Tarina maailman älykkäimmästä miehestä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Maailman älykkäimmällä miehellä oli mahtava mieli ja ÄO välillä 250 ja 300. William James Sidis oli ihmislaskin ja kielellinen nero. Koska hän oli niin älykäs, häneltä odotettiin suuria asioita. Hänellä oli kuitenkin ongelma, jota hän ei koskaan kyennyt ratkaisemaan ja joka johti hänet varhaiseen kuolemaan: surullisuus.

Kuvitellaan hetken 18 kuukautta vanha lapsi, joka osaa jo lukea New York Times -lehteä. 8 vuoden iässä hän puhuu sujuvaa ranskaa, saksaa, venäjää, turkkia, armeniaa, latinaa ja tietenkin hänen äidinkieltään englantia. Visualisoidaan sitten tämä sama pieni lapsi 9 vuoden iässä luomassa uutta kieltä nimeltä “vendergood”, jota kielitieteilijät opiskelevat ja joka julistettiin täydelliseksi, oikeaoppiseksi ja kiehtovaksi.

“Haluan elää täydellistä elämää. Ainoa tapa elää täydellistä elämää on eristäytymisen avulla. Olen aina vihannut väkijoukkoja.”

-William James Sidis-

Tämä lapsi oli William James Sidis, New Yorkissa 1.4.1898 syntynyt juutalais-venäläisen maahanmuuttajan poika. Hänestä on sanottu paljon ja kirjoitettu vielä enemmän. Kuten usein tapahtuu, fiktio sekoittuu todellisuuteen. Faktoja liioitellaan ja kirjailijat maalaavat hyvin kauniin kuvan miehen elämästä, joka todellisuudessa on melko synkkä. Näin ollen, psykologisesta näkökulmasta katsoen, hänen elämänkertansa on suunnattoman mielenkiintoinen.

Fyysiset todistajanlausunnot ja asiakirjat tukevat monia faktoja. Yksi niistä on yksinkertainen ja transsendentaali: älykkyydestään huolimatta William J. Sidisillä ei koskaan ollut lapsuutta eikä hän nauttinut pikkupoikana olemisesta. Hän oli vain 9 vuotta vanha, kun hänet hyväksyttiin Harvardin yliopistoon. Eräänä kylmänä tammikuisena iltana vuonna 1910, 12 vuoden ikäisenä, hän piti ensimmäisen luentonsa neljännestä ulottuvuudesta tiedeyhteisölle ja lehdistölle.

Hänen vanhemmillaan, kuuluisalla venäläisellä psykologilla ja yhdellä maailman ensimmäisistä naislääkäreistä, oli hyvin selkeä päämäärä mielessään: kasvattaa nero. He kouluttivat hänen mieltään ja unohtivat täysin välttämättömän osan: hänen sydämensä ja tunteensa.

William James Sidis

Älykkäimmällä miehellä on hyvät geenit, soveltuvuus ja hyvin suotuisa ympäristö

Oppiaksemme kaikki yksityiskohdat “maailman älykkäimmän miehen” elämästä, käytimme Amy Wallacen kirjoittamaa kirjaa “The Prodigy: A Biography of William James Sidis, America’s Greatest Child Prodigy”. Meitä liikutti välittömästi tapa, jolla kirja kuvailee sitä, kuinka päähenkilömme kasvatettiin.

Sekä hänen äidillänsä että isällänsä oli viisaat mielet, ja tuolla perinnöllisellä tekijällä oli tietenkin tärkeä rooli hänen korkeatasoisen älykkyytensä kehityksessä. Kuitenkin pariskunnan tarkoitus lapsen saamiseen oli yhtä aikaa selvä ja kiistelty: he halusivat kouluttaa lapsen mielen niin, että hänestä tulisi nero.

Elämä laboratoriossa ja julkisesti esillä

Perinnöllisten tekijöiden lisäksi William kasvoi hyvin yllyttävässä ja oppimista edistävässä ympäristössä, joka kehitettiin erityinen tarkoitus mielessä. Tiedämme, että hänen isänsä Boris Sidis käytti hienostuneita tekniikoita, kuten hypnoosia, kasvattaakseen poikansa potentiaalia ja kykyjä varhaisessa iässä.

Hänen äitinsä puolestaan jätti työnsä omien sanojensa mukaan “muokatakseen” lasta ja keksiäkseen uusia oppimisstrategioita. On hyvä mainita, että William itse osoitti vahvaa oppimishalua, mutta jatkuva yleisölle ja medialle esillä oleminen traumatisoi häntä. 

Hänen vanhempansa julkaisivat usein akateemisia artikkeleita lapsen saavutuksista. Media, kuten myös tiedeyhteisö, pitivät häntä silmällä. Tiedämme, että hänen opiskellessaan Harvardissa, hän kärsi lehdistön päivittäisestä vainoamisesta. Valmistuttuaan cum laude -arvosanoin ja tehdessään vaikutuksen akateemikoihin teorioillaan neljännestä ulottuvuudesta, hänet otettiin Houstonin yliopistoon pitämään matematiikan tunteja ja aloittamaan lakitutkintonsa.

