Mielenkiintoista kyllä, yksi parhaista epätäydellisyyttä koskevista lainauksista ei tullut kuuluisan filosofin tai kuuluisan psykologin huulilta. Kyseessä oli italialainen näyttelijä Vittorio Gassman, joka sanoi että: ”Puutteemme auttavat meitä pelkäämään. Yrityksemme ratkaista niitä auttavat meitä olemaan rohkeita.”
Se saattaa olla ironista ja häkellyttävää, koska on helppo ajatella että olisi ollut täydellistä jos kyseessä olisi ollut suuri filosofi, sellainen jolla on maailmanlaajuinen ja historiallinen maine, joka olisi lausunut kaikkein täydellisimmät lauseet epätäydellisyydestä. Ihminen on kuitenkin epätäydellinen ja siitä syystä kuka tahansa, huolimatta siitä miten merkityksettömäksi hän itsensä tunteekaan, pystyy toteuttamaan suuria urotekoja.
On silti järkevää ajatella että jokainen tekee virheitä elämänsä aikana. Tarkoittaako se sitä että he eivät voi olla onnellisia? Sätimmekö itseämme jokaisesta epäonnistumisesta? Vastaus on ei, koska oma epätäydellisyytemme oleskelee täydellisyydessämme. Voimme kaikki olla täydellisen epätäydellisiä.
”Et rakasta jotakuta koska hän on täydellinen. Rakastat ihmisiä huolimatta siitä mitä he eivät ole.”
– Jodi Picoult –
Epätäydellisyyden terapia
Adam Smith sanoi kerran, että ”jos lähestyt tilannetta elämän tai kuoleman asiana, tulet kuolemaan useita kertoja”. Tämä viisas lause on täydellinen aloittaessamme tutustumisen psykologiseen teoriaan joka on kehittänyt oman kliinisen metodologiansa: epätäydellisyyden terapian.
Sellaisten suurten puolustajien kuten teorian kehittäjän, UDLAP:n professorin, tutkijan ja psykoterapeutin, tohtori Ricardo Peterin, avulla tämä terapia on laatinut tehokkaan hoidon perfektionismin häiriöihin jotka ovat nykyään niin yleisiä.
Epätäydellisyyden terapia perustuu ”tapaamisiin” klassisten terapeuttisten istuntojen sijaan.
Luomalla ”kohtaamisia” se pyrkii sijoittamaan terapeutin ja hoidon vastaanottavan henkilön samalle tasolle siten horjuttamalla minkäänlaisten etujen tai haittojen sisällyttämistä kummankaan osapuolen taholta. Terapeutin tehtävä on tutkia henkilön itseymmärrystä.
Ihmisen epätäydellisyys
Ristiriitaisuus piilee seuraavassa: vaikka tiedämme että olemme monissa tapauksissa epätäydellisiä, se ei väsytä meitä kohtaamasta omaa luonnettamme. Itse asiassa joidenkin ihmisten epämukavuus on niin suurta että he kääntävät tämän surun pakkomielteeksi.
Äärirajoilleen työnnetyllä täydellisyydellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista myönteistä vaikutusta ihmisen psyykelle koska emme kykene täysin edes määrittelemään mitä se on. Ympyrä, pallo, hyvin tehty työ…?
Nykyään keskustelu täydellisyyden ympärillä on edelleen auki, sillä ei ole olemassa minkäänlaista vakiintunutta yksimielisyyttä. Ristiriidoista huolimatta on olemassa ajatus siitä että täydellisyyttä ei ole olemassa. Seuraavassa on joitain ajatuksen perusteluista:
Platon etsi koko elämänsä täydellistä ja lopullista ajatusta, sellaista joka voidaan saavuttaa löytämällä täydellisyys. Löysikö hän mielestäsi sen?
Toiset edistykselliset filosofiset ajatukset ovat sitä mieltä että täydellisyyden jälkeen ei ole olemassa mitään muuta. Jos maailma muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ja me olemme tämän maailman osia, on selvää että sellaista täydellisyyttä ei voi olla olemassa.
