Tasapainoinen ajattelu: näkökulmat sopusoinnussa maailman kanssa

1.5.2019

Tasapainoinen ajattelu sallii meidän ajatella maailmaa käyttämättä liikaa suodattimia ja kohtalaisia vääristymiä. Se auttaa meitä myös olemaan autenttisia ja jotta emme juuttuisi ennakkoluuloihin. Voimme ajatella ilman, että meillä on liian monia kognitiivisia vääristymiä. Tällaisen lähestymistavan hyväksyminen ja sen harjoittaminen sallii meidän jättää taaksemme laajan määrän negatiivisia elementtejä. Nämä elementit vaihtelevat ahdistuksesta niihin masennuksen kierteisiin, jotka voivat joskus kummitella meitä.

Kun kuulemme sanan ”tasapaino”, mieleemme tulee useita ajatuksia. Yksi niistä on epäilemättä klassinen kuva henkilöstä kävelemässä nuoralla, jossain todella korkealla, välttäen putoamista. Tällainen henkilö etenee hiljaa taitavasti ja kärsivällisyydellä, yrittäen olla putoamasta omaan kuolemaansa. Hänen tasapainonsa voi itse asiassa löytyä hänen mielestään, eikä hänen jaloistaan.

“Onnellisuudessa ei ole kyse intensiteetistä vaan tasapainosta, järjestyksestä, rytmistä ja harmoniasta.” 

-Thomas Merton-

Päivittäisessä elämässämme voimme joskus löytää itsemme tästä samasta tilanteesta. Todellisuutemme on joskus kaoottinen, vaativa, kompleksi ja jopa tuskallinen. Joskus elämä on tämä nuora, ja me itse olemme akrobaatteja, joiden on pidettävä kiinni tasapainosta, jotta emme menetä kontrollia. Tasapainoisen ajattelun soveltaminen on avain tämän saavuttamiseen, sillä sen kanssa tunteemme voivat löytää rauhan. Meidän ”jalkamme” löytävät oikean suunnan, joka sallii meidän saavuttaa konkreettisen tavoitteen.

On kuitenkin turvallista sanoa, ettei tämän saavuttaminen ole helppoa. Suurimman osan ajasta aivomme toimivat tiedostamattomasti ja automaattisin prosessein. Nämä henkiset oikotiet ovat peräisin monista ennakkoluuloista, rajoittavista asenteista ja jäykistä suunnitelmista, jotka johtavat meidät äärimmäisyyksiin. Siksi meidän on otettava kontrolli omasta olemuksestamme voidaksemme löytää joustavuutta ja tuo maaginen tasapaino, joka saa (melkein) kaiken järjestykseen.

nainen tasapainottelee nuoralla

Tasapainoinen ajattelu: rauhan löytäminen epävarmuuden keskeltä

Muutama vuosi sitten Hamburg-Eppendorfin yliopiston terveyskeskus suoritti erään tutkimuksen. Masennuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä kärsivien potilaiden ryhmät tuotiin yhteen. Nämä potilaan ottivat osaa vuoden kestävään metakognitiiviseen koulutusohjelmaan. Tämän tarkoitus oli konkreettinen, ja myöskin haastava: saada ihmiset sietämään epävarmuuksia, kognitiivisten vääristymien vähentäminen ja omien ajatusten pohtiminen, sekä järkeilyprosessien parantaminen. 

Tämän tutkimuksen tulokset olivat niin positiivisia, että lääkitystä vähennettiin monissa tapauksissa. Kaikki tämä johtaa meidät siihen lopputulokseen, että ”paremmat ajatukset johtavat parempaan elämään.” Tasapainoinen ajattelu on siis todella hyödyllinen tapa tutkia itseä ja mittaamaton apu henkisten mallien kohtaamisessa, jotka kahlitsevat meidät mustiin aukkoihin. Tarkastellaanpa seuraavaksi millaisilla sisäisillä prosesseilla on taipumusta alentaa elämänlaatua.

Monet ajatuksistamme ovat vääristyneitä

Ahdistus, jatkuva murehtiminen, ja pelot toimivat negatiivisina ankkureina. Sovellamme tällaisia ajatuksia huomaamattamme, keskittyen siihen mitä tulee tapahtumaan, niihin virheisiin mitä olemme tehneet aikaisemmin, ja kaikkein pahimpiin kuvittelemiimme asioihin… Tämä kognitiivinen malli perustuu usein hienostuneeseen ja säälimättömään henkiseen järjestelyyn: vääristyneisiin ajatuksiin. Näiden joukosta voimme löytää seuraavat asiat, joita meillä on tapana soveltaa päivittäisessä elämässämme:

