Tarvitsemme vähemmän tekstailua ja enemmän kahvitreffejä
On toki totta, että uusi teknologia auttaa pitämään ihmissuhteitamme elossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö teknologialla olisi huonojakin puolia. Olemme alkaneet vaihtamaan fyysiset kohtaamiset tekstailuun, ja tämä ei ole hyvä asia. Meidän on harrastettava vähemmän tekstailua ja käytävä enemmän kahvitreffeillä.
Nykyään ystävyydet perustuvat enemmän WhatsApp-keskusteluihin kuin keskusteluihin kasvotusten, esimerkiksi kahvikupposen äärellä. Tämän seurauksena kuulumisten vaihtaminen on keinotekoisempaa ja vähemmän tyydyttävää kuin ne keskustelut kasvokkain. Toisen henkilön silmiin katsominen ja halin saaminen viileänä päivänä on täysin erilainen kokemus.
Halit ovat tärkeä osa hyvää kommunikaatiota. Ei pitäisi kuitenkaan olla niin vaikeaa järjestää aikaa ihmisille, joita rakastamme. Jos tämä on kuitenkin vaikeaa, meidän on pohdittava prioriteettejamme uudestaan.
Emme saisi laiminlyödä itsestämme ja läheisistämme huolen pitämistä. Parhaat keskustelut ja parhaat hetket eivät tapahdu WhatsAppissa. Se mikä saa meidät ihmiset tuntemaan olomme hyvältä, on kasvokkain käydyt keskustelut.
Virtuaaliset sosiaaliset verkostot: aktiivisen kuuntelemisen ja kasvokkaisten kohtaamisten vihollinen
Ei ole suoritettu monia tutkimuksia, jotka analysoivat sosiaalisten verkostojen käytön (tai väärinkäytön) vaikutuksia mielenterveyteemme. Kukaan ei ole tutkinut kuinka sosiaaliset verkostot vaikuttavat vakaiden tukiverkostojen luomiseen. Voimme kuitenkin huomata, että olemme lakanneet katsomasta toisiamme silmiin meidän kommunikoidessamme jotain tärkeää. Jatkuvat keskeytykset ja multi-tasking ovat normeja. Olemme menettämässä kykymme olla aktiivisia kuuntelijoita.
Tärkeän keskustelun käyminen WhatsAppissa tarkoittaa, että menetämme paljon tärkeää tietoa. Menetämme paljon tietoa ja ajatuksia, jotka voisivat auttaa meitä käsittelemään ongelmaa tarkemmin. Tämän lisäksi tämä informaation puute tarkoittaa, että läheisillemme tarjoama tuki on suhteellisen köyhää.
Sosiaalisessa mediassa tartumme ulkomuotoihin ja puolitotuuksiin. Ihmiset näyttävät maailmalle niin paljon heidän todellisuudestaan kuin he haluavat, ja tämä vaikeuttaa laatusuhteiden luomista. Emme tapaa toisiamme, joten emme myöskään tunne toisiamme. Emme tiedä kuinka tulkita ystäviemme kasvoja tai ymmärtää mitä he joutuvat kokemaan.
Tällainen kommunikaatio voi olla vilpitöntä, mutta se ei ole koskaan täydellistä. Tämä on seuraava syy miksi meidän pitäisi tavata toisiamme useammin ja tekstailla toistemme kanssa vähemmän. Tämän lisäksi tämä tosiasia ei ole täysin vapaa musertavasta kumulatiivisesta vaikutuksesta. Vähä vähältä sisällytämme nämä kommunikaatiotavat päivittäiseen elämäämme. Tämän seurauksena alamme havaita itsemme vääristyneemmällä tavalla.
Se, millä oli tapana olla yksi kommunikaation muoto, on muuttanut meidät orjiksi. Onnittelemme itseämme, kun vastaamme välittömästi. Sillä voi olla vakavia seurauksia, jos emme tee näin. Joku saattaa suuttua meille tai voimme päätyä jopa tylsään väittelyyn, joka perustuu närkästykseen ja epäluottamukseen.
FOMO -syndrooma (Fear of missing out – pelko jäädä jostain paitsi)
FOMO on reaktio tähän tarpeeseen, joka meillä on kehittynyt aina online-tilassa olemisen myötä. Emme halua jäädä paitsi mistään, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu.
Tämä tarkoittaa, että muiden ihmisten elämistä tulee omaa elämäämme mielenkiintoisempia. Tämän seurauksena jopa oikeista suhteistamme tulee vähemmän kiinnostavia. Tämä voi olla uuvuttavaa mielentilallemme, sillä lakkaamme pitämästä huolta elämästämme. Haluamme vain täyttää tämän fiktiivisen tarpeen hallita virtuaalista ympäristöämme.
Tämä jatkuva tarve olla yhteydessä sosiaaliseen mediaan ja olla tietoisena maailman tapahtumista rajoittaa aikaa, josta voisimme nauttia muiden ihmisten kanssa. Surullinen todellisuus on, että älypuhelimet ovat läsnä melkein kaikkialla. Tämä riistää laadun ja lämmön vuorovaikutuksesta muiden kanssa.
Haasta itsesi harrastamaan vähemmän tekstailua ja menemään enemmän kahvitreffeille
Haastamme sinut asettamaan puhelimesi syrjään seuraavan kerran, kun olet jonkun kanssa. Pyri luomaan todellinen kontakti. Kuten sanoimme aikaisemmin, parhaat keskustelut eivät tapahdu WhatsAppissa. Siksi meidän on tavattava toisemme useammin ja varmistettava, että sosiaaliset verkostot eivät ole ainoa yhteydenottomuotomme. Kaiken lopuksi sosiaaliset verkostot ovat erinomainen tapa välittää informaatiota, mutta ei hyödyllinen yhteisymmärryksen parantamiseksi.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.