Traumalaukaisijoiden ymmärtäminen ja käsittely

Onko sinulla koskaan ollut traumaattista kokemusta? Tuntuuko sinusta, että jokapäiväisessä elämässäsi on tiettyjä "painikkeita", jotka aktivoivat muistisi siitä, mikä saa sinut kärsimään? Aivosi eivät voi jättää näitä kokemuksia taakseen, ja aina on joitakin laukaisimia, jotka saavat sinut reagoimaan. Mitä voit tehdä asialle?
Traumalaukaisijoiden ymmärtäminen ja käsittely
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 18 maaliskuuta, 2023

Olet luultavasti huomannut reagoivasi ahdistukseen ja kärsimykseen nähdessäsi tiettyjä uutisia televisiossa tai sosiaalisessa mediassa. Tällaisia kuvia ja uutisia lähetetään päivittäin. Joskus ne voivat saada sinut reagoimaan liioitellusti ja erittäin tunteellisesti.

Niitä kutsutaan termillä traumalaukaisijat. Kun ihmismieli joutuu kosketuksiin tiettyjen ärsykkeiden kanssa, se aiheuttaa haitallisen tapahtuman muiston toistamisen pelottavalla tavalla.

Yksi traumaperäisen stressin pääominaisuuksista on ns. traumaattinen kytkös. Se on prosessi, jossa haitallinen kokemus liitetään sarjaan laukaisimia, jotka synnyttävät tahattoman negatiivisen vastauksen. Nämä voivat vaihdella takaumista aina paniikkikohtauksiin. Mutta miksi näitä ylivoimaisia tunnereaktioita ilmaantuu? Mitä niille voidaan tehdä? Otetaan selvää.

On turhaa yrittää syrjäyttää tai sivuuttaa ärsykkeitä, jotka saavat sinut muistamaan tuskallisia tapahtumia. Jos et puutu trauman juureen, traumalaukaisijat vain voimistuvat.

Traumalaukaisijat saavat miehen vihaiseksi.
Traumalaukaisija voi olla mikä tahansa ärsyke, joka aiheuttaa pelkoa tai tuo mieleen ahdistavia muistoja.

Traumalaukaisijat: silta henkiseen kipuun

Toisinaan televisiossa varoitetaan, että alkava sarja tai elokuva sisältää mahdollisesti ahdistavia kuvia. Esimerkkeinä näistä ovat seksuaalinen väkivalta, huumeet, itsemurha jne.

Merkittävä osa väestöstä kantaa mukanaan jonkinlaisia psyykkisiä traumoja. Useiden yliopistojen eri puolilla maailmaa tekemässä tutkimuksessa lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi kärsineensä tällaisista kokemuksista. Heidät ehdollistettiin sellaisiin ärsykkeisiin, jotka kulloinkin saattoivat herättää heidän menneisyytensä.

Traumalaukaisijat ovat tahattomia muistoja, joita koemme, kun joudumme kosketuksiin psykologisen ärsykkeen kanssa. Useimmiten nämä ärsykkeet ovat vaarattomia eivätkä uhkaavia. Psykofysiologinen vaste on kuitenkin voimakas ja hallitsematon. On myös huomattava, että näitä ilmiöitä on tutkittu jo 1800-luvulta lähtien.

Traumalaukaisijat eivät vain aiheuta järkyttynyttä tai epämukavaa oloa. Ne aiheuttavat suurta emotionaalista kärsimystä. Henkilö voi jopa kokea samoja fyysisiä tuntemuksia kuin menneisyydessä, kun hän koki trauman.

Yleisimmät traumalaukaisijat

Yleisin ja voimakkain traumalaukaisija on haju. Lääkärit Eric Vermetten ja Douglas Bremner suorittivat tutkimuksen, jonka mukaan tietty haju voi aiheuttaa voimakkaan tunnereaktion. Se voi viedä yksilön suoraan takaisin traumaattiseen kokemukseensa. Muita yleisiä laukaisimia ovat:

  • Äänet. Ne toimivat suorina siltana stressaavaan tai tuskalliseen menneeseen tapahtumaan.
  • Mausteet. Ne herättävät tunteita ja aistimuksia, jotka voivat aktivoida trauman muiston.
  • Pintatuntuma, tekstuurit.
  • Tietyt skenaariot tai paikat. Ne voivat olla ihan tavallisia paikkoja, esimerkiksi kylpyamme.
  • Tiettyjen kasvojen näkeminen, jotka muistuttavat kärsijää traumaan liittyvistä ihmisistä.
  • Joidenkin elokuvien tai tv-sarjojen katsominen tai tietyille uutisille altistuminen.
  • Keholliset tuntemukset. Esimerkiksi lakanan hankaus henkilön kehoa vasten voi muistuttaa häntä kohtauksesta.
  • Sanat, äänet ja musiikki.
  • Sisäiset traumalaukaisijat. Henkilö aktivoi näitä omilla ajatuksillaan.

