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut María Prieto

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vaikka tosielämässä ei ole aina helppoa arvata, milloin toinen valehtelee, on olemassa asiantuntijoita, jotka auttavat meitä ratkaisemaan tämän ongelman. Toisin sanoen, he voivat määritellä tiettyjen perustietojen avulla sellaisia tilanteita, joissa kehonkielesi voi paljastaa sinut. Valheita ei siis voida havaita pelkästään puhutun kielen avulla. Tarkkailemalla ympärillämme olevia ihmisiä ja tutkimalla heidän kehonkieltään, voimme mahdollisesti onnistua paljastamaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole rehellisiä.

90 prosenttia viestinnästämme perustuu sanattomaan kommunikaatioon, ja tästä syystä kehomme kertoo meistä paljon enemmän kuin mitä pystymme sanoin ilmaisemaan.

Totuus on, että alamme valehdella hyvin varhaisessa iässä. Valehtelu on opittua käyttäytymistä ja kyseessä on ihmiselle luontainen ominaisuus. Jos pieni lapsi oppii, että palkkio valehtelusta on suurempi kuin se palkkio, jonka hän voi saada kertomalla totuuden, on täysin normaalia, että hän ottaa riskin sukeltamalla hiukan syvemmälle siihen keksittyyn maailmaan, mikä näyttäisi hyödyttävän häntä tavalla johon totuus ei yllä.

Ilmoittauduitpa sitten sairaaksi tenttipäivänä, koska et ole lukenut kokeeseen, kehuskelit sitten sellaisen kielen osaamisella, jota tuskin ymmärrät tai syytät liikennettä saapuessasi paikalle myöhässä; nämä kaikki ovat käyttäytymismalleja, joita suoritamme päivittäin, ja vieläpä täysin luonnollisella tavalla.

5 elettä, jotka kertovat, kuinka kehonkielesi voi paljastaa sinut

Mitä enemmän tutkimme ympärillämme olevien ihmisten kehonkieltä, sitä paremmiksi tulemme myös havaitsemaan sellaisia eleitä, jotka liittyvät muiden kertomiin valheisiin. Vaikka valheiden havaitsemiseksi ei ole yhtä ja varmaa universaalia signaalia, yleisimpiä valheen paljastavia kehonkielen eleitä on yhteensä viisi:

Taipumus hieroa nenääsi

Henkilöllä, joka valehtelee, on taipumusta hieroa nenäänsä tahattomasti ja reflektiivisesti. Selitys tälle eleelle on se, että valheiden kertominen kasvattaa adrenaliinin erittymistä, mikä puolestaan aiheuttaa kutinaa saapuessaan nenän hiussuoniin.

Kuuluisin esimerkki lienee Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton: hän hieroi nenäänsä kieltäessään suhteensa Monica Lewinskyyn. Jo tuolloin tämä ele tulkittiin merkkinä siitä, että Clinton ei puhunut totta.

Kehosi jäykistyy

Kun valehtelemme, lihaksilla on taipumusta jännittyä ja tämä puolestaan aiheuttaa meissä kyvyttömyyttä hallita joitain nytkähdyksiä, kuten hartioiden supistumista tai pieniä kouristuksia jaloissa ja kaulassa. Kehonkielesi voi paljastaa sinut silloin, kun fyysinen ilmeesi vaikuttaa rajalliselta ja käsilläsi on taipumasta kiinnittyä vartaloon.

Toisaalta taas silloin, kun henkilö on vilpitön, on luonnollisinta että hän rentoutuu, hänen eleensä ovat rauhoittavia ja hän ilmaisee rentouttavaa kehonkieltä. Samalla on kuitenkin hyvä olla varovainen tätä jäykkyyttä tulkittaessa, sillä jännitys voi johtua myös muista olosuhteista. Esimerkiksi jokin huolenaihe, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä sanomme, tai esimerkiksi jännitys, joka voi syntyä kun odotamme toisen reaktiota kertoessamme totuutta, voi myös luoda kehon jäykkyyttä.

Hengityksesi ja sykkeesi nopeutuvat

Lisäksi tiedämme, että hengityksen tahti muuttuu ja meillä on tapana hengittää raskaammin silloin, kun valehtelemme. Tämä puolestaan aiheuttaa muutoksia sykkeessä äkillisesti muuttuneen hengitystahdin vuoksi. Tässä tapauksessa olisi hyvä ottaa huomioon myös yllä mainittu seikka, jossa valehtelevan henkilön keho jäykistyy.

Staattinen katse

Katseen pidätteleminen on emotionaalinen suoja. Kun valehtelemme, asetamme itsemme tietoisen haavoittuvaiseen asemaan. Valheen jälkeen epävarmuuden tunne voi paljastaa meidät, jolloin diskurssin jäykkyys siirtyy yleensä vartaloon ja loogisesti myös katseeseen.

Kasvojen mikroilmaisut

Kun kerromme valheita, silmiemme räpäytykset muuttuvat usein voimakkaammaksi ja tiheämmäksi, ja meillä on taipumusta hieroa silmiämme. Posket alkavat punoittaa lisääntyneen adrenaliinin vuoksi, ja suu ja huulet kurtistuvat, mikä puolestaan osoittaa lisääntynyttä emotionaalista jännitystä.

Ajatelkaamme, että ne syyt, joiden takia valehtelemme, voivat olla monia ja hyvin erilaisia, mutta niillä kaikilla on yhteinen tavoite: haluamme välttää totuuden kertomista.

Kehonkielen merkitys kommunikaatiossa

Kehonkieli on sanattoman viestinnän muoto. Eleiden ja liikkeiden kautta välitämme viestejä, jotka haluamme lähettää keskustelukumppanillemme. Nämä toimet suoritetaan yleensä tiedostamattomasti, ja tästä samaisesta syystä meidän on niin vaikeaa kertoa valhetta niin, että se olisi samassa linjassa kehomme ilmaisemien eleiden kanssa. Toisin sanoen kehomme seuraa puhettamme samalla tavalla kuin kertoessaan totuutta.

Toisaalta taas, ja kuten olemme jo aikaisemmin sanoneet, sanattoman kielen tulkintaa on aina suoritettava varovaisesti, koska siihen liittyy samalla myös monia eri ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ilmaisuumme. Kuvittele esimerkiksi tilanne, jossa havaitset kuinka keskustelukumppanisi otsa alkaa hikoilla. Sinun ei kuitenkaan tule tulkita tätä tilannetta heti merkkinä siitä että hän yrittää valehdella sinulle, vaan voi olla että huoneessa, jossa olette juuri sinä hetkenä, on liian kuuma tai että keskustelukumppanisi yksinkertaisesti kärsii liikahikoilusta.

Sanattoman kielen tulkitsemisessa on tarpeen ottaa huomioon myös kontekstissa esiintyvät muuttujat, taustat, joista keskusteluun osallistuvat henkilöt tulevat, heidän luonteensa sekä se merkitys, mitä keskustelukumppani jakaa puheensa kautta. Ihanteellisissa tapauksissa kehonkieltä tulisikin tarkastella suurena kokonaisuutena ja siitä tulisi sulkea pois ne mahdolliset ulkoiset tekijät, jotka voivat selittää kyseisen ihmisen käyttäytymistä ja joilla ei ole mitään tekemistä valehtelun kanssa.

“Idioottikin voi kertoa totuuden. Valehtelu puolestaan vaatii mielikuvitusta.”

-Perich-