Tirso de Molina ja viisi lainausta rakkaudesta
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Sergio De Dios González
Tirso de Molina oli Gabriel Téllezin salanimi: hän oli barokkilaisen teatterin yksi merkittävimmistä käsikirjoittajista. Hän eli jo nuoresta pitäen rauhallista luostarielämää munkkina. Tässä artikkelissa haluamme jakaa kanssasi muutamia hänen lainauksistaan rakkaudesta. Nämä lainaukset ovat upea katsaus rakkauteen ja ihmissuhteisiin.
Tirso de Molina syntyi 24. maaliskuuta 1579 Madridissa ja toimi munkkina Orden de la Merced -nimisessä veljeskunnassa. Biblioteca Virtual Miguel de Cervantes -virtuaalikirjastossa julkaistun elämänkerran mukaan Tirso de Molinalla oli kirjoituksissaan vahva taipumus komediaan ja säädyttömyyksiin. Hänen teoksensa El Burlador de Sevilla (suomeksi Sevillan viettelijä ja kivinen vieras) on merkittävä. Hänen muissakin teoksissaan on dramaattisia elementtejä. Näitä ovat esimerkiksi La Celosa de Sí Misma (suomeksi Kateellinen itselleen) tai El Condenado por Desconfiado (suomeksi Tuomittu oman epäluottamuksensa vuoksi). Tutustutaanpa nyt hieman tarkemmin joihinkin Tirso de Molinan lainauksiin niinkin transsendentaalisesta aiheesta kuin rakkaus.
Tirso de Molina ja rakkaus
1. Pettäjät toistavat aina tekonsa
“Pettäjät ovat aina myöhässä sopimustensa kanssa.”
Tämä ensimmäinen Tirso de Molinan lainaus rakkaudesta kertoo melko paljon. Hän tarkoittaa tällä sitä, että epäreilusti toimiva ihminen pettää aina ennemmin tai myöhemmin sinua siitä huolimatta, että hän on alusta alkaen luvannut toistuvasti toimivansa seuraavalla kerralla toisin.
Mitä tulee ihmissuhteisiin, “antaminen” ilman todellisia tekoja on pelkkää tyhjää sanahelinää. Hän lupaa muuttua ja sanoo ettei enää toimi väärin, mutta hänen sanansa eivät ole totta. Tässä mielessä aidot teot ovat ne, jotka paljastavat “petturin”.
2. Mustasukkaisuuden vankina
“Hänen mustasukkaisuutensa on saanut otteen hänen sydämestään ja se vangitsee minut.”
Mustasukkaisuuteen liittyy monia erilaisia myyttejä. Joidenkin ihmisten mielestä se on rakkaudenosoitus ja todiste siitä, että henkilö tuntee kiintymystä toista kohtaan. Mustasukkaisuus kääntyy kuitenkin usein lopulta ihmistä itseään vastaan, ainakin tämän kirjailijan mukaan. Tämän vuoksi mustasukkaiset ihmiset ovat kuin vankeja, jotka eivät voi osoittaa rakkauttaan terveellä tavalla.
Pettämisen mahdollisuus ja ennen kaikkea pelko menettää toinen henkilö voi johtaa pahimmillaan niin voimakkaaseen mustasukkaisuuteen, että se tuhoaa koko ihmissuhteen. Tämän vuoksi sinun tulisi pohtia, mistä mustasukkaisuutesi voi johtua ja tarvittaessa keskustella asiasta asiantuntijan kanssa.
3. Ihmiset eivät ole täydellisiä
“Täydellisyydessä ei ole mitään inhimillistä.”
Tämä lainaus rakkaudesta viittaa täydellisyyden pohjimmaiseen käsitteeseen. On totta, että kaikki tekevät joskus virheitä ja kuten jo edellisessä lainauksessa totesimme, kuka tahansa voi kokea mustasukkaisuuden tai epävarmuuden tunteita. Mutta on myös totta, että jokainen voi hyvittää tekonsa.
