Unien mysteeri

Jotkut ihmiset päättävät olla kiinnittämättä huomiota uniinsa, toiset sen sijaan miettivät niitä paljon. Ja jotkut ihmiset ajattelevat unien olevan epätoivoinen huuto asioista joita emme sano hereillä ollessamme. Unista on olemassa paljon eri teorioita ja tutkimuksia, ja monia hypoteeseja koskien sitä mitä mielessämme tapahtuu kun nukumme.

Miksi näemme unia? Mitä unet tarkoittavat? Mistä kuvat jotka ilmestyvät mieleesi tulevat? Kuinka painajaiset muodostuvat? Vastaus ei ole lainkaan yksinkertainen, ja moniin kysymyksiin ei vieläkään ole vastausta. Niihin joihin on, vastaamme tässä artikkelissa.

Unet: enemmän kuin vain REM

Emme aio puhua eri unen vaiheista jotka käymme läpi yön aikana silmämme suljettuamme, tai edes REM-unen vaiheista. Mutta puhumme siitä mitä tapahtuu mielessä, suhteessa niihin kuviin jotka ilmaantuvat, usein ilman selitystä tai tarkoitusta.

Jotkut tutkimukset esittävät että kaikki mitä teemme päivän aikana kerääntyy tiettyyn aivojen osiin, ja kun nukumme, ne “tulevat takaisin valoon”, mutta sekoittuneina, symbolisina ja epäsäännöllisillä tavoilla. Tähän saattaa liittyä osa uutista jonka luit, elokuva jonka näit, tai rakennus joka kiinnitti huomiosi kun kävelit töihin, jne.

Kuvat, äänet, muistot ja kokemukset tulevat yhteen muodostaen unen, kuin yhteenvedon kaikesta mitä tapahtui sinä päivänä. Mutta se ei tietenkään muodostu vain niin viimeaikaisista elementeistä. Ne ovat usein yhdistyneet menneisyyden kaikuihin, asioihin jotka tapahtuivat aikaa sitten tai ihmisiin jotka muistat.

Uneksimisen kokemus

Me kaikki näemme unia, vaikka emme muistaisikaan sitä. Vaikka yrittäisimme muistaa uudelleen unemme ja kirjoittaa sen ylös päiväkirjaan, meiltä puuttuu suurin osa sen palasista jotta kykenisimme rakentamaan palapelin jolla olisi mitään merkitystä tai mitä me voisimme käyttää päivittäisessä elämässämme. Kukaan ei voi koskaan kuvata sitä niin tarkoilla yksityiskohdilla. Vaikka muistaisit jotkut osat elävästi, monet osat ovat silti hävinneet muististasi.

Allan Hobsonin mukaan, kun näet unia, aktivaatio mielessäsi on erittäin samanlainen kun silloin kun tämä toiminta tapahtuisi oikeasti, vaikka tietyt elementit ovatkin mahdottomia hereillä ollessasi (kuten kuolleen perheenjäsenen näkeminen, lintuna lentäminen, tai itsesi näkeminen lapsena).

Kun näet unia, ei ole kyse ainoastaan siitä että vain aivosi heräisivät toimimaan, vaan myöskin tunteesi ja lihaksesi tekevät niin. Pelko, onnellisuus ja epävarmuus ottavat vallan. Saatat herätä ja sydämesi hakkaa todella nopeasti, uit hiessä ja olet hengästynyt. Mutta suurimman osan ajasta, unet ilmaantuvat ilman syytä tai loppusointua, ja ne katoavat ovelasti kun avaat silmäsi ja kuulet äänen joka herätti sinut.

Miksi? Se riippuu useista tekijöistä. Ensinnäkin se riippuu siitä, missä unen vaiheessa olet silloin kun heräät. Jos olet REM-unen vaiheessa, kuvat ja kokemukset ovat selkeämpiä, havainnollisempia ja laaja-alaisempia. Voi myös olla, ettet kykene erottamaan unta todellisuudesta. Jos et ole REM-unessa, kuvat ovat vähäisempiä ja uneen liittyy enemmän kohtauksia päivittäisestä elämästä (työstä, ruoanlaitosta, puistosta, jne.)

Mikä on unien tarkoitus?

Unen päätarkoitus on palauttaa organismimme optimaaliseen fysiologiseen tilaan. Mutta mitä psykologiaan tulee, siihen liittyy usein paljon sisältöä jota ei tulisi jättää huomiotta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että unet lujittavat muistoja ja auttavat tehokkaasti palauttamaan niitä. Jotkut teoriat esittävät, että unet tarjoavat aivoille stimulaatiota jota se tarvitsee voidakseen herätä syvästä unesta ja aktivoida aivopiirit jotka liittyvät tunteisiin.

Teorioita unesta

Sigmund Freud oli vakuuttunut että tukahdetut halut olivat naamioituneet uniksi. Hän sanoi aina että “sillan alla on paljon vettä”. 2000-luvulla on ilmaantunut uusia teorioita jotka joko vahvistavat tai kieltävät hänen hypoteesinsä.

Yksi näistä teorioista on Harvardin psykologi Deidre Barretin teoria, joka sanoi että unet pyrkivät ratkaisemaan ongelmia nukkuessamme. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat kehittyneet siihen pisteeseen että voimme ratkaista ongelmia jopa unissamme. Kuinka hienoa olisikaan jos näin tapahtuisi koko ajan!

Unet ovat melko visuaalisia, mutteivät usein kovin loogisia. Joten jotta ne voisivat auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia, meidän pitää analysoida niitä yksityiskohtaisemmin. No sehän sopii, mutta meidän täytyy pitää mielessämme että muistamme vain osia niistä. Tämän teorian mukaan uneksiminen on ajattelun toinen muoto, ja se voi auttaa meitä tekemään “B-suunnitelman” ongelmiimme.

Toisaalta psykiatri Jie Zhang ehdotti toista ajatusta unista ja niiden tarkoituksista. Hänen mukaansa aivot säilyttävät muistoja jatkuvasti, olimmepa hereillä tai nukuimme.

Tämä tarkoittaa, että unet ovat sama asia kuin ajatukset tai muistot jotka tulevat mieleemme kun olemme hereillä. Mieti tätä, oletko ikinä ollut yllättynyt siitä mistä haaveilet? Jotakin samanlaista tapahtuu kun menet nukkumaan, mutta tässä tapauksessa siihen liittyy tiedostamatonta aktiviteettia jota et pysty kontrolloimaan.