Jokainen, joka on ollut trauman uhri, voi altistua ärsykkeelle, joka herättää toistuvasti menneisyydessä koetun draaman. Se on hallitsematon ilmiö, joka aiheuttaa suurta kärsimystä.

Kortisoli pitää meidät valppaana, kun olemme kokeneet haitallisia kokemuksia. Tämä voi tehdä meistä pysyvästi ylivalppaita ja keskitymme jatkuvasti mahdollisiin uhkiin.

Psykologinen terapia on paras strategia trauman haavoihin ja niiden laukaisioihin puuttumiseen.

Kuinka hoitaa näitä tuskallisia laukaisijoita

Monet traumasta kärsineet ihmiset saattavat yrittää hallita negatiivisia ajatuksiaan ja tunteitaan. He haluavat välttää niitä ärsykkeitä, jotka tavalla tai toisella vievät heidät takaisin johonkin, jota he eivät halua muistaa. On kuitenkin ymmärrettävä, että traumalaukaisijoiden hallitseminen tai niistä pakeneminen on hyödytöntä, jos tuskallisen tapahtuman alkuperäistä juurta ei käsitellä.

Lisäksi altistuminen traumalaukaisijoille on yleinen strategia traumaperäisen stressin hoidossa. Se on yksi monista erittäin tehokkaista psykologisista terapioista, joiden avulla sairastuneet voivat palauttaa elämänlaatunsa.

Katsotaanpa näitä terapeuttisia strategioita:

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia muokkaa potilaan toimintahäiriöisiä ajatusmalleja. Näin ollen ne vähitellen väistyvät toiminnallisemmille lähestymistavoille. Tämä mahdollistaa heidän kärsimyksensä taakan keventämisen.

On olemassa erityinen kognitiivinen käyttäytymismalli, joka keskittyy lapsuuden ja nuoruuden traumaan. Se on osoittautunut erittäin tehokkaaksi näissä tapauksissa.

Pitkäaikainen altistushoito

Pitkäaikainen altistuminen on toinen erittäin hyödyllinen psykoterapeuttinen resurssi traumaperäisen stressin hoidossa. Se on eräänlainen kognitiivinen käyttäytymisterapia ja siinä puututaan traumalaukaisijoihin. Tavoitteena on vähentää haittatapahtumaan liittyvien muistojen emotionaalista vaikutusta.

Tätä varten potilas altistuu itse trauman muistolle sekä kuvitteellisella tavalla että elävissä tilanteissa. Hän altistuu turvallisesti ja kontrolloidusti sellaisille ärsykkeille, jotka herättävät hänessä voimakkaan tunnereaktion.

EMDR

EMDR eli Eye Movement Desensitization and Reprocessing -terapia on yksi suosituimmista strategioista trauman hoidossa. Sen kehitti neurologi Francine Shapiro 1980-luvulla. Hän perusti sen useisiin hypoteeseihin.

Ensimmäinen oli, että tietyntyyppiset silmänliikkeet suosivat negatiivisiin muistoihin liittyvän emotionaalisen intensiteetin vähentämistä. Ne luovat tietyn rauhan keskushermostoon. Toinen hypoteesi on, että keskustelun ja kuvitellun traumalle altistumisen kautta näitä muistoja voidaan työstää niiden vaikutusten vähentämiseksi ja niiden integroitumisen edistämiseksi.

Terapian tärkeys

Jokaisen psykologisen strategian tavoitteena on, että potilas pystyy käsittelemään, hyväksymään ja integroimaan menneen traumansa elämäänsä. Tavoitteena on, että hän voi elää haitallisen tapahtuman kanssa ilman, että sen muisto muuttaa hänen elämäänsä ja hyvinvointiaan.

Voimme vakuuttavasti todeta, että nämä hoidot ovat tehokkaita ja että niillä on riittävästi tieteellistä näyttöä. Jos huomaat omalla kohdallasi tässä artikkelissa kuvatuista traumalaukaisijoista, käänny asiantuntijan puoleen ja hanki apua.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Benjet, Corina & Bromet, Evelyn & Karam, Elie & Kessler, Ronald & Ruscio, A & Shahly, V & Stein, Dan & Petukhova, Maria & Hill, E & Alonso, Jordi & Atwoli, Lukoye & Bunting, B & Bruffaerts, Ronny & Caldas de Almeida, José & de Girolamo, Giovanni & Gureje, Oye & Huang, Y & Koenen, K. (2015). The epidemiology of traumatic event exposure worldwide: results from the World Mental Health Survey Consortium. Psychological medicine. 46. 1-17. 10.1017/S0033291715001981.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.