Tunteet ja verenpainetauti: odottamaton suhde

Verenpainetauti on psykosomaattinen sairaus. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä on sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Tästä syystä on mahdollista, että verenpainetaudin ja tunteiden välillä on jonkinlainen suhde.

Ensinnäkin verenpainetauti tarkoittaa epätavallista kohonnutta painetta valtimon seinissä. Maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät tästä tilasta. Vaikka tämä sairaus on yleisempää keski-ikäisillä ihmisillä, se voi kuitenkin ilmetä missä iässä tahansa.

Verenpainetaudin aiheuttajaa ei tarkalleen tiedetä. Kaiken lisäksi se on krooninen sairaus. Tämä tarkoittaa sitä, että me voimme hallita sitä, mutta sille ei ole olemassa omaa parannusta. Tällä sairaudella voi olla vakavia seurauksia, ja äärimmäisimmissä tapauksissa se voi johtaa jopa sydämen vajaatoimintaan tai aivohalvaukseen.

Kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että psyykkiset tekijät vaikuttavat suuresti verenpaineen kohoamiseen. Tämä pitää paikkansa eritoten voimakkaissa tunteellisissa tiloissa ja pitkittyneessä stressissä.

Jotkut asian ammattilaiset, kuten tutkija Luis Chiozza, menevät asiassa muiden edelle ja sanovat, että tiedostamattomat prosessit ovat tärkeitä riskitekijöitä kun on kyse verenpainetaudista. Tarkastelkaamme tunteiden ja verepainetaudin välistä suhdetta hieman syvemmin.

Tunteet ja verenpainetauti: äärimmäinen viha

Franz Alexander on tohtori, joka on tutkinut tunteiden ja verenpainetaudin välistä suhdetta. Viitatessaan menneisiin tapauksiinsa, hän kykeni päättelemään että tukahdetun tai estetyn vihan ja tämän sairauden välillä on olemassa yhteys.

Hän painottaa tutkimuksissaan sitä, että verenpainetaudista kärsivillä potilailla on taipumusta olla äärimmäisen alistuvaisia ja riippuvaisia. Lisäksi heille on vaikeaa ilmaista erimielisyyksiä ja he kääntyvät sen sijaan vihamielisyyden ja kaunan puoleen.

Kyseisen tutkijan mukaan näiden vihamielisten ja tuhoisien tilanteiden tuottamat jännitykset ovat verenpainetaudin aiheuttajia. Fysiologisesti, vihan ja sen tukahduttamisen välinen ristiriitaisuus vaikuttaa verisuoniin.

Maallikon termein tämä tarkoittaa seuraavaa: mitä yleensä tapahtuu verenpainetaudissa on se, että kaksi tunnetta ovat vastakkain, jotka puolestaan vastaavat kahta fysiologista prosessia: tässä tapauksessa viha, joka lisää verenkiertoa, ja vihan tukahduttaminen, joka puolestaan saa verisuonet supistumaan. Tämä jännitys lisääntyy ajan myötä ja silloin se saa aikaan verenpainetaudin.

Kaksi muuta tutkijaa, Mittelman ja Reiser, ovat myös samaa mieltä tämän selityksen kanssa, ja he ovat todistaneet, että useat tekijät saattavat saada aikaan tätä sisällä olevaa tunnetta. Yksi niistä vihjaa turhautuneeseen riippuvuuden haluun. Toisin sanoen, potilaat halusivat jonkun pitävän huolta heistä, mutta heillä ei ollut ketään joka tekisi näin.

Muita tukahdetun vihan lähteitä ovat muun muassa: vahingoittunut itsetunto, työpaikan menettämisen uhka tai erimielisyydet esimerkiksi esimiehen kanssa.

Tunteet ja verenpainetauti: alemmuuden tunne

Kuuluisa saksalainen tohtori Viktor Von Weizsaecker lisää, että verenpainetautiin liittyvällä vihalla on usein tekemistä nöyryytetyksi tulemisen tunteen kanssa. Tämä osoittaa sen, että verenpainetaudista kärsivät ihmiset eivät ole saavuttaneet elämänsä tavoitteita ja tämä heidän sairaus on heidän tapansa kompensoida sitä.

Samoilla linjoilla oleva Luis Chiozza osoittaa, että verenpainetauti ilmenee silloin, kun meidän henkilökohtainen arvokkuutemme on ottanut osumaa. Tässä mielessä verenpainetaudista kärsivä ihminen käsittää asian niin, että heitä on kohdeltu epäreilusti ja he tuntevat olevansa avuttomia kaltoinkohtelun edessä.

He haluavat maineensa puhdistumista, mutta he haluavat saada sen olemalla tulemalla “säälityksi”. Toisin sanoen, heistä tulee entistä avuttomampia. Ja siksi se aiheuttaa tämän sairauden.

Kaikki nämä asiantuntijat puhuvat psykoanalyyttisesta näkökulmasta. Tällä lähestymistavalla he yrittävät löytää ymmärrystä tiedostamattomille oireille. Nämä oireet ilmenevät tavallisesti kehossamme, ja ne esiintyvät psykosomaattisina sairauksina. He näkevät sairauden olevan merkki tiedostamattomasta todellisuudesta.

Meidän on huomioitava, että positiiviset ajattelijat ovat kritisoineet näitä kaikkia ehdotuksia. He näkevät ehdotukset puhtaana spekulointina.

Mutta pelkän keskustelun sijaan me voimme alkaa etsiä hoitoa. Monet verenpainetaudista kärsivät potilaat ovat osoittaneet parannusta, kun heitä on hoidettu näiden hypoteesien pohjalta.

Monet kliiniset raportit osoittavat, että tunteiden ja verenpainetaudin välillä on suhde. Eritoten aggressiot ja hypertensiiviset kriisit ovat yhteydessä toisiinsa.

Tästä sairaudesta kärsivien ihmisten tulisi analysoida omaa psyykkistä terveyttään ja kysyä itseltään, tuntevatko he olevansa kunnioitettuja. Ehkäpä avain terveytemme parantamiseen löytyy vastauksista näihin kysymyksiin.