Tunnistatko pelon naamiot?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Ei ole aina helppoa kertoa, että pelkäämme. Pelko saattaa tuntua siltä kuin vapina kulkisi läpi kehomme eräänlaisena merkkinä heikkoudesta. Mutta tämä ei voisi olla kauempana totuudesta.
Pelkääminen on yksi ihmisen luonnollisimmista osista, ja se on myös yksi hyödyllisimmistä ominaisuuksistamme, kun kyseessä on selviytyminen. Jos me emme kokisi tätä epämiellyttävää mutta hyödyllistä tunnetta, me emme varmastikaan olisi täällä tänä päivänä. Pelko on juurikin se tunne, joka haastaa meidät olemaan rohkeita ja pysäyttää meidän piittaamattomuutemme.
Vaikka jokainen meistä tuntee pelkoa, se on silti jotain, mitä meidän on vaikea normalisoida. Me pelkäämme, että pelko on merkki heikkoudesta ja että ihmiset halveksuvat meitä juuri tästä syystä.
Vain harvat ihmiset ovat empaattisia ihmisten kanssa, jotka ovat peloissaan. Mutta me kaikki kuitenkin pelkäämme jotain. Pelätessämme me mielummin piiloudumme, sillä me emme halua, että meidät tuomitaan negatiivisesti. Me emme halua näyttää heikoilta tai vähemmän arvokkailta. Joten me naamioimme pelkomme ja työnnämme sen pois. Usein me teemme tämän kieltäytymällä kohtaamasta tilanteita, jotka ovat mielestämme pelottavia.
Tuloksena pelko naamioituu ja kasvaa vahvemmaksi. Tilanteiden, joita me emme halua kohdata, ylitsepääsemisestä tulee entistä vaikeampaa. Jos haluat tietää kuinka tunnistaa pelon naamiot, jatka tämän artikkelin lukemista.
Pelon naamiot: laiskuus… ”minusta ei tunnu siltä”
Kun me pelkäämme jotain, joskus me valitsemme itsellemme laiskan asenteen vapauttaaksemme itsemme vaivasta kohdata pelkomme. Laiskuus antaa meille tavan piilottaa pelkomme. Se on tekosyy välttää pelkoa aiheuttava tilanne. ”Minusta ei tunnu siltä” tai ”minä teen sen huomenna” ovat vain yksi pelon naamio. Pohjimmiltaan se sallii meidän väistää pelkomme kohtaamisen mahdolliset negatiiviset seuraukset.
Jos me haluamme riisua tämän naamion, meidän on muutettava asenteitamme. Meidän on harjoitettava kykyä liikkua eteenpäin kohti tavoitettamme, vaikka siitä tulisikin vaikeaa, pelottavaa tai epämukavaa.
Pelon naamiot: tylsyys… ”se on tylsää”
Yksi todella yleisistä pelon naamioista on tylsyyden tunne. Jos näemme jonkin asian vaarallisena, oli se sitä tai ei, meidän on paljon helpompi sanoa että se on tylsää, sen sijaan että ottaisimme riskin taistellaksemme tätä asiaa vastaan.
Jos esimerkiksi pelkään puhua jostain aiheesta sillä syvällä sisimmässäni pelkään saavani kritiikkiä, minun on helpompaa sanoa, että aihe on mielestäni tylsä (vaikka todellisuudessa olen melko intohimoinen kyseistä aihetta kohtaan).
Tällä tavalla minulla on tekosyy olla pitämättä puhetta eikä minun tarvitse näyttää pelkoani. Toisin sanoen minua ei tuomita niin negatiivisesti eikä minua painosteta niin paljon, kuin jos olisin sanonut että julkinen puhuminen aiheuttaa minulle ahdistusta. Valitettavasti me myönnymme tuohon aikaisemmin mainittuun helpommin kuin tuohon jälkimmäiseen.
Me voimme taistella pelon tylsyyden naamiota vastaan keskittymällä siihen, kuinka paljon me nautimme siitä mitä me teemme. Kiinnitä positiiviseen huomiota ja yritä saada jokaisesta kokemuksesta kaikki irti.
Pelon naamiot: ”no, eihän kukaan edes huomaa”
Tämän valheen tarkoitus on välttää tekemämme virheen seuraukset. Se sallii meidän ottaa kasvot, jotka (uskomuksemme mukaan) tullaan hyväksymään helpommin. Vaikka me emme käytä tätä valhetta kovinkaan usein, se on kuitenkin pakotie, joka ruokkii pelkoa.
Kun me valehtelemme, me kuvailemme osaa itsestämme tai elämästämme joka ei ole autenttinen, ja ihmiset tulevat tuntemaan tämän tekaistun osan meitä.
Meitä kauhistuttavalta asialta piiloutuminen, siitä valehteleminen tai tekosyiden keksiminen auttavat meitä lyhyellä aikavälillä. Se estää pelkoamme tulemasta päivänvaloon ja sallii meidän tuntea olomme rennommiksi. Ongelma on siinä, kuten myöskin aikaisemmin mainituissa tapauksissa, että pidemmällä aikavälillä me emme pääse niiden tilanteiden yli, joiden ylitse meidän on päästävä.
Jos joskus käytät pelon naamioita hyväksesi, saatat oivaltaa että vaikeutat pelkojesi kohtaamista ja elämässä eteenpäin liikkumista. Kaikkein järkevin, vaikkakin vaikea, asia on hyväksyä se tosiasia, että kaikki tuntevat joskus pelkoa. Tunnista oikeutesi kokea pelkoa ja lakkaa peittelemästä sitä laiskuudella, tylsyydellä tai valheilla. Uskallatko riisua pelkosi naamioilta?
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.