  • Suodattaminen: Keskitämme huomiomme negatiivisiin yksityiskohtiin voidaksemme vahvistaa niitä.
  • Polarisoitunut ajattelu: Todellisuudessa ei ole olemassa keskipitkiä aikavälejä. Kaikki on joko hyvää tai pahaa, mustaa tai valkoista.
  • Liika yleistäminen: Kaikista pienimmistä ja merkityksettömimmistä asioista me kykenemme tekemään todella suunnattomia ja dramaattisia päätelmiä.
  • Katastrofaaliset näkemykset: Mitään hyvää ei koskaan tapahu. Mitä tahansa teemmekin, kaikki menee pieleen!
  • Personalisaatio: Jokaisella satunnaisella tapahtumalla tai kaikella mitä teemme, ajattelemme tai sanomme muille, on tekemistä meidän kanssamme.
  • Emotionaalinen järkeily: Se mitä tunnemme, määrittää meidät. Jos tunnemme itsemme epäonnistuneeksi, se johtuu siitä, että todellakin olemme sitä.
tasapainoinen ajattelu mustan ajatuspilven sijaan

Ottamalla nämä ajattelumallit huomioon, on mahdollista että jotkut meistä saattavat miettiä miten ne voidaan korjata. Onko suunnattava täysin toiseen suuntaan ja aloitettava ”ajattelemaan positiivisesti”? Niin oudolta kuin tämä kuulostaakin, tämä ei myöskään ole ratkaisu. Ei ole kyse äärimmäisen positiivisuuden soveltamisesta tai itsellemme kertomisesta, että ”kaikki tulee kääntymään hyvinpäin.”

Jos olemme yrittäneet soveltaa tätä, olemme yrittäneet soveltaa vääristynyttä ajattelua. Siksi tässä ei ole kyse äärimmäisyyksiin menemisestä, pelkästään hyvien tai pahojen asioiden ajattelemisesta. Hyvä ”tasapainottelija” pitää pään kylmänä, ottaa yhden askeleen kerrallaan, ja omaksuu kaiken vastuun itselleen. Hän katselee ympäristöään tarkkaavaisesti ja objektiivisesti.

Kuinka soveltaa tasapainoista ajattelua

Tasapainoisen ajattelun soveltaminen joka päivä ei vain alenna stressin, ahdistuksen tai masennuksen riskiä. Tasapainoinen ajattelu parantaa myös rinnakkaiseloa, sillä se auttaa välttämään ennakkoasenteita, itsekkyyttä ja fanaattisuutta.

Tasapainoinen ajattelutapa auttaa päästämään irti sisäisistä ansoista, jotka estävät täydellisen elämän elämistä. Se sallii meidän rakastaa itseämme hieman enemmän ja kunnioittamaan ympärillämme olevia ihmisiä. Oppikaamme siis kuinka käyttää tällaista ajattelua.

“Elämä on kuin polkupyörällä ajamista. Tasapainon pitämiseksi on liikuttava eteenpäin.”

Albert Einstein

mies kävelee pyörässä

Vinkkejä tasapainoisen ajattelun soveltamiseksi

Ensimmäinen askel on pysyä rauhallisena. Joskus elämme kiireessä, sillä olemme tottuneita elämään automaattisesti. Tällainen elämä vahvistaa ”tasapainottomien” ajatusten ilmestymistä. Tämä tarkoittaa ajattelemista ilman järkeilyä, itsemme sallimista innostua liikaa, pohtimatta, näkemättä tai arvostamatta… Hidastakaamme ja sallikaamme itsellemme hiljaisuuden ja rauhallisuuden hetket.

  • Seuraava vaihe on olla olettamatta. Tämän saavuttaminen voi olla hieman vaikeaa, mutta yrittäkäämme välttää tekemästä nopeita arvioita ja luokittelemasta ihmisiä. Oletusten tekeminen voi nopeuttaa työn valmistumista, mutta se myös lisää huomattavasti virheiden tekemistä.
  • Itsemme sabotoimisen lopettaminen. Sanokaamme ”ei” todellisuuden vääristämiselle ja aina uhrina olemiselle. Kunnioittakaamme itseämme, nähkäämme vaivaa itsetuntomme ja itseluottamuksemme kanssa, ja voimme nähdä tilaisuuksia siellä, missä ennen näimme vain suljettuja ovia.
  • Epävarmuuksien hyväksyminen. Tasapainoinen ajattelutapa sietää epävarmuuksia, sillä se tietää, että kaikki tulevat asiat eivät ole pahoja. Ja jos ovat, meillä on oikeat strategiat niiden kohtaamiseen.
  • Älkäämme vääristäkö todellisuutta, oppikaamme näkemään asiat niin kuin ne ovat. Älkäämme olko pakkomielteisiä sitä kohtaan, miten haluaisimme asioiden olevan. Olkaamme enemmän myötämielisiä ja nöyriä.
  • Luottakaamme enemmän muihin. Älkäämme poissulkeko ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin me. Älkäämme tunteko ylemmyyttä tai alemmuutta ketään kohtaan. Harjoittakaamme hyväksyntää ja jättäkäämme vanhat kaunat pois kyydistä.

Olemme tietoisia siitä, että tasapainoista ajattelua ei ole helppoa soveltaa joka päivä. Tämän tekeminen merkitsee olemuksemme uudelleenjärjestelyä, muurien rikkomista, lähestymistapojen korjaamista ja itsemme sallimista olla enemmän ”vapaita”. Tehkäämme tästä tästä tavoitteesta päivittäinen harjoitus. Oppikaamme omaksumaan rauhallisempia, myötämielisempiä ja tasapainoisempia lähestymistapoja.