On olemassa myös ajatussuuntaus jonka mukaan täydellisyyttä ei ole olemassa mutta perfektionismia on. Ajatus jonkin tekemisestä yhä paremmin ei tarkoita että eräänä päivänä suoritat sen täydellisesti, sen sijaan se kehottaa tekemään asioita aina vaan paremmin.
Epätäydellisyyden täydellisyys
Onko siis olemassa loogista johtopäätöstä? Todennäköisesti kyllä. Mutta ei ole vain yhtä oikeaa vastausta; sen sijaan on olemassa yhtä monta ajatusprosessia kuin tällä planeetalla on ihmisiä.
Se mikä saattaa vaikuttaa täydelliseltä jollekulle, saattaa olla syvästi väärää toisille. Täydellisyys vaikuttaa olevan ajatus, mielikuva, utopiaa josta pitäisi tulla moottori joka saisi ihmiset olemaan parempia eikä neste johon hitaasti hukutamme itsemme ilman mitään muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa hukkumasta halun itsensä seurauksena.
”Mutta ehkäpä monet puutarhat eivät ole kauniita koska ne ovat epätäydellisiä?”
– Libba Bray –
Kuka tahansa ihminen voi olla täydellisen epätäydellinen. Jokaisella meillä on halu tulla paremmaksi, utopinen ajatus täydellisestä maailmastamme tai tarve olla onnellisempia. Se riippuu vain meistä, ei niinkään paljon jonkin täydellisen rakentamisesta vaan jostakin paremmasta.
Mielen teoria on kyky tehdä erotus oman ja muiden mielen välillä. Se saa sinut tulkitsemaan ja ennustamaan muiden käyttäytymistä henkisen mielentilan avulla, jota välität heille. Henkiseen mielentilaan voi sisältyä ajatuksia, tunteita, uskomuksia, haluja ja niin edelleen. Mieti seuraavaa esimerkkiä; kuvittele,…
Narsismi on käyttäytymistä tai maniaa, jota esiintyy yksilöllisellä tasolla tai ryhmätasolla (kollektiivinen narsismi). Tämä adjektiivi on peräisin mytologisesta hahmosta nimeltä Narkissos. Tämä viittaa ihmiseen, joka on ylpeä omasta kauneudestaan, hän rakastaa itseään ja pitää omasta ulkomuodostaan huolta liikaa. Tämän myytin mukaan Narkissos on…
Kun olimme lapsia, meillä ei ollut sitä teknologiaa joka meillä on nyt. Eikä sen rooli ei ollut yhtä suuri kuin nykyään. Meillä oli aina hinku mennä ulos leikkimään. Koulun jälkeen pyysimme aina vanhempiamme päästämään meidät ulos puistoon ystäviemme kanssa juoksemaan ympäriinsä.…
Kuvittele seuraavanlainen tilanne: kävelet läpi erittäin kirkkaan paikan ja joku lähestyy sinua. Et näe hänen kasvojaan tarpeeksi hyvin tunnistaaksesi niitä, koska kirkkaus sokaisee sinut. Ehkä nostat kätesi silmiesi peitoksi ja luot varjon. Tarvitsit pimeyden hetken. Ja sillä hetkellä tunnistat tuon…
Kun tulet äidiksi, kun tuo pieni osa sinua, joka on sykkinyt sisälläsi 9 kuukauden ajan viimein syntyy, tulee kaikista peloistasi vahvempia. Tajuat, että ei ole suurempaa epävarmuutta kuin antaa siivet lapselle ja opettaa häntä lentämään. Loppujen lopuksi tuoreet äidit tietävät,…
Filosofit ja tiedemiehet ovat jo pitkän aikaa kysyneet kuinka havaitsemme todellisuutemme ja kuinka saamme tietoa. Tässä artikkelissa aiomme kertoa yhdestä ajatustavasta, jossa konstruktivismia pidetään vastauksena näihin kysymyksiin. Konstruktivismi antaa meille mielenkiintoiset linssit psykologian opiskelua varten. Ennen konstruktivismista puhumista meidän tulee…