Ihmiset oppivat yleensä omista virheistään. Tällä tavalla hankittu tieto tekee virheistä myös tekemisen arvoisia, ainakin suurimmaksi osaksi. Tämä johtuu siitä, että jotta näillä virheillä voisi olla todellista vaikutusta meihin, tulee meidän ensin ymmärtää niiden olevan virheitä.
4. Tirso de Molina ja epätietoisuus siitä, milloin pitää lähteä
“On melko töykeää ja suoranainen synti odottaa siihen asti, että sinun käsketään poistua.”
Tämä lainaus on aika selkeä ja saa sinut kenties pohtimaan, miten todellisuus voi usein tuottaa kipua. Oli suhteessa kuinka paljon vakautta ja kiintymystä tahansa, toisinaan rakkaus yksinkertaisesti haihtuu pois ajan myötä. Valitettavasti ihmiset saattavat tällaisissa tapauksissa joko jäädä mukavuudenhalun ja helppouden vuoksi suhteeseen tai vain odottaa, että toinen osapuoli tekisi viimein päätöksen lopettaa suhde.
Tämä on Tirso de Molinan mielestä äärimmäisen töykeää käytöstä. Hänen mielestään meidän tulisi lopettaa ihmissuhde tai poistua keskustelusta silloin, kun tiedämme sen olevan ohi. Mikäli jäämme odottamaan että toinen tekee lopullisen päätöksen, on se töykeää toista kohtaan, mutta myös pelkurimaista toimintaa meiltä.
5. Mustasukkaisuus on järjetöntä
“Mustasukkaisuudella ei ole silmiä ja korvia.”
Viimeisenä haluamme käsitellä vielä yhtä lainausta mustasukkaisuudesta. Puhuimme asiasta jo aiemmin sillä tiedämme, miten vakavasti mustasukkaisuuden tunteet voivat vaurioittaa ihmissuhteita. Mutta tässä lainauksessa Tirso de Molina tuo lisäksi esille sen, ettei tällä tunteella todellisuudessa ole silmiä tai korvia.
Mitä hän tarkoittaa sillä? Todellisuudessa suurin osa kokemastamme mustasukkaisuudesta juontaa juurensa meidän omassa sisimmässämme olevista pelon ja epävarmuuden tunteista. Tällä tarkoitetaan siis sitä, että suhteen toinen osapuoli ei välttämättä millään tavalla anna aihetta petturuuden tai epäluottamuksen tunteille, sillä perusteeton mustasukkaisuus voi olla erittäin vahvasti suhteessa läsnä vailla todellista pohjaa. Vaikka Tirson aikana ei vielä tunnettu kyseistä käsitettä, puhuvat nykypäivän psykologit usein patologisesta tai sairaalloisesta mustasukkaisuudesta.
Oletko jo aiemmin tutustunut näihin Tirso de Molinan lainauksiin rakkaudesta? Tiesitkö, että hän oli tämän lisäksi syvästi uskonnollinen ihminen, joka omisti elämänsä henkisille päämäärille? Haluaisimme rohkaista sinua tutustumaan enemmän hänen kirjoituksiinsa esimerkiksi artikkelin alussa mainittujen teosten kautta, mikäli ne eivät vielä ole sinulle tuttuja. Nämä lainaukset ovat vain raapaisu siihen kaikkeen mitä Tirso de Molina kirjoitti, ja hänen töitään pidetään yhä nykypäivänäkin merkittävinä ja omaperäisinä kirjallisuuden teoksina.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- De Molina, T., de Claramonte, A., & López-Vázquez, A. R. (1987). El burlador de Sevilla (Vol. 12). Edition Reichenberger.
- De Molina, T., & Hartzenbusch, J. E. (1866). Comedias escogidas de fray Gabriel Téllez (el maestro Tirso de Molina) (Vol. 5). Rivadeneyra.
- Griswold Morley, S. (1914). El uso de las combinaciones métricas en las comedias de Tirso de Molina. Bulletin hispanique, 16(2), 177-208.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.