Tämä tarina pitäisi kertoa kaikille maailman lapsille
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Raquel Aldana
“El niño que pudo hacerlo” (Poika joka pystyi) on tarina joka meidän pitäisi kertoa kaikille maailman lapsille. Sanomme tämän, sillä tällä tarinalla on todella vaikuttava opetus: meidän on taisteltava saavuttaaksemme henkilökohtaiset tavoitteemme ja päämäärät, ja meidän on lakattava kuuntelemasta niitä ääniä jotka yrittävät tappaa inspiraatiomme.
Espanjalainen kirjailija Eloy Moreno muokkasi tätä kansantarua, joka meidän mielestä pitäisi kertoa jokaiselle lapselle maailmassa. “El niño que pudo hacerlo” on voimaa antava tarina. Se näyttää todellisuuden siitä, kuinka me luomme unelmamme ja rakennamme ne elämässämme.
Se myöskin eristää meidät siitä ärsyttävästä optimistisesta ajatuksesta, että ”voimme tehdä mitä tahansa, minkä päätämme mielessämme”. Rehellinen totuus on se, että halu tehdä jotain ja kyky tehdä se, eivät ole sama asia. Tämä on asia, joka meidän ymmärrettävä jo lapsuudessa, jotta emme lankeaisi itseltämme liikaa vaatimisen ansaan.
Kyky nähdä potentiaalimme realistisella tavalla on tapa, jolla voimme rakentaa itsellemme terveen itsetunnon. Siksi on niin tärkeää sanoa ennemmin ”minä voin” kuin ”minä haluan”, ja antaa haaveenomaisen ja taianomaisen halun voittaa työntää meitä eteenpäin.
Ei ole kyse siitä että haluaisimme lasten olevan täydellisiä, sillä emme halua rohkaista heitä ylpeyteen. Me haluamme että lapset rakastavat itseään, luottavat itseensä ja uskovat omaan potentiaaliinsa. Haluamme heidän tietävän että he ovat parhaimmillaan silloin, kun he ovat omia itsejään.
Tarina: “El niño que pudo hacerlo”
Kaksi poikaa vietti aamua luistellen jäätyneellä järvellä. Mutta yhtäkkiä jää sortui ja toinen pojista putosi veteen. Virtaus veti pojan muutaman metrin päähän, ja hän joutui jään alle. Ainoa tapa pelastaa poika oli rikkoa tuo jääkerros.
Hänen ystävänsä alkoi huutamaan apua. Kun hän näki ettei ketään ollut lähettyvillä, hän etsi kiven ja alkoi lyömään sillä jäätä niin kovaa kuin vain pystyi.
Hän löi jäätä uudestaan ja uudestaan, kunnes hän sai aikaan aukon. Hän pisti kätensä reiästä, tarttui ystäväänsä kädestä ja vei hänet pois vedestä. Muutama minuutti myöhemmin, sen jälkeen kun naapurit olivat kuulleet pojan avunhuudon, jäälle saapui palomiehiä. Kun toinen pojista kertoi palomiehille mitä oli oikein tapahtunut, he alkoivat hämmästelemään sitä, kuinka näin pieni poika oli onnistunut rikkomaan niin paksun jääkerroksen.
”Hän ei ole millään voinut rikkoa jäätä noilla käsillä. Mahdotonta, hän ei vain ole tarpeeksi vahva. Kuinka hän oikein pystyi siihen?” he sanoivat toisilleen.
Lähettyvillä oleva vanha mies lähestyi palomiehiä ja kuullessaan mitä palomiehet puhuivat, hän sanoi:
”Minä tiedän kuinka hän teki sen.”
”Kuinka?” palomiehet vastasivat pöyristyneinä.
”Kukaan ei ollut kertomassa hänelle, ettei hän pystyisi.”
Lapset ja unelmat, ja meidän roolimme heidän itsetuntonsa rakentamisessa
On kaksi suurta tukipilaria, jotka auttavat meitä kehittämään kykyämme päästä yli hankaluuksien. Toisin sanoen, kun me olemme pieniä, se mitä muut ihmiset sanovat meille ei ole pelkästään este tai inspiraatio. Se myöskin muokkaa meidän identiteettiämme ja minäkuvaamme.
Aikuisina meillä on suuri ja keskeinen rooli lapsen itsetunnon rakentamisessa. Lapset ovat kuin pesusieniä, jotka imevät sisäänsä kaiken ympäriltään, mukaanlukien kaikki viestit, joita me annamme heille elämästä. Kaikki lapset on tehty hauraasta, viattomasta, herkästä, haaveenomaisesta ja hämmästyttävästä materiaalista. Lapsilla on säkenöivä mieli, joka muuttaa heidän leikkinsä luotaviksi unelmiksi ja täytettäviksi toivomuksiksi.
Milloin tahansa olemme lasten läheisyydessä, meidän on muistettava tämä: olemme kuin heidän kouluttajiaan. Olemme vastuussa heidän fantasioistaan, heidän halustaan elää elämää, heidän itsetunnostaan ja etenkin heidän identiteetistään.
Kuten tiedämme, tarinat ovat yksi parhaista tavoista antaa lapsille erilaisia viestejä. Voimme käyttää niitä auttaaksemme lapsia ymmärtämään itseään, etenemään maailmassa, oppimaan arvoja ja saamaan uusia kokemuksia. Tämä tarina on viesti siitä, kuinka tärkeää on kehittää erästä ehdottoman välttämätöntä elämäntaitoa: sinnikkyyttä.
Kun sanomme sinnikkyys, me tarkoitamme kovuutta, sitkeyttä vaikeuksien edessä ja itsemme kanssa kosketuksissa olemista. Pysähdytäänpä hetkeksi ja ajatellaan kuinka tärkeää on, että lapsi kuulisi tämän tarinan ja oppisi kuinka tehdä sisäiselle linnakkeelleen vankat perusteet.
Tarinoiden viestit auttavat heitä luomaan omia erikoisia ja hyvin suunniteltuja siipiään. Tämän kaltaiset viestit auttavat heitä myöskin kokeilemaan omia kykyjään ja tutkimaan mielenkiinnon aiheitaan. Mutta mikä tärkeintä, ne auttavat lapsia kehittämään heidän omia itsensä johtamisen strategioitaan.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.