Uskottomuuden vaikutukset aivoihin
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares
Uskottomuudella on usein hyvin korkea hinta sekä ihmissuhteissa että yksilöllisesti. Uskottomuus vahvistaa epäilyksiä ja lisää epävarmuuden tunnetta. Se on kuin kaiken kuluttava tuli, joka lopulta tuhoaa kaiken, minkä puolesta petetty henkilö on taistellut.
Uskottomuus on luottamuksen pettämistä. Sellaisenaan se voi laukaista erittäin intensiivisiä ja vastenmielisiä tunteita. Niiden joukossa ovat turhautuminen, katkeruus, viha, tuska ja suru. Tässä artikkelissa haluamme tutkia erityisesti yhtä tunnetta, joka liittyy läheisesti uskottomuuteen: mustasukkaisuutta.
“Sinun on opittava poistumaan pöydästä, kun rakkautta ei enää palvella.”
-Nina Simone-
Mustasukkaisuus tunteena
Tunteet ovat tapa vastata yhteen tai useampaan ärsykkeeseen ympäristössä. Siinä on kolme komponenttia:
- Käyttäytymiskomponentti. Tämä on sellaista käyttäytymistä, joka tapahtuu reaktiivisella tavalla tai tunteiden seurauksena.
- Neuro-vegatiivinen komponentti. Kuinka kehomme mobilisoi ja kerää energiavaroja käsitelläkseen ärsykkeitä. Tämä sijaitsee autonomisessa hermostossa.
- Hormonaalinen komponentti. Se auttaa neuro-vegatiivista järjestelmää vapauttamalla aineita, jotka helpottavat tunnereaktiota. Esimerkkinä hormonit, jotka erittyvät lisämunuaisessa. Ne vapautuvat, jotta lihaksillamme on tarpeeksi ruokaa.
Mustasukkaisuus on tunne, jolla on syvä sosiaalinen perusta. Se määritellään niin, että henkilö on “epäluuloinen ja epäluottavainen”. Se voi muuttaa kiintymystä, jota ihmiset tuntevat toisiaan kohtaan. Mustasukkaisuuden tunne on menetyksen ennakointia. Se hälyttää meidät mahdollisesta tulevasta kivusta ja menetyksestä.
Mustasukkaisesti reagoiminen uskottomuuteen on sekä normaalia että ahdistavaa. Lisäksi reaktio vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä mies vai nainen. Vastaus tähän on evoluutiossa, sillä näin mustasukkaisuus liittyy lisääntymiseen.
“Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.”
-Elie Wiesel-
Mitkä ovat uskottomuuden vaikutukset aivoihin?
Jos olet nainen, on todennäköistä, että olet herkempi henkiselle uskottomuudelle. Jos olet mies, annat todennäköisesti enemmän painoarvoa seksuaaliselle uskottomuudelle.
“Uskottomuus on konkreettinen ja todellinen tilanne, joka edustaa korkeinta pelottelun tasoa, joka suhteessa voidaan kokea.”
-Ana María Fernández Tapia-
Uskottomuuden tapahtuessa negatiivisiin tunteisiin ja sosiaaliseen kognitioon liittyvät alueet yleensä aktivoituvat (Takahashi, 2006). Niiden joukossa ovat:
- Mantelitumake. Tämä on tunnereaktion avainrakenne. Se toimii kuin “orkesterinjohtaja”. Sen tehtäviin kuuluu impulssien säätely ja tunteiden ilmaiseminen. Lisäksi pelko aktivoi sitä voimakkaasti.
- Aivosaareke. Se aktivoituu, kun emme pidä jostakin ja kun tunnemme inhoa. Se aktivoituu myös, kun uskottomuus sattuu ja tunnemme mustasukkaisuutta. Lisäksi fyysinen kipu aktivoi tätä aluetta. Se on vastuussa kivun emotionaalisen osan käsittelystä.
- Ohimopoimu. Mustasukkaisuus ilmenee koetun petoksen seurauksena. Ohimopoimu aktivoituu aina, kun arvioimme jonkun luottamusta ja tarkoituksellisuutta.
Näköaivokuori
Sekä miehillä että naisilla näköaivokuori aktivoituu voimakkaasti, kun tapahtuu uskottomuutta. Se aktivoituu silloinkin, kun kuvittelemme aktiivisesti kumppanimme olevan uskoton. Näemme sen ikään kuin “omin silmin”. Miehillä mantelitumake aktivoituu voimakkaammin, jos uskottomuus on ollut seksuaalista. Kun kyseessä on emotionaalinen uskottomuus, aktivoituvat aivosaareke, hippokampus ja hypotalamus (Takahashi, 2017).
Tietyt alueet aktivoituvat eri tavalla sukupuolen mukaan. Tämä juontaa juurensa eri tavoista, joilla miehet ja naiset näkevät uskottomuuden lisääntymisen suhteen.
“Mantelitumake ja aivosaareke ovat keskeisiä solmuja negatiivisten perustunteiden, pelon ja inhon käsittelyssä.”
-Hidehiko Takahashi-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Fernández Tapia, A. M. (2010). Psicofisiología de los celos románticos: estudio experimental de las emociones que surgen ante la infidelidad desde la perspectiva evolucionaría.
-
Takahashi, H., Matsuura, M., Yahata, N., Koeda, M., Suhara, T., & Okubo, Y. (2006). Men and women show distinct brain activations during imagery of sexual and emotional infidelity. NeuroImage, 32(3), 1299-1307.
-
Teruel, F. M. (2013). ¿ Qué es una emoción?. Arbor, 189(759), a004-a004.
-
Montañés, M. C., & Iñiguez, C. G. (2002). Emociones sociales: enamoramiento, celos, envidia y empatía.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.