Hän oli 16-vuotias, kun hänen mielensä yksinkertaisesti sanoi “riittää”. Sitten hän aloitti omien sanojensa mukaan pyhiinvaelluksen kuiluun.

Maailman älykkäimmän miehen surullinen loppu

William ei suorittanut loppuun lakitutkintoansa tai mitään muutakaan, älykkyydestään huolimatta. Hän ei ollut edes 17 vuoden ikäinen, kun hän päätti kapinoida ympäristöänsä vastaan. Hän tunsi olevansa kuin laboratoriorotta siinä akateemisessa ja kokeellisessa maailmassa, jossa hänen jokaista ajatustansa ja liikettänsä analysoitiin mikroskoopin alla. Vuonna 1919 hänet pidätettiin ja vietiin vankilaan protestin kiihottamisesta sekä nuorten ihmisten rekrytoinnista kommunistiseen liikkeeseen.

Hänen vanhempiensa tärkeyden ja vaikutuksen ansiosta hänet vapautettiin nopeasti vankilasta. Hänen halunsa uhmata vanhempiaan ja yhteiskuntaa ei kuitenkaan päättynyt siihen. Hän sai aikaan nuorisokapinoita kapitalismia vastaan ja oli todella ylimielinen tuomareiden edessä. Hänet vangittiin lopulta kahdeksi vuodeksi, jolloin hän saavutti sen mitä todellla halusikin: yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden.

“Älä yritä tulla menestyksekkääksi ihmiseksi, vaan ennemminkin arvokkaaksi ihmiseksi.”

-Albert Einstein-

Ensimmäinen asia, jonka William J. Sidis teki vapautumisensa jälkeen oli nimensä vaihtaminen. Hän kaipasi tapahtumaköyhää elämää, mutta hänen vanhempansa ja lehdistö ahdistelivat häntä jatkuvasti. Yrittäessään paeta heitä, hän aloitti jatkuvan pyhiinvaelluksen Yhdysvaltojen läpi löytäen satunnaisia työpaikkoja ja tehden sitä mistä hän piti eniten: kirjoittamista. Hän julkaisi useaan otteeseen vaihtelevien nimimerkkien peitossa. Hän kirjoitti kirjoja historiasta sekä mustan aukon teoriasta. Hänen elämänkertojensa mukaan saattaa olla kymmeniä unohdettuja kirjoja, joita William J. Sidis kirjoitti väärennetyn identiteetin varjossa.

William J. Sidis

Älykkäimmän miehen yksinäinen ja ennenaikainen loppu

William J. Sidis rakasti vain yhtä naista: Martha Foleyta, nuorta irlantilaista aktivistia, johon hänellä oli eriarvoinen ja monimutkainen suhde. Foleyn kuva oli ainoa asia, joka hänen taskustaan löydettiin, kun hänen eloton ruumiinsa löydettiin pienestä asunnosta Bostonissa vuonna 1944. Hän oli 46-vuotias ja hän kuoli aivohalvaukseen.

Hänen viimeiset vuotensa kuluivat oikeudesta toiseen istumiseen. Lehdistö nautti hänen häväitsemisestään. “Lapsinero, josta ei koskaan tullut mitään, itkee nyt kun hän työskentelee varastomiehenä”, “maailman älykkäimmällä miehellä on onneton elämä”, “matematiikka- ja kielinero on palanut loppuun”, “William J. Sidis on väsynyt ajattelemaan”. 

Emme tiedä varmasti, mikäli hän todella väsyi ajatteluun ja elämään. Mitä voimme kuitenkin päätellä hänen elämänkerroistaan on se, että hän oli väsynyt yhteiskuntaan, perheeseensä sekä akateemiseen maailmaan, jotka asettivat hänelle hyvin korkeat odotukset jo ennen syntymäänsä.

Hän kasvoi väsyneenä siihen, ettei pystynyt olemaan oma itsensä ja jopa silloin, kun hänellä oli mahdollisuus siihen, hän ei pystynyt. Hän oli mustien aukkojen ja neljännen ulottuvuuden asiantuntija, mutta elämän tärkein aihe valui läpi hänen sormiensa: omasta onnellisuudesta oppiminen ja sen puolesta taisteleminen…

William James Sidis on edelleen henkilö, jolla on korkein koskaan rekisteröity älykkyysosamäärä. Seuraavana listalla on nuori australialainen matemaatikko Terence Tao, jonka ÄO on välillä 225-230. Hän opettaa tällä hetkellä Los Angelesin yliopistossa.

On hyvin todennäköistä, että jossakin päin maailmaa on tunnistamaton lapsinero (tai useampi), jolla on sama tai jopa korkeampi ÄO. Tosiasia on se, ettei sillä ole väliä, koska numerot ovat vain numeroita. Kaikista tärkeintä näissä tapauksissa on se, että heidän annetaan elää lapsuus, olla lapsia ja nauttia turvallisesta henkisestä yhteydestä, joka sallii heidän täyttää toiveensa vapaasti ilman painostusta.

Sillä kuten näimme tässä tarinassa, äärimmäinen älykkyys ei aina ole synonyymi onnellisuudelle.