Theodor Reik ja ei-lääketieteellinen psykoanalyysi
Theodor Reik kirjoitti merkittäviä teoksia, joissa hän esitteli pohdintojaan psykoanalyysista. Hänen työnsä pohjusti tien, jotta maallikot voisivat psykoanalysoida ihmisiä aivan kuten lääkärit.
Hän osallistui suuresti psykoanalyyttiseen teoriaan. Hän sukelsi intohimoisesti Freudin teoksen The Uncanny maailmaan, joka on yksi Freudin merkittävimmistä teoksista. Hän työsti “virheellisiä rikollisia” selittääkseen kuinka jotkut yksilöt rikkoivat lakia tiedostamattomana tavoitteena tulla rangaistuksi.
Theodor Reik kirjoitti yli 100 tekstiä, mukaanlukien esseitä ja kirjoja. Joitakin hänen parhaiten tunnettuja teoksiaan ovat The Compulsion To Confess, The Unknown Murderer sekä Masochism in Modern Man. Hänen kannaltaan ikävää oli se, että hänen kuuluisuutensa alkoi lähinnä hänen kuolemansa jälkeen.
Theodor Reikin varhaiset vuodet
Kuten useimmat sen ajan psykoanalyytikot, Theodor Reik tuli juutalaisesta perheestä, jolla oli itävaltalainen tausta. Reik syntyi Wienissä 12. toukokuuta, 1888. Hän todisti lapsuutensa aikana monia väittelyjä isänsä ja isoisänsä välillä. Toinen heistä oli vapaamielinen ajattelija, kun taas toinen melkein fanaattisen uskonnollinen mies.
Reikin äiti oli henkisesti epävakaa. Hän kärsi vakavasta masennuksesta, joka järkytti tulevan psykoanalyytikon lapsuutta. Lisäksi hänen isänsä kuoli, kun hän oli vasta 18-vuotias. Hänen täytyi siis alkaa tehdä töitä tukeakseen perhettään. Tämä koko tilanne johti akuuttiin kriisiin, jolle oli ominaista itsensä syyttely ja itsesääli.
“Romanssi pettää meidät ja niin tekee myös ystävyys, mutta vanhemman ja lapsen välinen suhde, joka on vähemmän äänekäs kuin muut ihmissuhteet, säilyy pysyvänä ja tuhoutumattomana ja on maailman vahvin ihmissuhde.”
-Theodor Reik-
Monista rajoituksistaan huolimatta hän onnistui saamaan tutkinnon filosofiassa. Hänen teesinsä pohjautuivat Gustave Flaubertin teokseen The Temptation on St. Anthony. Hetkeä myöhemmin hän tapasi Sigmund Freudin henkilökohtaisesti ja loi pitkäkestoisen siteen hänen kanssaan.
Theodor Reik: Freudin hengellinen poika
Freud kieltäytyi olemasta Theodor Reikin analyytikko. Sen sijaan hän päätti lähettää tämän psykoanalyytikko Karl Abrahamin luokse, joka oli myös läheinen Freudin kanssa. Freud itse maksoi Reikin psykoanalyysistä. Ja sen lisäksi hän myös otti Reikin siipiensä alle ja lähetti hänelle kuukausittaisia avustuksia kulujen kattamiseksi. Reik alkoi toimia psykoanalyytikkona pian sen jälkeen. Koska hän ei kuitenkaan ollut lääkäri, ei hän saanut enää toimia analyytikkona.
Reikistä tuli Freudin suojatti ja hän osallistui Freudin työntekoon. Heillä oli niin läheiset välit, että jopa Wienin piiri kutsui häntä vitsaillen “pieneksi Freudiksi”. Reik pukeutui aivan niin kuin Freud, trimmasi partansa samalla tavalla, puhui kuin hän ja jopa poltti samoja savukkeita. Tämän takia Freud tunnisti Theodor Reikin “isällisen toiveen”, joten hän jatkoi Reikin kutsumista hengelliseksi pojakseen.
Ei-lääketieteellinen psykoanalyysi
Vuonna 1925 käytiin kuuluisa oikeudenkäynti Theodor Reikia vastaan. Häntä kiellettiin toimimasta psykoanalyytikkona, koska hänellä ei ollut lisenssiä siihen. Tämä tapaus herätti valtavan ristiriidan psykoanalyytikkojen piirissä. Melkein kaikki amerikkalaiset psykoanalyytikot vastustivat tätä ideaa antaa maallikon toimia psykoanalyytikkona, kun taas eurooppalaiset psykoanalyytikot puolsivat sitä.
Tämä ristiriita johti siihen, että Sigmund Freud julkaisi teoksen, jossa hän pohti voivatko maallikot toimia psykoanalyytikkoina vai eivät. Reik myös päätti asettua Berliiniin asumaan, vakuuttuneena siitä, että hän voisi toimia psykoanalyytikkona siellä. Natsit nousivat kuitenkin valtaan pakottaen hänet muuttamaan ensin Alankomaihin vuonna 1934 ja sitten Yhdysvaltoihin vuonna 1938.
Amerikkalaiset psykoanalyytikot eivät koskaan hyväksyneet Reikiä yhdeksi heistä. Tämä johti siihen, että Theodor Reik kehitti “kolmannen korvan” teoriansa. Sen mukaan psykoanalyytikot työskentelivät käytännössä vaiston varassa, joka on heidän vastasiirtoisen työnsä toimintalinja. Reik kuoli sydänkohtaukseen New Yorkissa 31. joulukuuta, vuonna 1969.
“Ihmisten onnellisuuden salaisuus ei piile itsensä etsimisessä, vaan itsensä unohtamisessa.”
-Theodor Reik-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Reik, T., & Wencelblat, S. (1943). Treinta años con Freud.