Tekeekö musiikki lapsista älykkäämpiä?
Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas
Oletko koskaan kuullut ”Mozart-efektistä”? Tekeekö musiikki lapsista älykkäämpiä? Tiedätkö mistä nuo musiikkia ja älykkyyttä koskevat väitökset ovat peräisin? Oletko koskaan ajatellut, onko niillä todellista tieteellistä pohjaa?
On olemassa monia olosuhteita ja aktiviteetteja, jotka todennäköisesti lisäävät lasten älykkyyttä. Musiikki on yksi näistä, mutta ei ainoa. Monet tutkimukset ovat yrittäneet luoda yhteyden musikaalisen soittimen oppimisen ja älykkyyden välille. Tarkoittaako tämä sitten sitä, että he jotka eivät opi soittamaan mitään soitinta, tulevat olemaan ”tyhmiä”?
Baby Mozart –projekti, Pikku Einsteinit –tv-sarja, ja monet muut varhaisen stimuloinnin ohjelmat ovat saaneet meidät uskomaan, että musiikki tekee lapsista älykkäämpiä. Klassinen musiikki on todistettu olevan osittain hyödyllistä, viitaten Mozartin teoksiin hyvänä lähtökohtana.
Tämän lisäksi voimme huomata vanhempien ja opettajien, ja jopa raskaana olevien äitien, soittavan klassista musiikkia lapsilleen ja vievän lapset musiikkitunneille niin varhain kuin mahdollista, aivan kuin he olisivat löytäneet salaisen ainesosan älykkyyteen. Suuri kysymys onkin, onko tämä sitten toiminut? Tekeekö musiikki lapsista älykkäämpiä todellisuudessa?
Vastaus on ei, tai ei ainakaan tarpeeksi osoittaakseen mitään suuria hyötyjä. Ajatus siitä, että klassisen musiikin soittaminen tekisi lapsista älykkäämpiä on edelleen kiistanalainen tutkimusten valossa, jotka tarjoavat todella ristiriitaisia tuloksia.
Vuonna 1993 suoritettua tutkimusta, joka osoitti että musiikki tekee lapsista älykkäämpiä, ei voida toistaa, eikä se ollut sallitun kokeen jatke. Tämä tarkoittaa, että se minkä he tarjosivat meille tieteellisenä tutkimuksena, ei ollut oikeasti tieteellinen. Tämä ajatus oli kuitenkin vaikuttava väline markkinoinnissa, siitä ei ole epäilystäkään.
Musiikilla on monia hyötyjä lapsen aivoille
Emme sano, etteikö musiikista olisi lainkaan hyötyä. Musiikilla on itse asiassa monia hyötyjä lasten aivoille, ja myöskin aikuisille. Monet tutkimukset ovat keskittyneet tarkalleen niiden vaikutusten etsimiseen, joita musiikilla on aivoille.
Vaikuttaa siltä, että musiikki valmistaa aivomme tietynlaiselle ajattelulle. Monet tutkimukset ovat esimerkiksi saaneet selville, että klassisen musiikin kuuntelun jälkeen aikuiset voivat suorittaa spatiaalisia tehtäviä nopeammin.
Mutta miksi tätä tapahtuu? Ilmeisesti ”klassisen musiikin reitit” aivoissamme ovat samankaltaisia kuin spatiaaliseen järkeilyyn käytetyt reitit. Täten, kun me kuuntelemme klassista musiikkia, spatiaalisen järkeilyn reitit ovat jo ”kytketty päälle” ja valmiina käytettäväksi.
Klassisen musiikin kuuntelu ennen spatiaalisten tehtävien suorittamista parantaa suorituskykyä. Mutta nämä vaikutukset kestävät vain pienen hetken. Parantuneen spatiaaliset kykymme katoavat noin tunnin päästä sen jälkeen, kun lopetamme musiikin kuuntelun.
Mutta jonkin instrumentin soittamisen opettelemisella voi olla pitkäkestoisempia vaikutuksia spatiaaliseen järkeilyyn. Useissa tutkimuksissa lapset, jotka opettelivat soittamaan pianoa kuuden kuukauden ajan, paransivat kykyään ratkaista arvoituksia ja suorittaa spatiaalisia tehtäviä 30 %:lla. Tutkijat uskovat, että musikaalinen koulutus luo uusia reittejä aivoissa.
On myös käynyt ilmi, että musiikkia opiskelevien lasten auditiivinen prosessointi on parantunut, kuten aivokuvantamisella on todistettu. Tämä on tärkeää, sillä auditiivinen prosessointi on olennaista kielen kehittymiselle, kuten myöskin toisen kielen oppimiselle ja äänekkäissä tiloissa keskittymiselle.
Muut tutkimukset ovat myös selvittäneet, että musiikilla voi olla hyötyjä kognitiivisille toiminnoille, ja että musiikki voi laskea myös aggressiivisuutta, lisätä rauhallisuutta, laskea stressiä ja parantaa mielialaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että musiikki voisi tehdä lapsista viisaampia.
Se mikä lapset oikeasti tekee älykkääksi, on…
Voimme tulla siihen lopputulokseen, että musiikilla on monia hyötyjä sekä lapsille että aikuisille, mutta ”älykkyys” tai koulussa menestyminen ei välttämättä ole suurin musiikin hyödyistä. Kyllä, musiikki auttaa, mutta ei niin paljon kuin miltä se vaikuttaa, tai ei ainakaan niin kuin meidät on saatu uskomaan.
Useat tutkimukset osoittavat että lapset, jotka käyvät musiikkitunneilla tai saavat koulussa musikaalista koulutusta, suoriutuvat myös paremmin intellektuelleissa aktiviteeteissa. Mutta on todella todennäköistä, että perheet ja koulut jotka investoivat lapsen musikaaliseen koulutukseen ja muihin taiteisiin eroavat myös monella muulla tavalla perheistä ja kouluista, jotka eivät tee näin. Tämä on varmasti yksi varmoista syistä näihin eroihin.
Monet tutkijat ovat yrittäneet jäljitellä aikaisempia tutkimuksia, joissa he huomasivat kohtuullisia saavutuksia älykkyydessä, älyllisissä kyvyissä ja akateemisessa suoriutumisessa. Heidän satunnaiset kokeilunsa lasten musikaalisen koulutuksen kanssa eivät kuitenkaan saaneet sitä tulosta, että musiikki tekisi lapsista älykkäämpiä. Jotkut tutkimukset osoittivat jopa älyn vähentymistä.
Se millä oikeasti on väliä, on lastemme kanssa leikkiminen ja puhuminen. Halatkaamme heitä, suukotelkaamme heitä ja laulakaamme heille. Tanssikaamme heidän kanssaan, lukekaamme heille ja tutkikaamme heidän kanssaan. Stimuloikaamme heidän luovuuttaan ja ruokkikaamme heidän uteliaisuuttaan.
Rakkaus tekee lapsista älykkäitä. Rakkaus tekee lapsistamme heidän omia parhaita versioitaan.
Tekeekö musiikki lapsista älykkäämpiä? Mitä merkitystä sillä muka on. Jos todella haluamme lastemme olevan älykkäämpiä, meidän on vietettävä heidän kanssaan aikaa, ja paljon. Tämä on epäilemättä paljon ratkaisevampi tekijä kuin musiikki.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.